Kuvataiteen tehtävä on ohjata oppilasta tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Kuvataiteessa oppilaan oma kuvailmaisu on tavoitteellisen oppimisen ja kehittyvän osaamisen perusta. Opetuksen lähtökohdat määritellään opetussuunnitelman perusteissa. Lue sivulta lisää oppiaineen lähtökohdista, tavoitteista ja sisällöistä.

Kuvituskuva, pojat tekevät ryhmätyötä
Kuva: Satu Haavisto

Kuvataideopetuksessa oppilaat havainnoivat, tuottavat, tulkitsevat ja arvottavat kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tutkimaan ja ymmärtämään taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Kuvataide kehittää oppilaiden kriittistä ajattelua ja kannustaa vaikuttamaan omaan elinympäristöön ja yhteiskuntaan. Opetuksella vahvistetaan oppilaiden kulttuuriperinnön tuntemusta – monimuotoisen perinnön säilyttämistä ja uudistamista.

Kokonaisvaltaisessa taideoppimisessa lopputulosta ja prosessia pidetään samanarvoisina. Kulloisenkin opetusryhmän tarpeet ja toiveet ohjaavat sitä, millaisia kuvailmaisun keinoja, toimintamuotoja ja lähestymistapoja opetuksessa käytetään. Kuvataiteen opetustilanteissa luodaan rohkaiseva ilmapiiri, joka kannustaa kokeilemiseen ja harjoitteluun. Opetuksessa huomioidaan yksilölliset tarpeet ja työskennellään yksin ja ryhmässä. Pedagogiset ratkaisut tukevat oppilaan moniaistista havainnointia, pitkäjänteistä työskentelyä ja tavoitteellista oppimista. 

Oppilaan oma kuvailmaisu luo perustan tavoitteelliselle oppimiselle ja kulttuuriselle osaamiselle. Taideoppimisessa havaintoja, ajattelua, tunteita, tuottamista, tulkintaa ja arvottamista ei nähdä irrallaan toisistaan. Kulttuurinen osaaminen tarkoittaa kykyä tunnistaa kulttuurisia vaikutuksia yhteiskunnassa, arjessa ja mediassa. Kun oppilas tekee ja tulkitsee kuvia, hänen identiteettinsä rakentuu ja toimijuus niin omassa elämässä kuin yhteiskunnassakin vahvistuu. Opetuksessa on keskeistä tarkastella ja pohtia kulttuuriseen moninaisuuteen ja kulttuurien muutokseen liittyviä kysymyksiä.

Laaja-alainen osaaminen ja monilukutaito kuvataiteessa

Taidekasvatuksella on keskeinen rooli oppiaineiden yhteistyössä sekä laaja-alaisen osaamisen kehittämisessä. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa 2014 määriteltiin ensimmäistä kertaa laaja-alainen osaaminen. Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa kokonaisuutta. Sillä tarkoitetaan myös kykyä käyttää osaamista kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Oppilaan omaksumat arvot, asenteet ja tahto toimia vaikuttavat olennaisesti siihen, miten hän käyttää tietojaan ja taitojaan.

Laaja-alaisen osaamisen seitsemälle osa-alueelle on määritelty tavoitteet kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa. Laaja-alainen osaaminen opetetaan, opiskellaan ja arvioidaan osana oppiaineita. Paikallisessa opetussuunnitelmassa on mahdollisuus täsmentää laaja-alaiselle osaamiselle asetettuja tavoitteita ja niiden mahdollisia painotuksia.

Kukin oppiaine rakentaa laaja-alaista osaamista hyödyntämällä ja tutkimalla tiedonalalleen ominaisia menetelmiä ja sisältöjä. Ihmisenä kasvaminen, opiskelu, työelämä sekä aktiivinen kansalaisuus edellyttävät eri tiedon- ja taidonalojen hallintaa ja niitä yhdistävää osaamista. Moniaistisuus, ilmiökeskeisyys ja yhteydet muihin oppiaineisiin kuuluvat olennaisesti kuvataiteen opetukseen. Oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin yhteistyössä muun opetuksen tai koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Opetuksessa voidaan tutustua esimerkiksi museoihin ja muihin kulttuurikohteisiin.

Kuvataiteen oppiaineen yksi tärkeä tavoite on myös tukea monilukutaidon kehittymistä. Monilukutaidolla tarkoitetaan kykyä tulkita, tuottaa ja arvottaa erilaisia tekstejä. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Laajan tekstikäsityksen mukaisesti tiedonaloilla on omat kielensä ja esitystapansa. Erilaiset tekstit välittävät yksilöllisiä ja kulttuurisia merkityksiä kullekin oppiaineelle ominaisilla tavoilla. Tekstit voivat olla sanallisten, visuaalisten, auditiivisten, numeeristen, kinesteettisten merkkijärjestelmien tai näiden yhdistelmien avulla ilmaistua tietoa. Tekstien moninaiset esittämismuodot vaihtelevat esimerkiksi käsinkirjoitetusta runosta audiovisuaaliseen tallenteeseen, kolmiulotteiseen veistokseen tai painettuun sanomalehteen.

Monilukutaidon oppiminen nähdään elinikäisenä prosessina, joka toteutuu opintopolun eri vaiheissa sekä arkioppimisena esimerkiksi työ- ja vapaa-ajan yhteisöissä. Kuvataiteessa monilukutaitoa kehitetään hyödyntämällä visuaalisuuden rinnalla myös muita ilmaisun ja tiedon tuottamisen tapoja. Visuaalisen kulttuurin monilukutaidon oppiminen on keskeistä kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla. Kuvataiteen opiskelu harjaannuttaa myös teknologian ja verkkoympäristöjen luovaan, kriittiseen ja vastuulliseen hyödyntämiseen, mikä tukee osaltaan monilukutaidon kehittymistä.

Takaisin ylös

Kuvituskuva, lapsi katsoo kädellään olevaa asiaa suurennuslasilla
Kuva: Niina Rodionoff

Kuvataiteen opetuksen tavoitteet liittyvät kaikilla vuosiluokilla neljään opetussuunnitelmassa määriteltyyn tavoitealueeseen. Nämä ovat

  • visuaalinen havaitseminen ja ajattelu
  • kuvallinen tuottaminen
  • visuaalisen kulttuurin tulkinta
  • esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen.

Kuvataiteessa kuvailmaisu on osa kaikkea taiteelle ominaista työskentelyä, tutkimista ja uuden oppimista. Siten kuvien tekeminen kuuluu kaikkiin taideoppimisen ulottuvuuksiin ja kuvataiteen neljään tavoitealueeseen. Kuvataiteen tavoitteet jäsennetään opetussuunnitelmassa kaikilla vuosiluokilla samalla tavalla; opetuksen tavoitteissa kuvataan ensin opettajan toiminta, sitten oppilaan toiminta ja lopuksi asiat ja ilmiöt, joiden parissa työskennellään.

Opetuksen tavoitteita lähestytään valitsemalla kuvallisen työskentelyn lähtökohdiksi sisältöjä 

  • oppilaiden omista kuvakulttuureista
  • ympäristön kuvakulttuureista
  • taiteen maailmoista. 

Kuvataideopetuksessa luontevin ratkaisu on, että jokaisella vuosiluokalla pyritään kaikkiin opetuksen tavoitteisiin tutkimalla näitä kolmea sisältöaluetta. Näin opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt kasvavat opintojen edetessä vuosiluokalta toiselle.

Opetuksen sisältöjen valinnassa lähtökohtia ovat oppilaille merkitykselliset taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin teokset, tuotteet ja ilmiöt. Omaehtoisesti tehtyjä kuvia käsitellään etenkin oppilaiden osallistumisen ja vaikuttamisen näkökulmista. Ympäristön kuvakulttuureja tutkitaan oppilaiden laajenevan elinpiirin ja medioiden merkitysten kautta. Taiteen maailmoja tarkasteltaessa pohditaan erityisesti kulttuurista moninaisuutta taiteen tuottamisessa ja tulkinnassa. 

Kuvailmaisua ei enää määritellä yhdeksi kuvataiteen opetuksen keskeisistä sisältöalueista aiempien opetussuunnitelmien perusteiden tapaan. Kuvataiteen tavoitteet voidaan toteuttaa erilaisilla lähestymistavoilla, keinoilla ja välineillä. Oppilailla tulisi olla mahdollisuus kokeilla, harjoitella ja soveltaa monipuolisia ilmaisukeinoja. Kuvataideopetuksessa erilaisia kuvallisen tuottamisen tapoja ei verrata arvottavasti toisiinsa. Oppilaita kannustetaan osallistumaan opetuksen sisältöjen valintaan. Valitut sisällöt rakentavat yhteyksiä oppilaille tuttujen ja heille uusien kuvien välille.

Koulun tehtävänä on luoda oppimiselle puitteet, jotka mahdollistavat sekä perinteisempien että uudempien ilmaisukeinojen harjoittamisen. Työskentelytavat valitaan tavoitteiden mukaan ja yhdessä oppilaiden kanssa. Opetuksessa otetaan huomioon yksilölliset kuvailmaisun tarpeet ja mahdollistetaan työskentely yksin ja ryhmässä.

Kuvataide ja paikalliset opetussuunnitelmat

Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä. Paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan täydentää ja tarkentaa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita, keskeisiä sisältöjä, toimintaa ohjaavia linjauksia ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja paikallisesta näkökulmasta. 

Valituilla pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan oppilaan pitkäjänteistä työskentelyä sekä tutkivaa ja tavoitteellista oppimista. Opintojen etenemistä voidaan lisäksi tukea kuvaamalla paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataiteen oppimisympäristöjen ja työtapojen sekä ohjauksen, eriyttämisen ja tuen erityispiirteitä. Nämä voidaan kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan vuosiluokkakokonaisuuksien mukaan, alakoulun vuosiluokille 1-2 ja 3-6 sekä yläkoulun vuosiluokille 7-9.

Kuvataiteen oppimispolku

Osaamisen kehittyminen nähdään kuvataiteessa koko perusopetuksen ajan vahvistuvana, kumuloituvana oppimisprosessina. Perusopetuksen ensimmäisillä luokilla luodaan perusta oppilaiden omakohtaiselle suhteelle kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Vuosiluokilla 1-2 kuvataide tukee ilmaisun taitojen ja esteettisten valmiuksien kehittymistä eri aistien ja koko kehon yhteistyöllä. Opetuksessa hyödynnetään toiminnallisuutta ja leikinomaisuutta. Oppilaita kannustetaan pitkäjänteiseen taideoppimiseen.

Vuosiluokilla 3-6 oppilaat laajentavat omaa suhdettaan kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin. Oppilaat kokeilevat ja harjoittelevat erilaisia kuvailmaisun keinoja sekä kehittävät taitojaan tavoitteellisesti. Opetuksessa tarkastellaan miten visuaalinen kulttuuri vaikuttaa mielipiteisiin, asenteisiin ja toimintatapoihin. Oppilaat kehittävät myös monipuolisesti yhdessä toimimisen käytäntöjä. Kuvailmaisun ja tulkinnan taitoja syvennetään hyödyntämällä vastuullisesti tieto- ja viestintäteknologiaa ja verkkoympäristöjä.

Vuosiluokilla 7-9 oppilaita ohjataan syventämään suhdettaan kuvataiteeseen ja muuhun visuaaliseen kulttuuriin sekä asettamaan määrätietoisia tavoitteita toiminnalleen. Opetuksella vahvistetaan kuvallisen tuottamisen ja yhdessä toimimisen taitoja. Oppilaita kannustetaan tutkimaan visuaalisen kulttuurin henkilökohtaisia ja yhteiskunnallisia merkityksiä sekä käyttämään niitä osallistumisessa ja vaikuttamisessa. Oppilaat rakentavat yhteyksiä ajankohtaisiin visuaalisen kulttuurin toimintatapoihin ja ilmiöihin.

Kuvataiteen opetuksen tavoitteissa oppilaan toiminnan luonne muuttuu tekemisestä kokeiluun ja kokeilusta soveltamiseen vuosiluokkakokonaisuuksissa edetessä. Oppimisen kohteena olevat kulttuuriset kuvailmaisun tavat ja ilmiöt vaihtelevat. Vuosiluokilla 1–2 arviointi ohjaa ennen kaikkea tekemistä, vuosiluokilla 3–6 kokeilemista, ja vuosiluokilla 7–9 arvioinnin kohteena on kuvailmaisun tapojen soveltaminen.

Esimerkki: Tavoite 9, tavoitealue ”Visuaalisen kulttuurin tulkinta”

Vuosiluokat 1–2

  • innostaa oppilasta tekemään kuvia oman elinympäristön, eri aikojen ja eri kulttuurien tarkastelun pohjalta

Vuosiluokat 3–6

  • innostaa oppilasta kokeilemaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja omissa kuvissaan

Vuosiluokat 7–9

  • innostaa oppilasta soveltamaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja kuvallisessa tuottamisessaan
     
Takaisin ylös

Kuvassa työvälineitä roikkumassa seinällä.
Kuva: Opetushallitus

Kuvataiteen opetuksessa käytetään oppimisympäristöjä ja työtapoja, joilla mahdollistetaan monipuolinen materiaalien, teknologioiden ja ilmaisukeinojen käyttäminen sekä niiden luova soveltaminen.

Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri. Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan kuvataiteessa moniaistista havainnointia ja pitkäjänteistä työskentelyä. Oppimisympäristön ja työtapojen järjestelyillä pyritään tutkivaan ja tavoitteelliseen taideoppimiseen.

Pedagogisilla ratkaisuilla tuetaan oppilaiden moniaistista havainnointia ja pitkäjänteistä työskentelyä. Opetustilanteissa luodaan aktiiviseen kokeilemiseen ja harjoitteluun rohkaiseva ilmapiiri. Oppimisympäristön ja työtapojen järjestelyillä pyritään tutkivaan ja tavoitteelliseen taideoppimiseen. Opetuksessa huomioidaan yksilölliset kuvailmaisun tarpeet ja kannustetaan työskentelytapojen luovaan soveltamiseen. Tavoitteena on kannustaa oppimiseen ja vuorovaikutukseen sekä koulussa että myös muissa ympäristöissä.

Oppiaineen tehtävää toteutetaan lukemattomilla kuvailmaisun keinoilla, toimintamuodoilla ja lähestymistavoilla, joiden valintaan vaikuttaa kulloisenkin opetusryhmän tarpeet ja toiveet. Keskeisenä pedagogisena lähtökohtana on, että oppilailla tulisi olla mahdollisuus kokeilla, harjoitella, käyttää ja soveltaa monipuolisia ilmaisukeinoja. Erilaisia kuvallisen tuottamisen tapoja ei arvoteta keskenään yleissivistävän koulun kuvataideopetuksessa. Olennaista on, että oppilaat voivat päästä kuvataiteen opetuksen, ja niistä johdettuihin oppimisen tavoitteisiin käyttämällä erilaisia kuvailmaisun keinoja ja lähestymistapoja.

Perusopetuksen eri vuosiluokilla oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyy joitain vuosiluokkakohtaisia tavoitteita. Vuosiluokilla 1–2 opetussuunnitelmassa on mainittu tavoitteeksi innostaminen leikinomaiseen kokeiluun, tieto- ja viestintäteknologian käyttöön sekä taiteidenväliseen toimintaan. Opetus voidaan toteuttaa kouluympäristön lisäksi erilaisissa ympäristöissä, luonnossa ja verkkoympäristöissä.

Vuosiluokilla 3–6 tavoitteena on tarkastella ajankohtaisia taiteen ja visuaalisen kulttuurin ilmiöitä. Oppilaita ohjataan taiteidenväliseen ja temaattiseen lähestymistapaan, jota tuetaan opiskeluympäristön ja työtapojen valinnoilla. Opetustilanteissa hyödynnetään teknologioita ja verkkoympäristöjä monipuolisesti, vastuullisesti ja turvallisesti. Oppilaita opetetaan myös suhtautumaan kriittisesti eri tietolähteisiin.

Perusopetuksen Vuosiluokilla 7–9 tavoitteena on tukea tutkivaa ja ilmiökeskeistä työskentelyä. Oppimisympäristön ja työtapojen valinnassa voidaan hyödyntää esimerkiksi taiteen traditiota ja aikalaistaiteen toimintatapoja. Verkko- ja mediaympäristöjä käytetään monipuolisesti. Opetuksessa luodaan mahdollisuuksia taiteidenvälisille ja koulun ulkopuolisille projekteille sekä globaalien kysymysten käsittelylle.

Takaisin ylös

Kuvataiteen opetussuunnitelma perusteiden keskeisiä käsitteitä on määritelty ja avattu alle. Käsitteet löytyvät kuvauksineen myös ePerusteet-palvelusta, josta ne saa näkyviin klikkaamalla tekstissä katkoviivalla alleviivattuja sanoja. Käsitteet löytyvät myös sivun lopusta tulostettavana pdf-versiona.

1. Kulttuurinen moninaisuus

Yksilöt ja ryhmät ovat kulttuurisesti monimuotoisia ja muuttuvia. Kulttuuri nähdään historiallisesti ja sosiaalisesti välittyvänä merkitysten järjestelmänä, joka ilmenee erilaisten symbolien muodossa. Niiden avulla havaitaan, hankitaan tietoa, kommunikoidaan ja toimitaan. Visuaalisen kulttuurin merkitykset muokkaavat ihmisen käsitystä maailmasta ja suuntaavat hänen toimintaansa. Kuvataiteen opetuksessa tarjotaan välineitä kulttuurisen moninaisuuden havaitsemiseen, tarkasteluun ja arvostamiseen. Oppilaat tutkivat oman kulttuuri-identiteettinsä ulottuvuuksia. He tarkastelevat erilaisten ryhmien kuvakulttuureja ja toimintatapoja sekä niihin liittyviä arvoja. Oppilaat käsittelevät kulttuuriseen moninaisuuteen liittyviä ilmiöitä kuvallisessa työskentelyssä ja oppivat vaikuttamaan niihin.

2. Identiteetti

Yksilön kulttuuri-identiteetti muodostuu osallisuudesta erilaisissa kulttuurisissa ryhmissä. Ne voivat perustua ikään, sukupuoleen, kieleen, kykyihin, asuinpaikkaan, sosiaaliryhmään, maailmankatsomukseen ja etnisyyteen. Kulttuuri-identiteetin ulottuvuuksia tarkastellaan eri näkökulmista ja suhteessa yhteiskunnassa vallitsevaan kulttuuriin. Visuaalisen kulttuurin teokset, tuotteet ja ilmiöt heijastavat ja muokkaavat kulttuuri-identiteettiä. Näin yksilöiden kulttuuri-identiteetit ovat koko ajan muutoksessa.

3. Kulttuurinen osaaminen

Kulttuurinen osaaminen on kykyä tunnistaa kulttuurisia vaikutuksia yhteiskunnassa, arjessa ja mediassa. Siihen kuuluu, että oppilas tuntee ja arvostaa elinympäristöään, sen kulttuuriperintöä ja kulttuuri-identiteettiään. Kulttuurista osaamista on myös kyky välittää, muokata ja luoda kulttuuriperintöä. Se on kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän elämäntavan edistämistä sekä toimimista joustavasti eri ympäristöissä. Kulttuurinen osaaminen tarkoittaa, että oppilas osaa tarkastella visuaalisen kulttuurin ilmiöitä ja teoksia eri näkökulmista. Oppilas osaa myös ilmaista tunteitaan, ajatuksiaan ja näkemyksiään kuvilla ja muilla keinoilla. Kulttuurista osaamista on, että oppilas esittää mielipiteensä rakentavasti ja toimii eettisesti. Hän osaa myös edistää toiminnallaan esteettisyyttä ja nauttia sen eri ilmenemismuodoista.

4. Kuva

Kuvilla tarkoitetaan kaksi- ja kolmiulotteisia teoksia ja tuotteita sekä niitä esittäviä jäljenteitä (reproduktio). Kaikki kuvat edustavat visuaalista kulttuuria.

5. Kulttuuriperintö

Kulttuuriperintöä voidaan lähestyä maailmanlaajuisesti, kansallisesti, paikallisesti tai oppilaan kulttuurisen taustan näkökulmasta. Opetuksessa huomioidaan erilaisten Suomessa eläneiden ja elävien ryhmien perinteet. Kulttuuriperintöopetuksen tavoitteena on oppia vastaanottamaan, ymmärtämään ja tuottamaan aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä. Kulttuuriperintöä vaalitaan ja muokataan tulkitsemalla kulttuuriin liittyviä arvoja sekä toimintatapoja. Kuvataiteessa perehdytään kulttuurisiin merkityksiin tutkimalla visuaalisen kulttuurin tuotteita sekä niihin liittyviä käytäntöjä. Kulttuuriperintöopetus antaa oppilaalle välineitä kulttuuri-identiteetin rakentumiseen.

6. Traditio

Kulttuurinen monimuotoisuus syntyy yksilöllisistä kokemuksista, jotka liittyvät historian, perinteen, traditioiden ja kulttuuriryhmien erityispiirteisiin. Traditiot ovat perinteeseen pohjautuvia käytäntöjä kuten kuvia, vaatteita ja ruokia, jotka sitovat yksilön ryhmään. Kulttuuriperintöopetuksessa käsitellään traditioiden vaikutuksia nykyaikaan ja suuntaudutaan tulevaisuuteen. Perinne ilmenee kulttuuriryhmältä omaksutuissa ajattelu- ja toimintatavoissa. Historia liittyy yksilön käsityksiin kulttuuriryhmien menneisyydestä.

7. Taiteelle ominainen työskentely

Taiteelle ominainen tutkiva ja ilmiökeskeinen työskentely edustaa kokonaisvaltaista tiedonkäsitystä, jossa yhdistyy taideoppimisen yksilöllinen ja yhteisöllinen luonne. Toimintatapa tukee pitkäjänteistä työskentelyä ja tavoitteellista taideoppimista. Taiteelle ominainen työskentely hyödyntää erilaisia tutkimisen, ilmaisemisen, esittämisen ja toiminnan tapoja. Moniaistiset havainnot, tunteet, visuaaliset esitykset ja kulttuuriset symbolit yhdistyvät vuorovaikutteisissa tilanteissa. Taiteelle ominaiseen työskentelyyn liittyy kokeilemista, monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä, taiteidenvälisyyttä sekä yhteistyöprojekteja. Keskeisiä sisältöalueita voidaan lähestyä nykytaiteelle ominaisia toimintatapoja soveltaen - ilmaisun, osallistumisen ja vaikuttamisen kautta.

8. Kokemuksellinen oppiminen

Oppimisessa lähdetään liikkeelle oppilaan sisäiseen tai ulkoiseen todellisuuteen liittyvästä kokemuksesta, joka taideoppimisessa kiinnittyy usein toimintaan. Sen herättämistä havainnoista ja tunteista keskustellaan tai niiden pohjalta tehdään kuvia tai muita esityksiä. Oppilas pohtii tarkasteltavaan visuaalisen kulttuurin tuotteeseen tai ilmiöön liittyviä aikaisempia tietojaan ja esiymmärrystään yksin ja muiden kanssa. Tämän jälkeen etsitään kohteeseen liittyviä uusia tietoja. Sanallisen, kuvallisen ja kehollisen tutkimisen tulokset ilmaistaan uusina kuvina, esityksinä ja tuotteina, joiden pohjalta voidaan edetä uusiin tulkintoihin ja teoksiin.

9. Kuvataide ja muu visuaalinen kulttuuri

Kuvataide on osa visuaalista kulttuuria, kun kuvataiteella viitataan taidemuotoon (eikä oppiaineen nimeen). Siten visuaalinen kulttuuri on kuvataideopetuksen yläkäsite. Visuaalisen kulttuurin kenttään kuuluvat 

  • oppilaiden omaehtoisesti tuottamat kuvat
  • luonto, rakennettu ympäristö, esineet ja median kuvat
  • erilaisten yksilöiden ja ryhmien taiteeksi kutsumat teokset.

Teos, tuote tai ilmiö voi eri yhteyksissä edustaa visuaalisen kulttuurin eri alueita. Esimerkiksi taiteeksi voidaan kutsua mitä tahansa visuaalisen kulttuurin tuotetta. Yläkäsitteeseen taide sisältyy kaikki taidemuodot. Taide-sanalla viitataan joissakin yhteyksissä pelkästään kuvataiteeseen.

10. Näkemykset taiteen tehtävistä

Opetuksessa tuotetaan ja tulkitaan visuaalisen kulttuurin teoksia liittämällä ne erilaisiin taideteorioihin. Samalla voidaan pohtia eri aikojen ja kulttuuristen ryhmien käsityksiä siitä 

  • mikä on taidetta 
  • mitä pidetään hyvänä taiteena 
  • millaisia tehtäviä taiteilijalla on 
  • mikä on taiteen merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle 
  • millaisia esteettisiä, ekologisia ja eettisiä arvoja taiteeseen kytkeytyy 

11. Välineet, materiaalit, teknologiat ja ilmaisun keinot

Välineet, materiaalit ja teknologiat valitaan sisältöjä ja oppilaan ilmaisua tukien. Oppilasta ohjataan kokeilemaan erilaisia ilmaisun keinoja erilaisin tavoin ja välinein, mutta myös mahdollistetaan pitkäaikaisempi syventyminen jonkin tietyn välineen, materiaalin tai tekniikan käytössä. On tärkeä tutustuttaa oppilaat sekä perinteisten että uusien kuvantekemisen välineistöihin, materiaaleihin ja teknologioihin.

12. Monilukutaito

Visuaalisen kulttuurin monilukutaito tarkoittaa kykyä analysoida ja tulkita silmin havaittavia kulttuurin tuotteita sekä kykyä tuottaa ja käyttää kuvia omassa viestinnässä. Monilukutaitoinen oppilas 

  • tulkitsee ja tuottaa erilaisia visuaalisen kulttuurin tuotteita 
  • hyödyntää niiden tulkinnassa erilaisia tiedon tuottamisen ja esittämisen tapoja 
  • tulkitsee visuaalisen kulttuurin tuotteita eri näkökulmista
  • tarkastelee niiden suhdetta tekijän ja katsojan kulttuuri-identiteetteihin. 

13. Tiedon tuottamisen ja esittämisen tapoja

Kaikki koulun oppiaineet kehittävät kulttuurista lukutaitoa. Jokainen oppiaine voi hyödyntää numeraalista, verbaalista, visuaalista, auditiivista ja kinesteettistä tutkimista. Tutkimisen tulokset voidaan myös ilmaista muiden kuin oppiaineelle tyypillisten esitystapojen avulla. Taiteissa hyödynnetään eri tiedonalojen kieliä ja lukutapoja, mutta jokaiseen taiteenalaan sisältyy myös ainoastaan sille ominaisia todellisuuden esittämisen ja tulkinnan tapoja.

14. Museot ja muut kulttuurikohteet

Museoihin ja muihin kulttuurikohteisiin tutustutaan mahdollisuuksien ja paikkakunnan tarjonnan mukaan. Sen lisäksi aineelliseen ja aineettomaan kulttuuriperintöön tutustutaan perehtymällä esimerkiksi museoiden kokoelmiin verkon välityksellä. 

Vuosiluokkiin 1-2 liittyvät käsitteiden avaukset

15. Mielikuva

Mielikuvat ovat mielen sisäisiä kuvia, jotka rakentuvat aistihavainnoista, symboleista, kokemuksista ja tunteista. Kuvallisessa ajattelussa hyödynnetään mielikuvia, joita synnytetään moniaistisesti esimerkiksi sanojen, makujen ja liikkeiden avulla. Mielikuvat ovat keskeinen osa taiteellista luomisprosessia ja mielikuvituksen edistämistä. Mielikuville annetaan opetuksessa konkreettisia muotoja erilaisina visuaalisina tuotoksina. Rikas mielikuvitus auttaa havainnoimaan ympäristöä kriittisesti ja kuvittelemaan vaihtoehtoisia toimintatapoja.

16. Kuvataiteen käsitteistö

Kuvataiteen opetus perustuu verbaalisille ja visuaalisille käsitteille. Esimerkiksi keltainen on sovittu sanallinen vastine tietylle värille, neliö tietylle muodolle. Yksilöt ja ryhmät käyttävät erilaisia sanallisia ja kuvallisia käsitteitä, joiden avulla he ilmaisevat käsityksiään ja arvojaan. Kuvataiteen tunneilla opitaan 

  • tekniikoita, välineitä ja materiaaleja kuvaavia termejä (esimerkiksi maalaaminen, kamera, savi)
  • kuvallisiin ilmaisukeinoihin liittyviä käsitteitä (esimerkiksi sommittelu, harmonia)
  • laajempia visuaalisia ilmiöitä ja sisältöjä kuvaavia käsitteitä (esimerkiksi kauneus, mainonta) 

17. Kuvallisen tuottamisen keinot

 Kuvallisen tuottamisen keinoilla tarkoitetaan välineitä, materiaaleja ja tekniikoita, joilla kuvailmaisua harjoitellaan ja erilaisia kuvia tehdään.

18. Kuvien tuottaminen ja tulkinta

Kuvien tuottaminen ja tulkinta ovat rinnakkaisia ja toisiaan tukevia ulottuvuuksia kuvataideopetuksessa. Visuaalisen kulttuurin tuottamisen, välittämisen ja vastaanottamisen kysymyksiä käsitellään opetuksessa keskustelemalla ja kuvia tekemällä. Kuvallista työskentelyä ja muiden taiteenalojen toimintatapoja hyödynnetään myös tulkinnassa. Kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria tarkastellaan erilaisista näkökulmista (mm. teos, tekijä, katsoja, ryhmä). Kuvia tarkastellaan niiden erilaisissa yhteyksissä sekä erilaisia toimintatapoja hyödyntämällä. Erilaisia kuviin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan keskustelemalla ja kuvia tekemällä. Eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja kokeillaan ja hyödynnetään tulkinnassa. 

Vuosiluokkiin 3-6 liittyvät käsitteiden avaukset

19. Kuvailmaisun keinot

Kuvallisen tuottamisen keinoilla tarkoitetaan välineitä, materiaaleja ja tekniikoita, joilla kuvailmaisua harjoitellaan ja erilaisia kuvia tehdään.

20. Tuottamisen ja tulkinnan taidot

Kuvien tuottaminen ja tulkinta ovat rinnakkaisia ja toisiaan tukevia ulottuvuuksia kuvataideopetuksessa. Visuaalisen kulttuurin tuottamisen, välittämisen ja vastaanottamisen kysymyksiä käsitellään opetuksessa keskustelemalla ja kuvia tekemällä. Kuvallista työskentelyä ja muiden taiteenalojen toimintatapoja hyödynnetään myös tulkinnassa. Kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria tarkastellaan erilaisista näkökulmista (mm. teos, tekijä, katsoja, ryhmä). Kuvia tarkastellaan niiden erilaisissa yhteyksissä sekä erilaisia toimintatapoja hyödyntämällä. Erilaisia kuviin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan keskustelemalla ja kuvia tekemällä. Eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja kokeillaan ja hyödynnetään tulkinnassa.

21. Tieto- ja viestintäteknologia ja verkkoympäristöt

Tieto- ja viestintäteknologialla tarkoitetaan erilaisia digitaalisia medioita, ohjelmia ja laitteita, joita voidaan käyttää apuna kuvien ja muun tiedon käsittelyssä, tuottamisessa, muokkaamisessa, siirtämisessä, hakemisessa sekä viestinnässä ja vuorovaikutuksessa (esim. tietokone, puhelin, tabletti, piirtopöytä, kuvankäsittelyohjelma, pelikonsoli jne.). Erilaisia verkkoympäristöjä ovat esimerkiksi avoimet ja suljetut oppimisympäristöt sekä wikit, blogit ja muut sosiaalisen median palvelut. 

Vuosiluokkiin 7-9 liittyvät käsitteiden avaukset

22. Kuvallisen tuottamisen taidot

Kuvien tuottaminen ja tulkinta ovat rinnakkaisia ja toisiaan tukevia ulottuvuuksia kuvataideopetuksessa. Visuaalisen kulttuurin tuottamisen, välittämisen ja vastaanottamisen kysymyksiä käsitellään opetuksessa keskustelemalla ja kuvia tekemällä. Kuvallista työskentelyä ja muiden taiteenalojen toimintatapoja hyödynnetään myös tulkinnassa. Kuvataidetta ja muuta visuaalista kulttuuria tarkastellaan erilaisista näkökulmista (mm. teos, tekijä, katsoja, ryhmä). Kuvia tarkastellaan niiden erilaisissa yhteyksissä sekä erilaisia toimintatapoja hyödyntämällä. Erilaisia kuviin vaikuttavia tekijöitä tarkastellaan keskustelemalla ja kuvia tekemällä. Eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja kokeillaan ja hyödynnetään tulkinnassa.

Kooste kuvataiteen käsitteistä tulostettavana pdf-versiona.
Takaisin ylös

Tältä sivulta löydät erilaisia materiaaleja, verkkosivuja ja verkostoja kuvataiteen opetuksen tueksi. Tutustu sivuille kerättyihin oppimateriaaleihin ja eri yhdistysten ja kulttuurilaitosten tuottamiin palveluihin. Monet materiaaleista soveltuvat myös hyödynnettäviksi etäopetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Takaisin ylös