Kokonainen käsityöprosessi tarkoittaa prosessia, johon sisältyy kaikki käsityön toteutukseen kuuluvat vaiheet. Käsityö ideoidaan, suunnitellaan ja valmistetaan, ja lopulta arvioidaan sekä tuotosta että koko prosessia. Kaikki vaiheet toteutetaan oppilaan oman idean pohjalta.
Kokonainen käsityöprosessi koostuu seuraavista vaiheista:
Ideointi / innovointi. Käsityöprosessi käynnistyy ideoimalla, joko yksin tai ryhmässä. Tehtävänannon merkitys on tärkeä, ja se asettaa ideoinnille rajoitteita, jotka auttavat pitämään työskentelyn hallittavissa. Lähtökohtana voidaan käyttää erilaisia lähestymistapoja, kuten ilmaisua, muotoilua tai teknologiaa. Lähtökohtien tulisi olla jotain muuta kuin tiettyyn tekniikkaan, materiaaliin tai työvälineeseen ohjaavia valmiita malleja. Apuna voidaan käyttää erilaisia virikkeitä tai luovia ongelmanratkaisutapoja, kuten ideariihiä, kysymyslistoja, metaforia tai SWOT-analyysia. Ideoita voidaan ammentaa omista tai jaetuista tuntemuksista ja kokemuksista, tai ulkoisista virikkeistä, kuten kulttuurista ja ilmiöistä. Erilaiset luonnostelutekniikat ja ajatusten jakaminen tukevat ideointia ja konkretisoivat sitä, mihin ollaan ryhtymässä. Vasta-alkaja tarvitsee myös kokemusta kyseessä olevasta valmistustekniikasta ja materiaalista ennen suunnittelua. Ylemmillä vuosiluokilla kokemus erilaisista materiaaleista ja tekniikoista mahdollistaa vapaamman innovoinnin. Käsityöosaamisen lisääntyessä oppilaiden vastuu luovista ratkaisuista kasvaa. Osallistava ja toiminnallinen ideointivaihe tukee prosessia ja oppilaiden motivoitumista.
Suunnittelu. Tämän vaiheen tarkoituksena on päättää prosessin etenemisen vaiheet, tekniset ratkaisut, sekä visuaaliset piirteet. Oppilaan osaamisen tason kasvaessa suunnitelmassa kuvataan valmistettavaa tuotetta myös käyttäen käsityön käsitteitä ja teknisen piirtämisen symboleita, mittoja ja mittakaavoja. Suunnitteluvaiheessa oppilaat tarvitsevat realistisia rajoitteita (kuka tuotetta käyttää, mihin, ja mitä resursseja on käytettävissä), sekä tukea ja virikkeitä (tietolähteet, kysymykset, kokeilut). Palaute vahvistaa oppilaan motivoitumista ja auttaa keskittymään luovaan prosessiin. Suunnittelu on kokonaisen käsityöprosessin keskeisimpiä vaiheita, koska siinä haetaan tietoa, tehdään kokeiluja, ratkotaan ongelmia yksin ja yhdessä, arvioidaan ratkaisuja ja mahdollista tulosta sekä suhteutetaan tulosta käytettävissä oleviin resursseihin (aika, materiaalit, välineet, taidot). Virtuaalinen suunnittelu mahdollistaa laajan yhteistyön eri tahojen kanssa. Suunnittelua voi tukea esimerkiksi pyöreän pöydän aivoriihellä, sekä learning cafe tai stealing -menetelmillä. Suunnittelun ja kokeilujen dokumentointi konkretisoivat nämä vaiheet oppilaille näkyväksi osaksi käsityön tekemistä.
Tekeminen. Käsityön valmistusvaiheessa toteutetaan suunnitelmaa ja kerrataan asioita. Uudet tiedot ja taidot rakentuvat aiemman osaamisen päälle, ja vanhoja taitoja opitaan soveltamaan uusilla tavoilla. Koska käsityöprosessi on jatkuvaa ongelmanratkaisua, voivat oppiminen, testaaminen ja kokeilu tarkentaa suunnitelmaa. Prosessia voidaan dokumentoida ja jakaa monimediaisesti tekemisen aikana.
Arviointi. Tämä vaihe sisältää tuotteen tai teoksen ja prosessin arvioinnin. Arvioinnin kohteena on koko käsityöprosessi, ja arvioimaan pääsevät niin opettaja, oppilas kuin vertaisetkin. Arviointia auttaa prosessin dokumentointi näkyvään muotoon esimerkiksi tekstiä, kuvia ja videoita käyttämällä. Luovan prosessin näkyväksi tekemistä ja tuloksen esittelyä voivat helpottaa luovat esitystavat, kuten draama, tarinallisuus, päiväkirjat ja kuvat. Onnistumisen kokemusta tukee motivoiva ja kehittävä palaute opettajalta ja muilta ryhmän jäseniltä.