Kirjoitustaito kehittyy, kun oppilas kirjoittaa itselleen kiinnostavasta aiheesta pidempiä tekstejä, joita hän oikolukee ja muokkaa toistuvasti. Kirjoittamisen perustaitojen (oikeinkirjoituksen, käsialan, näppäintaitojen) hallintaan tulee keskittyä peruskoulun alkuvaiheessa. Myöhemmin keskittyminen olisi siirrettävä lausetasolle ja oikeinkirjoituksen harjoituttamiseen osana tekstin tuottamista. Irrallinen oikeinkirjoituksen ja kielitiedon opetus opettaa oikeinkirjoitusta ja kielitietoa, mutta ei tuota parempaa kirjoitustaitoa. Siksi opetussuunnitelman perusteissa edellytetään, että kielitietoa opetetaan osana tekstien tulkinnan ja tuottamisen taitojen opetusta.
Prosessikirjoittaminen voi kehittää tehokkaasti kirjoitustaitoa. Tällöin kirjoittaminen nähdään prosessina suunnittelusta valmiiseen tuotokseen. Eri tekstilajien erityispiirteitä opetetaan mallintamalla, jotta oppilas hahmottaa, miten eri tekstilajin tekstit rakennetaan. Prosessikirjoittamisen ja mallitekstien tutkimisen avulla tehdään oppilaalle näkyväksi, miten hyvä teksti syntyy. Tekstilajeihin perustuva kirjoitustaidon opetus kehittää myös lukutaitoa.
Hyvä kirjoitustaito perustuu tekstilajin (esimerkiksi kertomus, uutinen tai arvostelu) rakenteen ja tunnuspiirteiden tuntemukseen. Laadukas prosessi vie aikaa, minkä takia prosessikirjoittamiseen kannattaa varata useampi viikko. Vastaavasti se, että luokassa kirjoitetaan vähemmän tekstejä, mutta syventyen ja huolellisesti, säästää opettajan voimavaroja ja pienentää arviointityön määrää.
Laadukas tekstin tekemisen prosessi sisältää seuraavat vaiheet:
MALLITEKSTIN TUTKIMINEN YHDESSÄ
1. Tekstin kontekstin ja tarkoituksen tulkitseminen.
2. Tekstin aiheen tai juonen tiivistäminen.
3. Koko tekstin lukeminen ja kuunteleminen.
4. Mallitekstin rakenteen tarkastelu.
5. Tekstilajille tyypillisen sanaston ja ilmausten kokoaminen näkyviin, jotta niitä voidaan käyttää myöhemmin, kun itse kirjoitetaan.
YHTEINEN KIRJOITTAMINEN TUETUSTI
Kun tekstilajin rakenne ja sille tyypillinen sanasto ovat tuttuja, lähdetään yhdessä suunnittelemaan ja kirjoittamaan uutta tekstiä. Opettaja tai yksi oppilaista voi toimia kirjurina, kun muu ryhmä ideoi ja sanelee tekstiä. Opettaja fasilitoi yhteistä kirjoittamista siten, että kaikki tekstilajille ominainen rakenne, tunnuspiirteet ja sanasto saadaan mukaan. Yhteisen tekstin jälkeen oppilaat ovat valmiita tuottamaan tekstilajin tekstin itsenäisesti.
ITSENÄINEN KIRJOITTAMINEN
Kirjoittaminen on prosessi, jossa oppilas yhdistää lukuisia eri taitoja: lukutaitoa, tekstilajin tuntemusta, normatiivisen kieliopin hallintaa (oikeakielisyys, kielenhuollon periaatteet), luovuutta, ilmaisua ja vuorovaikutustaitojaan. Kirjoittajan oma teksti tekee näkyväksi hänen osaamisensa eri osa-alueilla.
1. Tavoitteiden asettaminen
Tehtävän tavoitteet ja arvioinnin kriteerit on käytävä läpi ennen kuin omaa tekstiä lähdetään kirjoittamaan.
2. Ideointi ja suunnittelu
- Sanottavan kehittely
- Jäsentely ja luonnostelu
- Mallitekstin rakenteen, sanaston ja ilmaisujen hyödyntäminen
3. Kirjoittaminen
- Ensimmäinen luonnos tekstistä
- Oikeinkirjoituksen kertaus tai uuden oikeinkirjoituksen asian opettaminen
4. Palaute ja viimeistely
- Opettajan tai vertaisarvioija antaa palautetta tekstistä tehtäväkohtaisten arvioinnin kriteereiden avulla
- Oman tekstin muokkaaminen palautteen perusteella
5. Julkaiseminen
Tekstin julkaiseminen lisää kirjoittamisen motivaatiota. Julkaiseminen tarkoittaa, että tekstillä on yleisö: joko yksittäinen ihminen tai laajempi joukko lukijoita.
Kirjoitustaidon opetukseen sopivia menetelmiä on kehitetty erityisesti genrepedagogiikan tutkimuksessa, jota on sovellettu myös aiemmin esitetyssä kirjoittamisen prosessimallissa. Esimerkiksi Reading to Learn -menetelmä haastaa perinteistä käsitystä eriyttämisestä, joka perustuu siihen, että oppilaalle annetaan yksilölliseen taitotasoon sopivia tehtäviä. R2L-menetelmä perustuu ennemmin ajatukseen Vygotskyn lähikehityksen vyöhykkeestä, minkä takia opettajan johdolla työskennellään oppilaiden itsenäisen taitotason ylittävien tekstien parissa. Kaikille oppilaille annetaan luettavaksi tekstejä, jotka ovat heidän itsenäisen osaamisensa yläpuolella. Oppilaiden kanssa luetaan opettajan johdolla tekstejä, joita heikot oppilaat eivät osaa lukea tai kirjoittaa itsenäisesti ja taitavat oppilaat eivät osaisi lukea tai tuottaa itsenäisesti sisäistäen ja ymmärtäen niiden merkityksen. Kun tekstiä käsitellään yhdessä, opettajan ja eritasoisten oppilaiden puhe tarjoavat erilaisia malleja tekstinkäsittelyyn ja ajattelun taitoihin. Haastavien tehtävien parissa työskentely tuetusti nostaa kaikkien oppilaiden taitotasoa. Tavoitteena on vahvan tekstin lukemisen ja kirjoittamisen mallintamisen avulla kehittää valmiuksia itsenäiseen lukemiseen ja kirjoittamiseen.
Monet kielitietoisen opetuksen menetelmät ja periaatteet perustuvat Reading to learn -menetelmän perusajatuksille. Kielitietoinen opetus mahdollistaa eri oppitunneilla vaadittavien eri tiedonalojen tekstien ymmärtämisen ja tuottamisen taitojen kehittymisen.