Kansainvälinen yhteisö on laajasti tunnustanut, että koulutus, tiede, tutkimus ja innovaatiot ovat kestävän kehityksen ytimessä. Koulutus on edellytys köyhyyden vähentämiselle, työelämätaidoille ja kestävälle talouskasvulle. Sillä edistetään tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta, hyvinvointia ja demokratiaa. Etenkin kehittyvissä maissa tyttöjen koulutukseen ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen panostamalla parannetaan naisten asemaa ja ehkäistään lapsiavioliittoja, teiniraskauksia ja jopa lapsikuolemia.
Kiertotalouden, puhtaiden teknologia- ja energiaratkaisujen tai vaikkapa maaperän köyhtymistä vähentävän ruoantuotannon sekä kestävämpien kulutustottumusten kautta koulutus on keskeistä ilmastonmuutoksen ja maailmanlaajuisen lajikadon torjumisessa. Toimeentulon mahdollisuuksia lisäämällä vähennetään konflikteja ja pakolaisuutta ja ehkäistään väkivaltaista radikalisoitumista. Kriittinen ajattelu ja lukutaito suojaavat yksilöitä, yhteisöjä ja kokonaisia yhteiskuntajärjestyksiä vihapuheelta, mielipidevaikuttamiselta ja salaliittoteorioilta. Muun muassa koronapandemian aikana on nähty, miten medialukutaidolla voidaan säästää jopa henkiä. Koulutus turvaa lisäksi luottamusta tieteeseen ja instituutioihin. Se tukee demokratiaa ja yhteiskunnallista koheesiota.
Onkin vaikea löytää Agenda 2030:stä yhtäkään tavoitetta, johon ei tarvittaisi koulutuksen turvaamaa osaamista ja inhimillistä pääomaa.
