Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna.

Oppilaat ottavat maitoa ruokalassa
Kuva: Satu Haavisto

Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen, kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.

Ruokaosaaminen

  • Ruokailutilanne on ruokaosaamisen oppimisympäristö. Ruokaosaaminen on tietoa ja taitoa ruoan reiteistä, laadusta, ruoanvalmistusmenetelmistä sekä ruoka- ja ruokailukulttuurista. Ruokailussa oppilaat soveltavat ravitsemustietoa ja omaa ruokakulttuuritaustaansa ruokavalintoihin ja ruokailutilanteisiin ja oppivat samalla tietoja, taitoja ja arvostuksia omaa arkeaan varten.

Ohjattu ruokailu

  • Perusopetuslaki velvoittaa ohjaamaan kouluruokailua. Ruokailutilanne on hyvinvointiosaamisen/hyvinvoinnin päivittäinen oppimisympäristö. Ohjaus on ikäkauden ja edellytykset huomioon ottavaa ruokakasvatusta, joka tukee oppilaiden myönteistä kokemusta kouluruokailusta, kehittää ruokaosaamista ja tukee myös kuluttajatietoisuuden kehittymistä. Aterioinnin yhteydessä oppilaita voidaan ohjata hyvään, toisia kunnioittavaan ja ruokaa ja ruokailua arvostavaan käytökseen. Heitä kannustetaan valitsemaan suositusten mukaisesti koostettuja ja kohtuullisen kokoisia aterioita sekä oivaltamaan niiden ja ruokailutilanteen merkitys hyvinvoinnilleen.

Ruokakasvatuksen tavoitteet

  • Ruokakasvatus on laaja kokonaisuus, jonka keskeinen vastuuoppiaine on kotitalous. Ruokakasvatuksen päivittäisenä oppimisympäristönä esiopetuksessa ja perusopetuksen kaikilla vuosiluokilla on kouluruokailu. Ruokakasvatuksessa keskeisiä ovat ruokaan, ruokailuun, ravitsemukseen ja kuluttajaosaamiseen liittyvät tavoitteet, sisällöt sekä pedagogiset käytänteet.
  • Ruoka on siinä ohjauksen pedagoginen työväline ja ruokailutilanne vuorovaikutusta ja viestintää, jossa otetaan huomioon ohjattavien ikäkausi ja edellytykset sekä yksilölliset tarpeet.

Tarkemmat kuvaukset ruokakasvatukseen ja kouluruokailuun liittyvistä käsitteistä löytyvät  perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista.

Takaisin ylös