Myönteiset ja merkitykselliset oppimiskokemukset taiteen perusopetuksessa edistävät kulttuurista osallisuutta ja oppimista sekä luovat edellytyksiä elinikäisen taidesuhteen rakentumiselle. Opetukseen osallistuessaan oppilaat kehittävät taiteenalan taitoja ja tietoja, ja oppimisen kautta oppilaalle kehittyy henkilökohtainen taidesuhde oman taiteenalansa tekijänä, tulkitsijana ja kokijana. Taiteen perusopetuksessa vahvistetaan taiteen tekemiseen ja jakamiseen liittyviä ilon ja nautinnon kokemuksia sekä leikkiä ja leikillisyyttä. Tavoitteena on, että oppilaalle muodostuu myönteinen ja elävä suhde kulttuuriin ja taiteeseen, joka jatkuu koko elämän ajan.

Merkityksellisen taidesuhteen indikaattorit

  1. Kulttuurisen osallisuuden vahvistuminen
  2. Positiivisen minäkuvan tukeminen
  3. Esteettisiin ja eettisiin kysymyksiin perehtyminen
  4. Merkityksellisiin taiteenalan ilmiöihin tutustuminen
  5. Oppimista edistävät myönteiset kokemukset
  6. Aistien ja kehollisuuden hyödyntäminen

Oppilaan hyvinvointia edistävä kulttuurinen osallisuus vahvistuu silloin, kun oppilas ottaa osaa oppilaitoksen yhteiseen toimintaan, tutustuu taiteeseen ja tekee siitä erilaisia tulkintoja antaen sille henkilökohtaisia merkityksiä. Oppilaan kokemus omistajuudesta taiteenalan kulttuuriperintöihin kehittyy ja voimistuu taiteenalan opinnoissa.

Opetus kannustaa vaikuttamaan omaan elinympäristöön taiteen keinoin. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta huomioimaan ja pohtimaan erilaisten arvojen merkitystä omassa elinympäristössä, yhteiskunnassa ja globaalissa maailmassa. Oppilasta ohjataan myös ilmaisemaan näkemyksiään, mielipiteitään ja kannanottojaan taiteen keinoin. Kokemus mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elinympäristöön edistää osaltaan oppilaan kulttuurisen osallisuuden kokemusta.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Millaisia mahdollisuuksia kulttuuriin osallistumiselle luodaan oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella?
  • Millä tavoin mahdollisia osallistumisen esteitä tunnistetaan ja puretaan opetuksessa?
  • Miten opetuksessa vahvistetaan oppilaan kokemusta eri yhteisöihin kuulumisesta?
  • Miten opetuksessa tarkastellaan taidetta ja sen merkityksiä yhteiskunnallisesta näkökulmasta?
  • Miten oppilaita kannustetaan vaikuttamaan omaan elinympäristöönsä taiteen keinoin ja edistämään yhdessä kestävän tulevaisuuden rakentamista?
Takaisin ylös

Opetuksen tulisi tukea oppilaan kasvua, itsetuntoa ja positiivisen minäkuvan rakentumista. Onnistumisen kokemukset taiteen tekijänä lisäävät itseluottamusta. Opetus, joka liittää taiteen opiskelun oppilaiden henkilökohtaisiin kokemuksiin ja arkielämään, edesauttaa merkityksellisen taidesuhteen syntymistä. Taideharrastamiseen liittyvä vapaaehtoisuus nähdään koulutusmuodon voimavarana, ja omaehtoinen taiteilijuus sekä luova toiminta voivat olla tärkeä osa oppilaiden positiivisen minäkuvan rakentumista.

Positiivista minäkuvaa edistää myös kokemus maailmaan vaikuttamisen mahdollisuuksista. Taideopetuksessa erilaiset yhteistyössä syntyvät taideprojektit voivat tarjota oppilaille positiivisia kokemuksia vaikuttamisesta, osallistumisesta ja ongelmien ratkaisusta.

Esimerkkikysymyksiä arvioinnin avuksi

  • Miten oppilaiden moninaiset ja jatkuvasti uudistuvat identiteetit otetaan opetuksessa huomioon (esim. moninaiset kulttuuriset taustat)?
  • Kenen kulttuurisia kertomuksia käsitellään opetuksessa?
  • Miten oppilasta ohjataan ja kannustetaan pohtimaan opinnoissaan taiteen merkitystä omassa elämässä?
  • Miten opetus mahdollistaa ja tukee oppilaissa taiteen tekijyyden tai taidesuhteen rakentumista? Miten taiteenalan opinnoissa mahdollistetaan oppilaiden oman ilmaisun jakaminen ja esittäminen esimerkiksi esitysten, näyttelyiden ja muiden tilaisuuksien kautta?
Takaisin ylös

Laadukkaassa taiteen perusopetuksessa opintoihin sisältyy esteettisten ja eettisten arvojen pohdintaa. Taiteeseen sisältyvät esteettisyyden ja eettisyyden kysymykset ohjaavat pohtimaan ja arvioimaan, mikä elämässä on merkityksellistä ja arvokasta. Taiteen perusopetuksessa oppilaita kannustetaan miettimään taiteen merkitystä omassa elämässä. Merkityksellistä taidesuhdetta edistää se, että oppilas pohtii taiteeseen, taidekäsityksiin, taiteen tuottamiseen ja tulkintaan liittyviä arvoja.

Esteettisiä kysymyksiä pohtiessaan oppilas harjoittaa kriittisen ajattelun ja kommunikoinnin taitoja. Taiteenalojen kehittyessä esteettisiin kysymyksiin on löydetty erilaisia vastauksia. Niihin perehtymisen lisäksi oppilaita voi rohkaista etsimään kysymyksiin myös omia ratkaisuja.

Esimerkkikysymyksiä arvioinnin avuksi

  • Millä tavalla opetuksessa käsitellään esteettisiä ja eettisiä kysymyksiä sekä niihin tarjottuja erilaisia vastauksia? Miten esimerkiksi eettisyys voi vaikuttaa esteettisyyteen (tai toisin päin)?
  • Miten taidekokemuksia jaetaan oppitunnilla?
Takaisin ylös

Oppilasta kannustetaan ja ohjataan valitsemaan itselleen merkityksellisiä tapoja tehdä taidetta sekä tunnistamaan itselle merkityksellisiä taiteenalan ilmiöitä. Opettaja voi esimerkiksi antaa oppilaan valita mieluisan harjoiteltavan kappaleen opettajan esittelemistä vaihtoehdoista tai tanssissa voidaan itse suunnitella koreografioita. Tärkeää on, että oppilas luo merkityksiä ja merkityksellisyyttä omien kiinnostuksen kohteidensa suuntaisesti ja niitä avartaen.

Esimerkkikysymyksiä arvioinnin avuksi

  • Kuinka oppilaan ja oppilasryhmän kiinnostuksen kohteet ja toivomukset selvitetään ja huomioidaan opetuksessa?
  • Miten mahdollisuus tieteiden- ja taiteidenvälisyyteen näkyy oppilaiden kiinnostuksen kohteiden huomioimisessa?
Takaisin ylös

Taiteenalan opinnoissa koetut myönteiset tunteet ja kokemukset luovat edellytyksiä oppimiselle ja osaamisen karttumiselle ja hyvinvoinnille. Toisaalta taiteen opiskelu itsessään lisää hyvinvointia.

Oppilaiden kokemukset, oivallukset, mielikuvitus ja tekemisen ilo luovat pohjaa elämykselliselle oppimiselle, joka innostaa ilmaisemaan omia havaintoja, näkemyksiä ja ideoita. Laadukas opetus ja kannustava arviointi tukee oppilaan itsetunnon kehittymistä ja osallisuuden kokemusta sekä oppilasryhmän sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Yhteiset taideprojektit voivat vahvistaa sosiaalisia suhteita parantaen oppilaan hyvinvointia.

Esimerkkikysymyksiä arvioinnin avuksi

  • Miten opettaja luo opetuksessaan myönteisen ilmapiirin? Kuinka opetuksessa kannustetaan uuden luomiseen?
  • Miten opetuksessa varmistetaan jokaiselle onnistumisen kokemuksia?
  • Miten opetuksessa otetaan huomioon oppilaan tunnetaidot ja niiden kehittäminen?
  • Miten opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa huomioidaan elämyksellinen oppiminen sekä oppiminen oppilaitoksen ulkopuolella (esimerkiksi konserteissa, taidenäyttelyissä, runoesityksissä)?
Takaisin ylös

Kehollisuus ja aistisuus ovat keskeisiä tekijöitä taiteen perusopetuksessa. Merkityksellisen taidesuhteen syntymistä edistää aistien ja tunteiden yhteyden ymmärtäminen sekä oppimisen kehollisuuden tunnistaminen. Taideopetuksen välityksellä oppilaat voivat tulla tietoisemmiksi omista aistimuksistaan ja oppia ilmaisemaan itseään monipuolisemmin.

Kehollinen oppiminen liittyy olennaisesti kokemuksiin, aistimuksiin, toiminnallisuuteen ja reflektiivisyyteen. Se pitää sisällään näkyvän, konkreettisen liikkeen sekä sisäiset kokemukset, aistimukset ja tunteet. Kehollisuus ja aistisuus ovat yhteydessä tunteisiin. Siksi niiden hyödyntäminen osana oppimista vahvistaa taiteen ja oppimisen kokemista merkityksellisiksi. Taideopetuksen avulla voidaan auttaa oppilaita tunnistamaan, ilmaisemaan ja ymmärtämään omia tunnetilojaan sekä havaitsemaan niiden ilmaisuja taiteessa.

Myös taiteiden ja tieteiden yhdistäminen voi mahdollistaa eri aistien käyttöä, kokonaisvaltaisuutta ja kokemuksellisuutta taiteenalan opinnoissa. Koska eri taiteenaloilla korostuvat eri aistit, taiteidenväliset työtavat voivat rikastaa omaa luovaa tuottamista toiselle taiteenalalle tyypillisemmän aistin tulokulmasta: esimerkiksi sanataiteessa voi inspiroitua tuoksuista tai sirkustaiteessa äänestä. Aistien ja kehollisuuden merkityksen ymmärtäminen antaa avaimen monipuolistaa ja kehittää omaa taidesuhdetta läpi elämän.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Miten opetuksen suunnittelussa otetaan huomioon taideoppimisen kokonaisuvaltaisuus, moniaistisuus ja kehollisuus? Miten taiteenalan opinnoissa ollaan vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa?
  • Miten moniaistinen työskentely otetaan huomioon oppimisympäristöjä kehitettäessä?
  • Miten henkilöstön osaamista tuetaan taiteita ja tieteitä yhdistävien työtapojen käytössä? Entä tutkivien, kokeilevien ja moniaististen työtapojen käytössä? Voisiko jonkin muun taiteenalan keskeisen aistin käytöstä olla apua oman taiteenalan oppimisessa?
Takaisin ylös