Kouluruokailua Suomessa jo yli 70 vuotta! Suomalaisella kouluruokailulla on pitkät perinteet. Vuonna 1943 säädettiin laki kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta ja siihen sallittiin viiden vuoden siirtymäaika. Vuotta 1948 pidetään koululaisille suunnatun maksuttoman kouluruokailun alkamisvuotena.

Kuvituskuva, lapset syömässä

Kouluruokailu on yksi suomalaisen yhteiskunnan ja koulumenestyksen kehityksen kuvaajista. Kouluruokailua on ajan saatossa toteutettu monissa erilaisissa muodoissa. Suomalaiset esi- ja peruskoululaiset sekä lukioiden ja ammatillisen perusasteen koulutuksen opiskelijat nauttivat nykyisin maksuttoman kouluaterian, joka merkitsee erityisesti terveyttä, tapoja ja kasvatuskumppanuutta sekä myös suomalaisen ruokakulttuurin siirtoa lapsille ja perheille.

Vuonna 1943 – ensimmäisenä maana maailmassa – Suomessa säädettiin lailla kouluruoan tarjoamisesta koululaisille maksutta. Oppilaat velvoitettiin koulun työajan ulkopuolella tekemään kohtuulliseksi katsottava määrä työtä ruokatarvikkeiden kasvattamiseksi ja keräämiseksi koulukeittolaa varten. Kansakoulun opettaja velvoitettiin ohjaamaan tätä toimintaa. Uuden lain mukaan viidessä vuodessa oli päästävä siihen, että kaikki kansakoululaiset saavat maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Maassamme on tarjottu maksuton kouluruokailu kaikille oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Kun vuonna 1977 kaikissa Suomen kunnissa oli siirrytty peruskouluun, maksuton kouluruokailumahdollisuus oli järjestetty kaikille peruskouluikäisille.

Mennyt työntää ja velvoittaa - tuleva vetää ja innostaa

Maksuttoman kouluruokailun piirissä olevien opiskelijoiden määrää on laajennettu siten, että nykyisin lähes 840 000 lasta ja nuorta nauttii koulupäivittäin maksuttoman aterian. Aterian tulee esi- ja perusopetuksessa olla myös tarkoituksenmukaisesti järjestetty, ohjattu ja täysipainoinen. Kouluruokailun kokonaisuus hahmottuu myös opetussuunnitelmissa. Kouluruokailun keskeiset periaatteet sekä kouluruokailun järjestämisessä huomioon otettavat terveys-, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet kuvataan paikallisissa tai koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa. Yhteinen laadintaprosessi eri koulutoimijoiden sekä oppilaiden ja vanhempien edustajien kanssa varmistaa yhteisen näkemyksen kokonaisuudesta ja toiminnan laadusta. Se luo arviointipohjaa toiminnan jatkuvalle kehittämiselle.

Ilman historiaa ei ole tulevaisuutta

Vuonna 2008 jokainen kouluruokailun ystävä haastettiin kertomaan oma, kouluruokailuun liittyvä tarina eri vuosikymmeniltä ja kouluruokailuun liittyvät tarinat koottiin yhteen.