Lukion 2019 opetussuunnitelman perusteissa laaja-alainen osaaminen on keskeinen sisällöllinen uudistus, ja se määrittää lukion oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Lue lisää laaja-alaisesta osaamisesta ja siitä, mitä sillä on tarkoitus saavuttaa.
Kuvituskuva, nuoret ja maapallot
Kuva: Satu Haavisto

Uusi lukiolaki asetti lukioille tavoitteen järjestää aiempaa laajempia opintojaksoja ja oppiainerajat ylittäviä opintoja niin, että opiskelijoiden on mahdollista kehittää laaja-alaista osaamistaan jo lukio-opintojen aikana (HE 41/2018). Lukion 2019 opetussuunnitelman perusteissa oppiainerajat ylittävä, laaja-alainen osaaminen on keskeinen sisällöllinen uudistus. Laaja-alainen osaaminen määrittää lukion oppiaineiden yhteiset tavoitteet.

Laaja-alainen osaaminen on kuvaus ja tulkinta lukiokoulutuksessa tapahtuvan oppimisen ja opettamisen taustalla olevasta arvojen, tiedon, asenteiden, taitojen ja tahdon muodostamasta rakenteesta (metatasosta). Nämä elementit tarvitaan lukio-opetuksen läpileikkaavan tavoitteen toteutumiseen: opiskelijan tulisi lukio-opintojen myötä saavuttaa kyky ja tahto toimia omaa ja yhteisöjensä tulevaisuutta kestävästi rakentaen, elämän haasteiden vaihdellessa.

Lukion opetussuunnitelman perusteissa laaja-alainen osaaminen ja sen kuusi osa-aluetta (ns. kuusi ällää) kuvataan luvussa 6.2. Laaja-alaisuutta avataan lisäksi jokaisen oppiaineen perustetekstissä kyseisten tieteen- ja tiedonalojen näkökulmasta. Se, että laaja-alainen osaaminen muodostaa oppiaineiden yhteiset tavoitteet, tarkoittaa, että jokaisen oppiaineen opetuksessa tavoitellaan laaja-alaisuuden idean ja kaikkien osa-alueiden toteutumista.

Infograafi, joka kuvaa, miten laaja-alaisuutta on oppiaineiden osana ja niiden yhteistyössä. Infograafissa on kaksi opintojaksoa, joista toinen muodostuu kahdesta oppiaineesta (X ja Y) ja joiden yhteistyössä laaja-alainen osaaminen todentuu. Toinen oppiaine koostuu kolmesta oppiaineesta (Z, Å ja Ä), joista yhdessä oppiaineessa todentuu yksi laaja-alaisen osaamisen osa-alue ja kahden muun yhteistyössä toinen.

Laaja-alaisuutta on niin oppiaineiden sisällä kuin opintojaksoissa, joissa on mukana kaksi tai useampia oppiaineita vaikkakin kukin omana kokonaisuutenaan, sekä opintojaksoissa, jotka lähtökohtaisesti yhdistävät oppiaineiden tietoa ja ovat ns. ilmiölähtöisiä.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään jokaisessa opintojaksossa, miten siihen mielekkäästi kuuluvia laaja-alaisen osaamisen osa-alueita toteutetaan. Paikallisesti huolehditaan myös laaja-alaisen osaamisen kokonaiskoordinaatiosta eli siitä, että laaja-alaisuuden kaikki osa-alueet ovat tasapainoisesti mukana lukion opetustarjonnassa ja toimintakulttuurissa. Paikallisen tason keskeinen tehtävä on huolehtia, että jokainen opiskelija myös oppii ja tiedostaa ottavansa haltuun laaja-alaista osaamista ja on lisäksi valmis hyödyntämään ja työstämään omaksumaansa kyvykkyyttä edelleen.

Takaisin ylös

Laaja-alaisen osaamisen kuvauksessa huomioon otettuja asioita

Laaja-alaisen osaamisen kompetenssi- eli kyvykkyysnäkökulma ei ole koulutuksessa uusi asia. Lukionsa vuonna 2021 aloittavat nuoret ovat opiskelleet koko perusopetuksensa niin, että he ovat tutustuneet eri oppiaineisiin laaja-alaisen osaamisen näkökulmasta. Lukion laaja-alainen osaaminen ei kuitenkaan ole yksi yhteen perusopetuksen kanssa. Lukiokoulutuksen perusteita laadittaessa on huomioitu ajankohdan oleelliset haasteet osaamiselle sekä lukiolaisten peruskoululaisia kehittyneemmät valmiudet kohdata oppimisen ja elämän haasteita ja ottaa toimijuutta haltuun. Lisäksi on tarkasteltu vaatimuksia, joita korkea-asteen opintoihin, työelämään ja ylipäätään aikuisuuteen siirtyminen tuovat mukanaan.

Laaja-alaisen osaamisen taitoja on opetuksen ja oppimisen määritelmissä ollut kauan. Non scolae sed vitae discimus, sanottiin jo antiikin Roomassa. Näitä elämää varten tarkoitettuja oppimisen tietoja ja taitoja on sisällytetty eri aikoina eri nimikkeillä monien maiden opetussuunnitelmiin, usein termillä life skills. Nimen mukaisesti kysymys on ollut taidoista, joita koulutuksessa tulee omaksua ilman, että taitojen opetus olisi sidoksissa vain tiettyyn oppiaineeseen. Nimikkeellä on pyritty myös kuvaamaan tavoitetilaa, joka ulottuu oppijan lisäksi koulutettavan väestön tasolle. Elämän voidaan ajatella viittaavan toimintaan kansalaisena yhteiskunnassa, jota rakentamaan tarvitaan kaikkia ja kaikkien kaikkea osaamista. Yksilön ja yhteisöjen hyvinvointi on usein se keskeinen asia, joka pyritään saavuttamaan.

Lukion laaja-alaisen osaamisen perustetekstejä koostettaessa on otettu huomioon myös muita laaja-alaisuuden viitekehyksiä, kuten Euroopan komission suositus elinikäisen oppimisen kahdeksasta avaintaidosta, Euroopan neuvoston demokratiakompetenssit ja OECD:n oppimisen viitekehys (Learning Compass) -työkalu. Myös YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelma Agenda 2030:tä hyödynnettiin lukion laaja-alaisuuden määritelmissä.

Takaisin ylös

Elämää varten oppimisen tavoite on siis ikivanha ja samalla erittäin ajankohtainen. Tätä päivää leimaa tietoisuus jatkuvasti muuttuvista, monenlaisen osaamisen tarpeista (mm. ilmastonmuutos, demokratian kriisi, tekoälyn kaikkiallistuminen, pandemiat). Monimutkaistuvan arjen ja työn hallitsemiseksi lukiossakin vahvistetaan jokaisen oppijan monenlaista osaamista. Samalla on tarpeen, että opiskelijoita ohjataan hyödyntämään ja kehittämään osaamistaan. Koska haasteet ovat monenlaisia ja muuntuvia, on välttämätöntä oppia myös tutkimaan haasteita ja rakentamaan ratkaisuja yhdessä, hyvinkin erilaisissa yhteistyön kuvioissa, vaihtelevia tietoaineistoja käyttäen. Todella tärkeää on luoda myös omistajuutta – siis motivoida opiskelijoita - hyvien ratkaisujen miettimiseen ja kokeiluun.

Laaja-alaisen osaamisen keskeinen piirre onkin luoda tahtoa ottaa hankittua osaamista käyttöön ja samalla tavoitella eettisesti kestäviä tuloksia.

Takaisin ylös

Työelämäprofessori Risto Sarvaksen määritelmän mukaan laaja-alainen osaaminen on tietoa kontekstissa. Määritelmää voisi tulkita niin, että kirjoista opeteltavaa taikka muuta tietoa otetaan käyttöön oikean elämän autenttisissa tilanteissa. Samalla arvioidaan tiedon käyttökelpoisuutta, menettelytapojen ja työryhmän toimivuutta ja tehdään tarvittaessa muutoksia suunnitelmiin, joilla ratkaisuja etsitään. Arvioidaan myös asennetta ja arvopohjaa: mitä tarvitaan, että onnistutaan? Mitä epäonnistumisesta opitaan? Mitä on epäonnistuminen?

Kuten perusopetuksessa, myös lukiossa laaja-alainen osaaminen rakentuu viidestä elementistä

  • tiedosta
  • taidosta
  • arvoista
  • asenteista
  • tahdosta.

Tahto on tuota jo edellä kuvatun toimijuuden rakentumista. Lukion usein kiireiseksi koetussa arjessa voi olla haasteellista rakentaa toimijuutta. Tämän vuoksi laaja-alainen osaaminen on kuvattu perustetekstissä syklisenä: sen kuuteen osa-alueeseen palataan toistuvasti sekä opintojen edetessä että jokaisessa oppiaineessa. Samalla toimijuudessa edetään yksilön tasolta lukioyhteisöön ja lukion lähiympäristöön ja asteittain myös kansallisen ja globaalin tason haasteisiin. Sykli lähtee opiskelijan omasta hyvinvoinnista, kulkee vahvistuvan vuorovaikutuksen ja monenlaisen tiedon haltuunoton kautta yhteiskunnalliseen, ympäristöä koskevaan ja globaaliin toimintaympäristöön ja toimijuuteen niissä. Yhteistyötä harjoitellaan erilaisten toimijoiden – opiskelijoitten, opettajien, järjestöjen, työpaikkojen, kv-toimijoiden – kanssa näkökulmia, aiheita, työkaluja, tekstilajeja vaihdelleen.

Takaisin ylös

Tärkeää on, että kaikki lukiolaiset tottuvat olemaan haastavan tiedon ja haasteellisten tehtävien äärellä ja että he samalla tottuvat hankkimaan tietoa ja hakemaan ratkaisuja yhdessä, myös eri kielillä. Kielten opetussuunnitelmassa laaja-alaista osaamista kuvataan kyvyksi ja tahdoksi esittää kysymyksiä.

Perusteteksti ohjaa vahvistamaan opiskelijan toimijuutta niin, että oppimistehtäviin punotaan pieniä tekoja ja suuren vaikuttamisen opettelua (esimerkiksi vertaissovittelun kautta maailman rauhan rakentamista). Riskejäkin voidaan ottaa, mutta hallitusti, opettajien tai varttuneempien opiskelijoiden tai jonkun muun, jo osaavamman ohjatessa. Opinnoissa totutaan avoimuuteen, prosessien näkyväksi tekemiseen, menestymisen ja epäonnistumisten arviointiin ja ratkaisumallien uudelleen kalibrointiin.

Laaja-alaisen osaamisen karttumista arvioidaan jokaisessa opintojaksossa. On erinomaisen tärkeää, että opiskelija tiedostaa ja on itsekin sopimassa, mitä laaja-alainen osaaminen hänen opinnoissaan kulloinkin on. Opiskelijan tulee omassa lukiotyössään, omalta osaltaan, tunnistaa, arvottaa ja arvioida laaja-alaisen osaamisen kuutta aluetta ja niihin liittyvien tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostumista. Tätä hän voi parhaiten tehdä, kun hän saa siihen opettajien yhteistyössä rakentuvaa, monioppiaineista tukea.

Takaisin ylös