Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat lukion oppiaineiden yhteiset tavoitteet. Niillä pyritään vahvistamaan opiskelijoiden valmiuksia elämänhallintaan ja vastuulliseen vaikuttamiseen. Valmiuksia kartutetaan opintojakso opintojaksolta, ja keskiössä on aina opiskelijan hyvinvointi ja oppiminen. Mutta miten laaja-alaista osaamista arvioidaan osana oppiaineiden opetusta? Tuoko laaja-alaisten valmiuksien vahvistaminen jotakin uutta osaamisen arviointiin?
Tennarit ja jalat rannalla
Kuva: Getty Images - Jani Riekkinen EyeEm

Paula Mattila ja Anjuli Korhonen, Opetushallitus

Lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaan laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana kunkin opintojakson formatiivista ja summatiivista arviointia. Parhaimmillaan laaja-alaisen osaamisen alueet muodostavat oppiaineiden sisäisen sekä eri oppiaineita yhdistävän kaaren, jota arviointikäytänteet tukevat. Kaarta seuraamalla opiskelija saa käsityksen omasta, oppiaineita laaja-alaisemmasta osaamisesta. 

Perusteissa on kuvattu, miten kukin oppiaine kehittää osaltaan laaja-alaista osaamista ja miten laaja-alainen osaaminen sisältyy oppiaineen opetuksen tavoitteisiin. Opetuksen suunnittelussa panostetaan siihen, että laaja-alaisen osaamisen muodostamat oppiaineiden yhteiset tavoitteet otetaan huomioon kaikkien opintojaksojen kuvauksissa ja toimeenpanossa.

Pelkistäen voidaan todeta, että käytännössä laaja-alainen osaaminen arvioidaan samalla, kun arvioidaan opintojaksoon sisältyvien moduulien tavoitteiden saavuttamista. Kullakin oppiaineella on merkityksensä ja tehtävänsä yksittäisiä oppiaineita laaja-alaisempien valmiuksien kehittämisessä, ja tämän välittyminen opiskelijoille saattaa haastaa lukioyhteisöä ja opettajia kehittämään edelleen didaktiikkaa, pedagogisia valmiuksia, opetusmenetelmiä – ja arviointitapoja, yhdessä kollegoiden kanssa.

Takaisin ylös

Laaja-alaisen osaamisen yksi haasteista ja samalla mahdollisuuksista nousee sen rakentumisesta ei vain tiedoista ja taidoista vaan myös arvoista, asenteista ja tahdosta. Opintojakson arvioinnin kohteita voivat kuitenkin olla ainoastaan opiskelijan tiedot, taidot ja työskentely (LOPS 2019, 5.2). 

Opiskelijoiden kykyyn käyttää tietojaan ja taitojaan vaikuttaa kuitenkin se, millaisia arvoja, asenteita tai toimintatahtoa heillä on. Kouluyhteisöissä täytyy olla tilaa myös näiden näkökulmien avaamiselle. Laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin liittyviä henkilökohtaisia merkityksiä, arvoja ja asenteita tulee rohkaista jakamaan. Niistä tulee rohkaista keskustelemaan ja argumentoimaan kulttuurisesti moninaisessa maailmassa ja lukioyhteisössä. Parhaimmillaan tietojen ja taitojen sekä toisaalta arvojen ja asenteiden vuoropuhelulla kasvatetaan laajempaa tieto- ja taitovarantoa sekä kypsyyttä toimia. Laaja-alaisella osaamisella tavoitellaan aitoa toimintakykyisyyttä eli kompetenssia, jonka avulla voi suoriutua tulevista elämänhallinnan ja vastuullisen vaikuttamisen haasteista.

Kun muodostetaan entistä laajempaa kuvaa arvioinnista, on laaja-alaisen osaamisen kohdalla syytä pohtia myös arviointikontekstien ja arvioitsijoiden moninaisuutta. Minkälainen minä itse olen arvioijana? Minkälaisia lähtökohtia, rutiineja tai vaikuttimia minulla on arviointipäätöksiä tehdessäni? Onko yhteisössämme jaettu käsitys arvioinnista? Mitä eroavaisuuksia on havaittavissa? Vaikka opettaja itse vastaa omasta osuudestaan arvioinnista, opettajien välinen yhteistyö on tarpeen opintojaksoissa tavoitellun laaja-alaisen osaamisen monipuoliselle arvioinnille. 

Infograafi laaja-alaisen osaamisen vaikutuksesta yksilön tasosta yhteisön tason kautta aina globaaleihin ulottuvuuksiin. Infograafissa on kolme kehää, joista ulointa kiertää teksti "Maailma", keskimmäistä "Yhteisö/Yhteiskunta" ja sisintä "Opiskelija". Kaikki kehät lävistää laaja-alaisen osaamisen osa-alueita kuvaavat värialueet (keltainen=hyvinvointi, vihreä = eettisyys ja ympäristö, vaaleansininen = globaali ja kulttuuri, tummansininen=yhteiskunta, liila=vuorovaikutus, purppura = monitieteisyys ja luovuus)
Laaja-alaisen osaamisen vaikuttamisen kehät opiskelijan yksilöllisestä kokemusmaailmasta aina kansainväliseen maailmaan muistuttavat, että arvioidessakin on hyvä pitää silmällä erilaisia opettamisen ja oppimisen konteksteja. 

 

Takaisin ylös

Osana opintojakson arviointia opiskelijoiden kanssa käydään opintojakson alussa läpi

  • miten laaja-alaista osaamista kehitetään opintojakson tavoitteiden mukaisesti
  • miten laaja-alaista osaamista voidaan osoittaa opintojakson aikana
  • miten laaja-alaista osaamisen osoittaminen ylipäätään on (mukaan lukien itse- ja vertaisarviointi). 

Laaja-alainen osaaminen kytkeytyy opiskelijan lukion jälkeiseen ja lukion ulkopuoliseen elämään, minkä vuoksi siihen liittyvissä arviointikäytänteissä on paikallaan olla mukana ohjauksellista näkökulmaa. Opiskelijoiden on tärkeää voida pohtia omia tavoitteitaan sekä tapoja osoittaa laaja-alaista osaamistaan, jotta he motivoituvat laaja-alaisempaan osaamisen sisäistämiseen, hyödyntämiseen ja kehittämiseen lukioajan jälkeenkin.

Apuna laaja-alaisuuden omaksumisessa ja omaksutun arvioimisessa ovat opiskelijoiden aiempi osaaminen sekä heidän opintojakson aikana esiin nostamat kysymyksensä. Laaja-alaista osaamista kasvattavat opiskelijan kokemukset oman oppimisen haltuunotosta ja autonomiasta: opiskelija saa tilaisuuden näyttää, miten hän osaa soveltaa kertyneitä tietoja ja taitoja, ja jatkaa tältä pohjalta edelleen oppimisen polulla. Laajan yleissivistyksen toiminnallistamisen merkitys paljastuu lopulta jatkuvan oppimisen tavoitteena: non scholae sed vitae discimus.

Takaisin ylös
Artikkeli on ilmestynyt alun perin LUKE-verkoston vuoden 2021 julkaisussa Uutta LOPSia rakentamassa. Kurkkaa muutkin julkaisun artikkelit alta löytyvän linkin takaa.