Kokonaisessa käsityöprosessissa yhdistyvät kaikki käsityö-oppiaineen sisältöalueet. Tässä artikkelissa käsitellään erityisesti sisältöalueita innovointi (S1), muotoilu (S2), kokeilu (S3), dokumentointi ja arviointi (S4) sekä tekeminen (S5).

Kuvituskuva, opiskelija mittaa kangasta

Käsityön opetuksen tavoitteina on luovuuden, kriittisen ajattelun, ongelmanratkaisun ja ideoimistaitojen kehittäminen. Käsityön opetuksella tuetaan oppilasta itsensä ilmaisemiseen ja teknologisen ja kulttuurisen maailman ymmärtämiseen. Pedagogisina kulmakivinä ovat osallistava oppiminen, pyrkimys osaamisen jakamiseen ja eteneminen kohti yhteiskehittelyä. 

Opetussuunnitelma korostaa, että käsityötuotteen tai teoksen suunnittelussa perehdytään erilaisiin suunnittelun lähtökohtiin, jotka voivat liittyä ilmaisuun, muotoiluun tai teknologiaan. Näille on tyypillistä avoimet ja monimutkaiset suunnitteluongelmat. Suunnitteluongelmia ratkaistessaan oppilas sisäistää, ettei kaikkiin ongelmiin ole oikeita tai vääriä ratkaisuja, ja että suunnitteluprosessin kulkua ei voida kovin tarkkaan ennalta määritellä; samoista lähtökohdista voidaan päätyä hyvin erilaisiin ratkaisuihin. Tehtävänanto määrittelee käsityöprosessin luonnetta, ja siihen sisältyvät suunnittelurajoitteet ovat keskeinen osa käsityönopetusta, jolla ohjataan kohti kokonaista käsityöprosessia.