Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen. Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna.

Oppilaat ottavat maitoa ruokalassa
Kuva: Satu Haavisto

Kouluruokailun järjestämisessä otetaan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä virkistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oikea-aikainen, kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäivän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilanteen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti.

Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö tekevät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä. Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, tulee oppilaan, huoltajan, ruokailusta vastaavan henkilöstön ja kouluterveydenhuollon sopia yhdessä ruokailuun liittyvistä tukitoimista ja seurannasta.

Ruokaosaaminen

  • Ruokailutilanne on ruokaosaamisen oppimisympäristö. Ruokaosaaminen on tietoa ja taitoa ruoan reiteistä, laadusta, ruoanvalmistusmenetelmistä sekä ruoka- ja ruokailukulttuurista. Ruokailussa oppilaat soveltavat ravitsemustietoa ja omaa ruokakulttuuritaustaansa ruokavalintoihin ja ruokailutilanteisiin ja oppivat samalla tietoja, taitoja ja arvostuksia omaa arkeaan varten.

Ohjattu ruokailu

Kouluruokailu on osa opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuutta, ja sitä ohjaa perusopetuslain lisäksi opetussuunnitelman perusteet. Ruokailu on päivittäinen oppimisympäristö, jossa toteutuvat ruokakasvatuksen, terveyskasvatuksen, tapakasvatuksen ja kestävän elämäntavan tavoitteet.
Opetuksen järjestäjän velvollisuutena on huolehtia, että ruokailu on asianmukaisesti järjestetty ja ohjattu. Ohjaus on ikäkauden ja oppilaiden yksilölliset edellytykset huomioon ottavaa pedagogista toimintaa, jonka tarkoituksena on tukea oppilaiden hyvinvointia ja oppimista.


Ruokailutilanteessa annettava ohjaus:

  • vahvistaa myönteisiä ruokailukokemuksia ja kehittää ruokaosaamista,
  • tukee terveellisiä ja ravitsemussuositusten mukaisia valintoja,
  • edistää kestävää elämäntapaa, kuten ruokahävikin vähentämistä ja vastuullisia kulutusvalintoja,
  • vahvistaa tapakasvatusta, eli toisten huomioimista, yhteisöllistä toimintaa ja ruokaa arvostavaa käytöstä.

Oppilaita kannustetaan valitsemaan suositusten mukaisesti koostettuja ja kohtuullisen kokoisia annoksia sekä ymmärtämään ruokailun merkitys omalle jaksamiselle ja hyvinvoinnilleen. Ohjauksessa huomioidaan oppilaan yksilölliset valmiudet osallistua ruokailuun, annostella ateria itsenäisesti ja toimia turvallisesti ja sujuvasti ruokailutilanteessa.

 

Ruokakasvatuksen tavoitteet

Ruokakasvatus on osa koulun päivittäistä kasvatusta ja opetusta, ja kouluruokailu toimii sen keskeisenä oppimisympäristönä. Tavoitteena on tukea oppilaiden tervettä kasvua, hyvinvointia ja opiskelukykyä ohjaamalla heitä kohti ravitsemussuositusten mukaisia ja jaksamista tukevia valintoja. Ruokailussa oppilaat harjoittelevat ruokaosaamista - ymmärrystä ruoan alkuperästä, laadusta, valmistuksesta ja ruokakulttuureista - sekä oppivat soveltamaan ravitsemustietoa omiin arjen valintoihinsa. Ruokailutilanne tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa myönteisiä ruokailukokemuksia, kokeilla ja maistaa uutta turvallisessa ympäristössä sekä kehittää kuluttajaosaamista ja vastuullisuutta.


Ruokakasvatuksen tavoitteena on myös edistää kestävää elämäntapaa: oppilaat hahmottavat ruokavalintojen ympäristövaikutuksia ja toimivat niin, että ruokahävikki vähenee ja ruoka‑aineita ja annoksen eri osia käytetään kohtuudella. Yhteinen ruokailu on kokonaisuus, jossa opettajat ja ruokapalvelun henkilöstö yhdessä mallintavat ja ohjaavat oppilaille ruokaan ja ruokailuun liittyviä tietoja, taitoja ja asenteita. Kotitalous‑oppiaineella on keskeinen vastuu ruokaosaamisen ja käytännön taitojen harjoittelussa ja syventämisessä, ja kotitalousopettaja voi toimia sisältöosaajana myös kouluruokailun kehittämisessä ja yhteisten käytäntöjen rakentamisessa.

Tarkemmat kuvaukset ruoka- ja tapakasvatukseen ja kouluruokailuun liittyvistä käsitteistä löytyvät  perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista.

 

Tapakasvatuksen tavoitteet

Tapakasvatus on olennainen osa kouluruokailun kasvatustehtävää ja liittyy oppilaiden ohjaamiseen toisia kunnioittavaan, turvalliseen ja ruokaa arvostavaan käyttäytymiseen ja ruokapuheeseen. Kouluruokailun tavoitteisiin kuuluu, että oppilaat oppivat toimimaan kohteliaasti yhteisessä ruokailutilassa: he harjoittelevat jonottamista, oman vuoron odottamista, rauhallista keskustelua ja ympäristön huomioimista. Ruokarauhan ja kiireettömyyden ylläpitäminen ja yhteisten sääntöjen noudattaminen ovat osa tapakasvatusta, joka edesauttaa viihtyisää, virkistävää ja turvallista ruokailuhetkeä. Samalla oppilaita ohjataan arvostamaan ruokaa ja ymmärtämään ruokapalvelun työn merkitystä. 

Tapakasvatus sisältää myös vastuullista toimintaa, kuten kohtuullisten annoskokojen valitsemista, astioiden huolellista palauttamista ja hävikin vähentämistä - tapoja ja käytänteitä, jotka tukevat sekä yhteisön hyvinvointia että kestävää elämäntapaa. Tapakasvatus toteutuu ennen kaikkea arjen tilanteissa aikuisten mallintamisen ja rohkaisevan ohjauksen kautta. Se on osa perusopetuksen kasvatustehtävää ja mainittu osana kouluruokailun tavoitteita opetussuunnitelman perusteissa.

 

Takaisin ylös

Kouluruokailua koskevat opetussuunnitelman perusteiden velvoitteet

Opetussuunnitelman perusteet määrittävät useita velvoittavia kokonaisuuksia, joista opetuksen järjestäjän on päätettävä ja jotka tulee kuvata paikallisessa opetussuunnitelmassa. Kouluruokailun järjestäminen on osa opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuutta, ja siksi sen toteutusta ohjaavat sekä opetukselliset että hyvinvointiin liittyvät tavoitteet.


Velvoittavat periaatteet kouluruokailun järjestämisessä

Opetuksen järjestäjän tulee huolehtia siitä, että oppilaat saavat jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisen, täysipainoisen ja maksuttoman aterian, joka tarjotaan asianmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. Ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys on otettava huomioon, ja ruokailuhetken tulee olla oikea-aikainen, kiireetön ja virkistävä. Kouluruokailun tulee edistää kestävää elämäntapaa, tukea kulttuurista osaamista sekä vahvistaa ruoka- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Esi- ja perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu, ikäkausi ja edellytykset - eli esimerkiksi lapsen jaksaminen, ehtiminen, yksilölliset valmiudet osallistua ruokailuun ja annostella ateria itsenäisesti sekä se, millaista tukea hän tarvitsee sujuvaan ja turvalliseen ruokailuun.


Oppilaiden osallisuus, yhteistyö ja pedagoginen ohjaus
Opetuksen järjestäjän on määriteltävä, miten oppilaiden osallisuus toteutuu kouluruokailun suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Ruokailun aikana annettava pedagoginen ohjaus, kuten ruoka- ja tapakasvatus, on järjestettävä tarkoituksenmukaisesti, ja kodin ja koulun yhteistyössä tulee käsitellä kouluruokailun tavoitteita ja järjestämistä.


Seuranta ja arviointi
Kouluruokailun toteutumista seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Arviointi koskee sekä oppilaiden osallistumista ruokailuun että ruuan ja ruokailutilanteen laatua. Seurannan avulla varmistetaan kouluruokailun jatkuva kehittäminen ja oppilaiden oppimisen ja hyvinvoinnin tukeminen.


Henkilöstön yhteistyö
Opetushenkilöstön ja ruokapalveluhenkilöstön yhteistyö on keskeinen osa kouluruokailun onnistunutta toteutusta. Yhteistyötä tehdään sekä päivittäisessä toiminnassa että kouluruokailun kehittämisessä.


Erityisruokavaliot ja yksilölliset tarpeet
Opetuksen järjestäjän tulee kuvata, miten oppilaiden yksilölliset ravitsemus- ja terveyteen liittyvät tarpeet huomioidaan. Yhteistyö oppilaan, huoltajan, ruokapalvelun ja kouluterveydenhuollon välillä on järjestettävä siten, että tarvittavat tukitoimet ja niiden seuranta ovat selkeät ja sovitut.


Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävät asiat
Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulee kuvata kouluruokailun toteuttamista ohjaavat periaatteet sekä ruoka-, terveys- ja tapakasvatukselliset tavoitteet. Lisäksi opetuksen järjestäjän on määriteltävä, miten kestävään elämäntapaan liittyvät tavoitteet sisältyvät kouluruokailuun ja miten erityisruokavaliot toteutetaan.
 

Takaisin ylös