Kuvataide taiteen perusopetuksessa (2005–2021)

Yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Kuvataiteen lisäksi taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän visuaalisia taiteita ovat arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide ja käsityö. Näillä visuaalisten taiteiden taiteenalojen oppimäärillä on sekä kaikille yhteiset että taiteenalakohtaiset tavoitteet.

Yleisen oppimäärän mukainen kuvataiteen taiteen perusopetus muodostuu perus- ja työpajaopinnoista, joita on yhteensä 10 opintokokonaisuutta. Kuvataiteen yleisen oppimäärän opinnot voivat sisältää myös muiden yleisen oppimäärän visuaalisten taiteiden opintoja. Opintokokonaisuuksien tarjonta ja järjestys määritellään paikallisesti koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa.

Yleisen oppimäärän mukaisen kuvataiteen opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii kuvallisia ajatteluvalmiuksia ja kuvan tekemisen perustaitoja kuvataiteen eri osa-alueilla. Opinnoissa tarkastellaan taiteen ja arjen kuvia, tutustutaan muotoiluun ja ympäristöön sekä kehitetään oppilaan kulttuurin tuntemusta. Oppilas oppii tulkitsemaan ja arvioimaan omaa ja muiden työskentelyä.

Rakenne ja laajuus

Kuvataiteen yleisen oppimäärän tasolta toiselle etenevä opetus muodostuu 10 opintokokonaisuudesta; 6 perusopintojen ja 4 työpajaopintojen opintokokonaisuutta. Mahdollisista varhaisiän opinnoista päätetään koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa.

Kuvataiteen yleisen oppimäärän laskennallinen laajuus on 500 tuntia. Mahdollisia varhaisiän kasvatuksen opintoja ei lueta em. 500 tuntiin. Oppimäärän laajuuden laskennassa käytettävän oppitunnin pituus on 45 min. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät.

Oppimäärän laajuus muodostuu 10 opintokokonaisuudesta. Näiden 10 opintokokonaisuuden tarjonta ja järjestys määritellään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa paikallisesti ja paikalliset tarpeet huomioiden. Opintokokonaisuuksien laajuus voi vaihdella.

Kuvataiteen lisäksi taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän visuaalisia taiteita ovat arkkitehtuuri, audiovisuaalinen taide ja käsityö. Visuaalisten taiteiden taiteenalojen oppimäärillä on sekä kaikille yhteiset että taiteenalakohtaiset tavoitteet.

Koulutuksen järjestäjä määrittelee omassa kuvataiteen opetussuunnitelmassaan kullekin opintokokonaisuudelle nimet, tavoitteet, sisällöt ja laajuuden. Opetuksen järjestämisen muodosta päättää koulutuksen järjestäjä. Opetusta voidaan antaa muun muassa lukukausi-, kurssi- tai periodimuotoisena tai monimuoto-opetuksena. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opintonsa aloittaneelle oppilaalle mahdollisuus koko kuvataiteen yleisen oppimäärän suorittamiseen.

Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän visuaalisten taiteiden taiteenalakohtaiset opinnot voivat sisältää muiden yleisen oppimäärän visuaalisten taiteiden taiteenalojen opintoja. Muiden taiteenalojen opintojen sisältyminen oppimäärään määritellään koulutuksen järjestäjän laatimassa ja hyväksymässä opetussuunnitelmassa.

Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opintoihin tulee olla määritelty koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa.

Opetussuunnitelma

Koulutuksen järjestäjä hyväksyy oppilaitokselle opetussuunnitelman, jonka tulee noudattaa taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Opetussuunnitelman tulee täsmentää ja täydentää opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulutuksen järjestäjänä voi olla kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö, säätiö tai valtion oppilaitos.

Opetuksen luonne

Kuvataiteen opetuksessa on keskeistä oppilaan visuaalisen yleissivistyksen, ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition ja aistitiedon merkitys. Opetus on ongelmakeskeistä ja vuorovaikutuksellista.

Opinnoissa oppilas oppii ilmaisemaan itseään kuvataiteen eri osa-alueilla: piirustus ja maalaus, kuvanveisto, arkkitehtuuri ja ympäristösuunnittelu, muotoilu, grafiikka, keramiikka, tekstiili, valokuva, elokuva ja video, sarjakuva, ympäristö- ja yhteisötaide, performanssi ja kuvallinen media, monitaiteelliset työmuodot ja taidehistoria.

Oppiminen tapahtuu opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Oppilasta ohjataan tulkitsemaan, arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työskentelyä sekä töitä. Kuvataideopetus on luonteeltaan keskustelevaa, vuorovaikutteista ja oppilaan yksilöllisyyden huomioivaa.

Laajan oppimäärän laskennallinen laajuus on 1 300 tuntia. Kuvataiteen lisäksi taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän visuaalisia taiteita ovat arkkitehtuuri ja käsityö. Visuaalisten taiteiden taiteenalojen oppimäärillä on sekä kaikille yhteiset että taiteenalakohtaiset tavoitteet.

Laajan oppimäärän mukainen kuvataiteen taiteen perusopetus muodostuu perus- ja syventävistä opinnoista. Ne voivat sisältää myös muiden visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opintoja. Opetuksen tarjonta, suoritettavat kurssit ja työpajat määritellään paikallisesti koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa.

Kuvataiteen laajan oppimäärä luo edellytyksiä jatko-opinnoille. Opinnoissa korostuu opintojen pitkäkestoisuus, tavoitteellisuus, työpajamaisuus ja oman visuaalisen ilmaisun kehittäminen. Ne tukevat oppilaan persoonallisuuden ja luovan ongelmaratkaisukyvyn kehittymistä. Keskeisiä oppisisältöjä ovat luonnon ja rakennetun ympäristön visuaaliset ilmiöt, kuvataiteen ilmenemismuodot, media ja kulttuuriperintö. Opinnot ohjaavat oppilasta analysoimaan, tulkitsemaan ja arvioimaan visuaalista kulttuuria.

Rakenne ja laajuus

Visuaalisten taiteiden kuvataiteen laaja oppimäärä muodostuu perusopinnoista ja syventävistä opinnoista. Mahdollisista varhaisiän opinnoista päätetään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä opetussuunnitelmassa.

Kuvataiteen laajan oppimäärän perusopintojen laskennallinen laajuus on 540 tuntia, syventävien opintojen 760 tuntia, ja koko oppimäärän laajuus 1 300 tuntia. Oppimäärän laajuuden laskennassa käytettävän oppitunnin pituus on 45 min. Mahdollisia varhaisiän opintoja ei lueta em. 1 300 tuntiin. Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaan ikä, aiemmin hankitut taidot ja tiedot sekä käytettävät opetusmenetelmät.

Kuvataiteen lisäksi taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän visuaalisia taiteita ovat arkkitehtuuri ja käsityö. Visuaalisten taiteiden taiteenalojen oppimäärillä on sekä kaikille yhteiset tavoitteet että taiteenalakohtaiset tavoitteet.

Koulutuksen järjestäjä määrittelee hyväksymässään kuvataiteen opetussuunnitelmassaan opetuksen tavoitteet ja sisällöt. Opetussuunnitelmassa tulee määritellä kullekin suoritettavalle kurssille ja työpajalle nimi, tavoitteet ja sisällöt.

Opetuksen järjestämisen muodosta päättää koulutuksen järjestäjä. Opetusta voidaan antaa muun muassa lukukausi-, kurssi- tai periodimuotoisena tai monimuoto-opetuksena. Koulutuksen järjestäjän tulee turvata opintonsa aloittaneelle oppilaalle mahdollisuus koko kuvataiteen laajan oppimäärän suorittamiseen.

Taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän visuaalisten taiteiden taiteenalakohtaiset opinnot voivat sisältää muiden laajan oppimäärän visuaalisten taiteiden taiteenalojen opintoja. Muiden visuaalisten taiteiden taiteenalojen opintojen sisältyminen oppimäärään määritellään koulutuksen järjestäjän laatimassa ja hyväksymässä opetussuunnitelmassa.

Muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukeminen taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän opintoihin tulee olla määritelty koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmassa.

Opetussuunnitela

Koulutuksen järjestäjä hyväksyy oppilaitokselle opetussuunnitelman, jonka tulee noudattaa taiteen perusopetuksen visuaalisten taiteiden laajan oppimäärän opetussuunnitelman perusteita. Opetussuunnitelman tulee täsmentää ja täydentää opetussuunnitelman perusteissa esitettyjä tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä. Koulutuksen järjestäjänä voi olla kunta, kuntayhtymä, rekisteröity yhteisö, säätiö tai valtion oppilaitos.

Opetuksen luonne

Laajan oppimäärän opinnoissa korostuu opintojen pitkäkestoisuus, tavoitteellisuus, työpajamaisuus ja visuaalisen ilmaisun kehittäminen.

Opetus on ongelmakeskeistä, luonteeltaan keskustelevaa, yksilöllisyyden huomioivaa ja vuorovaikutukseen perustuvaa. Opetukseen sisältyy jatkuvaa palautetta ja oppilaan itsearviointia. 
Keskeistä opetuksessa on oppilaan visuaalisen yleissivistyksen, ajatteluvalmiuksien, havaintokyvyn ja luovuuden vahvistaminen. Työskentelyssä korostuu mielikuvituksen, intuition ja aistitiedon merkitys.

Oppiminen tapahtuu opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa opettajan ja ryhmän kanssa sekä itsenäisesti. Oppilasta ohjataan tulkitsemaan, arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työskentelyä sekä töitä. Opiskelu sisältää myös ohjattuja kotitehtäviä.

Oppilaitos/koulu ylläpitää rekisteriä oppilaista ja heidän opintosuorituksistaan, jotta todistusten antaminen on mahdollista. Oppilaitos pitää oppilaan suorituksista rekisteriä, esimerkiksi opintokirjat johon merkitään oppilaan suorittamien opintojen lisäksi esimerkiksi näyttelykäynnit, kulttuuritapahtumat sekä koulun kansainväliset projektit.

Perusopintojen päätteeksi oppilas tekee opinnoistaan portfolion. Perusopintojen suorittamisen jälkeen oppilas voi aloittaa syventävät opinnot.

Syventävissä opinnoissa oppilaan valinnat omissa opinnoissaan lisääntyvät. Hän syventää tietojaan ja taitojaan yhdellä tai useammalla kuvataiteen osa-alueella. Syventävien opintojen päätteeksi oppilas osoittaa osaamistaan tekemällä päättötyön.

Syventävien opintojen päättötyö

Syventävien opintojen päätteeksi oppilas tekee itsenäisesti päättötyön. Päättötyö sisältää teoksen tai teossarjan, portfolion ja itsearvioinnin.

Päättötyön tekeminen aloitetaan pääsääntöisesti noin 16-vuotiaana ja sitä edeltää noin 3 vuoden syventävät opinnot siltä kuvataiteen osa-alueelta, jolta päättötyö tehdään. Päättötyön suorittamiseen kuluva aika vaihtelee. Pääsääntöisesti päättötyön tekemiseen kuluu noin yksi lukuvuosi. Päättötyössä oppilas osoittaa osaamistaan, valitsee aiheen ja tekee päättötyön opinnoissaan aiemmin oppimillaan tekniikoilla, menetelmillä ja materiaaleilla.

Päättötyön tekeminen on vapaaehtoista, mutta se edellytetään, mikäli oppilas haluaa syventävien opintojen päättötodistuksen. Syventävien opintojen päättötodistus on samalla todistus visuaalisten taiteiden kuvataiteen laajan oppimäärän suorittamisesta. Päättötyön ja sitä edeltävien syventävien opintojen yhteenlaskettu tuntimäärä on 760 tuntia.

Päättötyön laskennallisessa laajuudessa on oppilaitoskohtaista vaihtelua. Päättötyön laajuudesta päätetään koulutuksen järjestäjän hyväksymässä oppilaitoksen opetussuunnitelmassa. Päättötyöhön käytettävään tuntimäärään sisältyy kaikki siihen liittyvä työskentely esim. työsuunnitelman laatiminen, päättötyötapaamiset, luokkatyöskentely, omalla ajalla tapahtuva työskentely, asiantuntijaohjaus, välipalaverit, päättötyön esittely ja päättötyönäyttely. Päättötyön laajuuteen vaikuttavat osaltaan myös oppilaan työssään käyttämät materiaalit, tekniikat ja työtavat.