On tärkeää tietää, mitkä teot ovat kiusaamista, jotta kiusaamisteot voi havaita ja tunnistaa. Lasten ja nuorten välinen vuorovaikutus näyttäytyy erilaisena heidän keskuudessaan kuin aikuisille. Tiedot ilmapiiriin vaikuttavista tekijöistä ja sosiaalisessa mediassa syntyneistä konflikteista eivät siirry ammattilaisille tai vanhemmille itsestään.
Kiusaaminen jää usein kouluissa ja oppilaitoksissa ja myös kotona aikuisilta piiloon. Kuuntelemalla ja ottamalla puheeksi kiusaamisen kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset ja vanhemmat rohkaisevat lapsia ja nuoria kertomaan kiusaamisesta. On tärkeää, että lasta ja nuorta ei painosteta kertomaan kiusaamisesta, jolloin kiusaaminen voi jäädä pitkäksi aikaa piiloon. Erityisesti murrosiän kynnyksellä ja nuorelle kaveriporukassa pärjääminen on tärkeää, ja kiusaamisen kohteeksi joutumista ei mielellään myönnetä.
Kiusaamista voi olla vaikeaa erottaa yksittäisestä riitatilanteesta tai loukkaavasta käytöksestä. Jos loukkaavaan käytökseen ei puututa, se voi johtaa kiusaamiseen. Lasta ja nuorta pitää kannustaa ikätasonsa mukaisella tavalla ottamaan puheeksi kokemansa loukkaava käytös tai kiusaaminen suoraan tekijän kanssa. Jos lapsi tai nuori ei sitä uskalla tehdä, on tärkeää, että lasta ja nuorta rohkaistaan kertomaan aikuiselle kiusaamisesta, jolloin loukkaavaan käytökseen ja kiusaamiseen voidaan myös puuttua.
Lapsista ja nuorista vain osa kertoo kiusaamisesta aikuisille kotona tai koulussa. Kertomattomuuden syynä on häpeän ja pelon tunteita, ja myös kokemuksia siitä, että kiusaamista on vähätelty, kertomisen myötä kiusaaminen ei pääty tai kiusaaminen jopa pahenee.
Nuoremmista oppilaista useampi kuin joka toinen kertoi koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta koulun aikuiselle lukukauden aikana. Vanhemmat oppilaat ja opiskelijat kertovat kiusaamisesta vielä harvemmin.
Viimeisimmän kouluterveyskyselyn (2021) tulosten mukaan vain noin joka kolmas kiusaamistilanteissa mukana olleista 8.–9.-luokkalaisista oppilaista kertoi koulussa tapahtuneesta kiusaamisesta jollekin koulun aikuiselle. Kiusaamisesta kertovien oppilaiden ja opiskelijoiden osuus on kuitenkin hieman lisääntynyt vuosien 2017 ja 2021 välillä kaikilla koulutusasteilla. Tytöt kertovat kiusaamisesta koulun aikuisille useammin kuin pojat kaikilla koulutusasteilla.
Vain joka toinen koulukiusaamistapauksista loppuu tai vähenee kiusaamisesta kertomisen jälkeen peruskoulussa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
Lukiossa opiskelevien tyttöjen kiusaamisesta kertomisella ei ole riittävä kiusaamista vähentävä tai lopettava vaikutus. Vain alle neljä tapausta kymmenestä kiusaamistapauksesta loppuu tai vähenee kertomisen seurauksena. 8.- ja 9.- vuosiluokilla ja ammatillisten oppilaitoksissa opiskelevien tyttöjen koulukiusaamistapaukset ovat loppuneet tai vähentyneet kertomisen jälkeen yhä heikommin vuosien 2017-2021 välillä. Poikien kohdalla kehitys on ollut parempaa lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa.
On tärkeää, että kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatuspalveluissa tunnistetaan erilaiset kiusaamisteot ja niihin puututaan johdonmukaisesti. Lapset ja nuoret kertovat ammattilaiselle kiusaamisesta paremmin, kun he voivat luottaa siihen, että kiusaamiseen puututaan tasapuolisesti ja tehokkaasti.
Mistä merkeistä tunnistat, että kiusaamista on voinut tapahtua?
- Haluttomuus tulla varhaiskasvatukseen/kouluun/oppilaitokseen ja siitä johtuvat selittämättömät poissaolot.
- Toistuvasti havaittavissa oleva yksinäisyys.
- Sulkeutuminen ja haluttomuus puhua ongelmien syistä.
- Selkeät muutokset käyttäytymisessä.
- Toistuvasti myöhässä olevat tai epätäydellisesti suoritetut kotitehtävät ja harjoitustyöt, tai tavaroiden jatkuva puuttuminen tai hukkaaminen.
Vanhemmalla/huoltajalla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Lapsen tai nuoren käytöksen muutos voi liittyä hänen kokemaansa kiusaamiseen koulussa tai vapaa-ajalla, ja viimeistään silloin on pohdittava sitä, mitä tekijöitä on käytöksen muutoksen taustalla. Lapsen ja vanhemman luottamuksellinen suhde auttaa selvittämään sensitiivisiksi koettuja asioita. Yhteinen hetki päivässä lapsen tai nuoren kanssa, ja kiinnostus hänen arjen asioistaan ovat tärkeitä tämän luottamuksen rakentumisessa. Usein riittää kysymys, miten päivä on sujunut koulussa.
Kiusaamista verkossa ja sosiaalisessa mediassa on erittäin vaikea tunnistaa, jos lapsi tai nuori ei itse siitä kerro. Huoltajien tulee olla tietoisia siitä, millä verkkoalustoilla lapsi ja nuori käy, ja keitä hän siellä tapaa. Jos kiusaaminen verkossa tai sosiaalisessa mediassa tulee ilmi koulupäivän aikana, on siihen puututtava, ja siitä tehtävä lain mukaiset ilmoitukset huoltajille, ja tarvittaessa muille viranomaisille.