Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti taiteen perusopetus on tavoitteellista ja tasolta toiselle etenevää eri taiteenalojen opetusta, joka tarjoaa mahdollisuuden pitkäjänteiseen, päämäärätietoiseen ja omien kiinnostuksen kohteiden suuntaiseen taiteen opiskeluun. Opetus antaa valmiuksia paitsi elinikäiselle taiteen harjoittamiselle ja kulttuuriin osallistumiselle myös hakeutumiselle asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutukseen.

Tavoitteellisen ja etenevän oppimisen ja osaamisen keskeisin lähtökohta on perusteiden määräyksiä noudattaen laadittu ja toteutettu taiteenalan paikallinen opetussuunnitelma, jossa tulee täsmentää muun muassa opetuksen yleiset tavoitteet, opintokokonaisuuksien tavoitteet ja laajuudet sekä opinnoissa tasolta toiselle eteneminen. Paikallisen opetussuunnitelman tulee lähtökohtaisesti sisältää kaikki asiat, jotka taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määrätään (esimerkiksi oppilaaksi ottamisen periaatteet).

Opetussuunnitelmaa laadittaessa otetaan myös huomioon esimerkiksi taiteenalan traditio, paikallinen kulttuuriperintö sekä oppilaitoksen ja sen toimintaympäristön omaleimaisuus. Paikallinen opetussuunnitelma luo perustan oppilaitoksen tavoitteellista oppimista ja osaamista edistävälle pedagogiikalle ja toimintakulttuurille.

Tavoitteellisen oppimisen ja osaamisen indikaattorit

  1. Taiteenalan opetuksen eteneminen tasolta toiselle
  2. Mahdollisuus oppimäärän yksilöllistämiseen
  3. Monipuolinen ja kannustava oppimisen arviointi
  4. Osaamisen tunnustaminen ja opintojen hyväksilukemisen käytännöt
  5. Taiteenalan nykytilan ja paikallisten erityispiirteiden huomioiminen
  6. Aktiivinen ja vuorovaikutteinen oppimisprosessi
  7. Monilukutaidon ja kielitietoisuuden kehittäminen

Opintojen rakenteella tarkoitetaan sitä, miten opetus järjestyy kokonaisuuksiksi. Tähän liittyy opintojen eteneminen joustavasti tasolta toiselle. Taiteen perusopetuksen laajan ja yleisen oppimäärän opinnot muodostuvat opintotasoista. Esimerkiksi laajan oppimäärän opinnot muodostuvat taiteenalan perusopinnoista ja syventävistä opinnoista sekä mahdollisesta varhaisiän kasvatuksesta. Koulutuksen järjestäjä määrittelee opetussuunnitelman perusteiden pohjalta opintotasoihin sisältyvät opintokokonaisuudet sekä niiden tavoitteet, sisällöt ja laskennalliset laajuudet.

Paikallisen opetussuunnitelman ja opintojen rakenteen sekä niitä toteuttavan opetuksen ja opetusjärjestelyjen tulee perustua asteittaiseen kehittymiseen sekä oppimistavoitteiden ja haasteiden monipuolistumiseen ja haastavuuden lisääntymiseen. Eteneminen tasolta toiselle tukee myös taiteenalan opiskelun pitkäjänteisyyttä ja päämäärätietoisuutta. Opetussuunnitelman tulisi huomioida myös taiteenalan jatko-opintojen vaatimukset, sillä taiteen perusopetukseen osallistuminen luo edellytyksiä jatko-opintoihin hakeutumiselle.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi 

  • Millä tavalla opettaja tukee oppilaan kehittymistä (esimerkiksi sopivasti vaikeutuvilla tehtävillä ja teoksilla)?
  • Miten opetus ja siihen liittyvät järjestelyt mahdollistavat pitkäjänteisen ja joustavasti tasolta toiselle etenevän taiteenalan opiskelun? Miten se on määritetty paikallisessa opetussuunnitelmassa?
  • Miten opetussuunnitelman opintokokonaisuudet tukevat taiteenalan tavoitteellista työskentelyä?
Takaisin ylös

Taiteen perusopetuksessa oppimäärän yksilöllistäminen mainitaan erillisenä kohtana opetussuunnitelman perusteissa sekä laajassa että yleisessä oppimäärässä. Yksilöllistäminen toteutetaan niin, että oppilas voi osallistua opetukseen omista lähtökohdistaan käsin. Sitä pyritään toteuttamaan joustavasti myös taiteen perusopetuksen ryhmäopetuksessa.

Yksilöllistäminen voi tarkoittaa tavoitteiden, sisältöjen, opiskeluajan, opetuksen toteuttamistavan, tarvittavien tukitoimien ja arviointimenettelyn yksilöllistämistä. Paikallisessa opetussuunnitelmassa tulisi kuvata tarkemmin oppimäärän yksilöllistämisen lähtökohtia ja menettelytapoja.

Mahdollisuudesta yksilöllistää oppimäärää annetaan tietoa huoltajille. Myös henkilökohtainen opiskelusuunnitelma voidaan laatia yhteistyössä huoltajan kanssa.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Miten oppimäärää yksilöllistetään vastaamaan oppilaan opiskelu- ja oppimisedellytyksiä (esimerkiksi tavoitteiden, sisältöjen, opiskeluajan, opetuksen toteuttamistavan, tarvittavien tukitoimien ja arviointimenettelyjen osalta)?
  • Miten oppimäärien yksilöllistämisen käytännöt on kuvattu paikallisessa opetussuunnitelmassa?
  • Miten oppilas ja huoltaja osallistuvat yksilöllistämiseen? Miten oppimäärän yksilöllistämisen mahdollisuudesta annetaan tietoa huoltajille ja oppilaaksi hakeutuville (esimerkiksi oppilaitoksen verkkosivuilla)?
Takaisin ylös

Myönteinen ja kehittävä oppimisen arviointi on keskeisin osa opintojen sisältöä. Oppimisen kannalta tärkeää on oppilaan itsearviointitaitoja kehittävä opintojen aikainen arviointi. Arvioinnin kehittäminen on hyvä aloittaa varmistamalla, että kaikki yhteisön jäsenet ymmärtävät opintojen aikaisen arvioinnin merkityksen ja sitoutuvat sen kehittämiseen. Yhteinen ymmärrys arviointiperusteista ja -kriteereistä sekä tavoista toteuttaa monipuolista arviointia muodostaa oppilaitokseen yhteisen arviointikulttuurin.

Opintojen aikainen arviointi on luonteeltaan formatiivista: oppimista tukevaa vuorovaikutteista palautetta ja ohjausta. Arviointia tulee antaa monipuolisesti, ja sen tulee olla myönteistä ja realistista sekä kannustaa ja edistää oppimista.

Laajan oppimäärän summatiivinen eli kokoava arviointi perustuu opetussuunnitelman perusteiden mukaan taiteenalan oppimäärän tavoitteisiin, ja siinä otetaan huomioon taiteenaloittain määritellyt arvioinnin kohteet. Laajassa oppimäärässä paikallisesti määritelty arvioinnin kriteeristö auttaa tasapuolisen ja oikeudenmukaisen arvioinnin antamista. Arviointi on taiteen perusopetuksen voimassa oleviin perusteisiin perustuen sanallista. Laajan oppimäärän arviointikriteerit ovat opettajan työkalu, joka auttaa häntä arvioimaan oppilaan oppimista.

Yleisen oppimäärän mukaan opiskelevien oppilaiden oppimäärää ei arvioida summatiivisesti. Yleisen oppimäärän päättötodistukseen merkitään oppilaan suorittamat opintokokonaisuudet. Päättötodistukseen ei merkitä summatiivista arviota opintojen edistymisestä eikä oppilaan osaamisesta. Arviointi opintojen aikana perustuu opetussuunnitelmassa kuvattuihin yhteisten opintojen ja teemaopintojen opintokokonaisuuksien tavoitteisiin.

Oppilaan osaamisen arviointi ei kohdistu oppilaan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, vaan arvioinnilla ohjataan oppimista ja tuetaan opinnoissa edistymistä ja kehitetään edellytyksiä itsearviointiin. Persoonan, temperamentin tai henkilökohtaisten ominaisuuksien sijaan arvioinnin tulee siis kohdistua oppilaan työskentelyyn ja tavoitellun osaamisen karttumiseen.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Miten paikallisessa opetussuunnitelmassa sanoitetaan oppimisen arvioinnin linjaukset opetussuunnitelman perusteiden pohjalta (myös opintojen aikainen arviointi)?
  • Millä keinoin opintojen aikaista arviointia toteutetaan opetuksessa? Miten itse- ja vertaisarviointia käytetään osana opintojen aikaista arviointia?
  • Miten myönteisyys ja realistisuus taataan opintojen aikaisessa arvioinnissa? Miten kannustavaa arviointia kehitetään yhteisesti kollegoiden ja oppilaiden kanssa?
  • Miten oppilaitoksen arviointikulttuuri muodostetaan? Miten yhteistä näkemystä arvioinnista kehitetään kollegoiden kanssa? Miten hyviä arvioinnin käytäntöjä jaetaan?
  • Millaista ohjeistusta, koulutusta ja tukea henkilöstö saa opintojen aikaisen arvioinnin toteuttamiseen?
  • Perustuuko laajan oppimäärän summatiivinen eli kokoava arviointi taiteenalan oppimäärän tavoitteisiin? Otetaanko arvioinnissa huomioon arvioinnin kohteet ja tehdäänkö laajassa oppimäärässä arviointi suhteessa paikallisesti määriteltyyn kriteeristöön? Miten tämä varmistetaan?
Takaisin ylös

Paikallisessa opetussuunnitelmassa määritellään periaatteet aiemmin tai muualla hankitun osaamisen tunnustamiseksi, ja tästä mahdollisuudesta kerrotaan huoltajille. Oppilaalla on oikeus saada oppimäärän keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä vastaavat aiemmat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen arvioiduksi ja tunnustetuksi. Osaamisen tunnustaminen pohjautuu selvityksiin oppilaan opinnoista tai näyttöihin osaamisesta suhteessa hyväksiluettavan opintokokonaisuuden tavoitteisiin ja sisältöihin. Näin menetellään myös oppilaan siirtyessä opiskelemaan oppimäärästä toiseen. Tunnustamisen menettelytavat tulee olla tiedossa niin oppilaitosjohdolla, opettajilla kuin oppilailla. Aiemmin tai muualla hankittu osaaminen huomioidaan myös opetuksessa ja sen järjestelyissä.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Miten opetuksessa ja opetusjärjestelyissä otetaan huomioon oppilaan aiemmin hankkima osaaminen?
  • Miten aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisen käytännöt on kuvattu opetussuunnitelmassa?
  • Miten osaamisen tunnustamisen mahdollisuudesta tiedotetaan huoltajille ja oppilaaksi hakeutuville (esimerkiksi oppilaitoksen verkkosivuilla)?
Takaisin ylös

Opetus sisältöineen perustuu käsitykselle uudistuvasta ja moniarvoisesta kulttuuriperinnöstä. Oppilaat tutustuvat sekä aineellisen että aineettoman kulttuuriperinnön vaalimiseen ja uudistamiseen myös kestävän kehityksen näkökulmasta. Yhtäältä tähän kuuluu oppilaitoksen ja sen toimintaympäristön omaleimaisuus ja siihen liittyvä monimuotoinen kulttuuriperintö, joka on hyvä myös tunnistaa ja kuvata opetussuunnitelmassa. Toisaalta opetussuunnitelman tulee heijastella ajantasaista ymmärrystä taiteenalan ajankohtaisista kysymyksistä ja kehityssuunnista. Henkilöstön riittävä täydennyskoulutus ja esimerkiksi asiantuntijavaihdot tukevat taiteenalan ajantasaista tuntemusta ja hallintaa.

Taiteen perusopetuksen oppilaitokset tekevät yhteistyötä muun muassa kirjastojen, museoiden ja paikallisten tapahtumien kanssa. Näin oppilaitokset vaikuttavat kulttuurielämään kansallisesti ja paikallisesti. Yhteistyö on hyvä myös kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan. Lisäksi paikalliset mahdollisuudet taiteidenväliseen työskentelyyn voivat rikastaa opetusta.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Millaisia asioita kuuluu oppilaitoksen paikalliseen kulttuuriperintöön ja omaleimaiseen toimintaympäristöön? Miten ne näkyvät opetuksessa ja opetussuunnitelmassa?
  • Miten opetuksessa hyödynnetään oppilaitoksen ja sen toimintaympäristön erityisiä mahdollisuuksia?
  • Miten opetuksessa ja opetuksen sisällöissä huomioidaan taiteenalan kansalliset ja kansainväliset muutokset, kehityssuunnat ja trendit?
  • Miten moninaisia kulttuuriperintöjä käsitellään opetuksessa?
  • Millaiset paikalliset ja erityiset taiteellisen toiminnan ja yhteistyön muodot ovat mahdollisia oppilaitokselle? Mahdollistavatko ne tieteiden- ja taiteidenvälisyyden sisällyttämisen opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen?
Takaisin ylös

Taiteen perusopetuksessa opetus perustuu vuorovaikutteiseen oppimisprosessiin. Ihanteellinen oppimisprosessi on kokonaisvaltainen ja käsittää kaikki oppimisen näkökulmat, kuten tiedollisen, taidollisen, emotionaalisen ja sosiaalisen. Kokonaisvaltainen oppimisprosessi koostuu tietojen ja taitojen hankkimisen lisäksi opittujen asioiden syvällisemmästä ymmärtämisestä. Monen suuntainen vuorovaikutus oppilaan, opettajan ja ympäristön kanssa – mukaan lukien tilat, taideteokset ja muut toimijat – on tärkeä. Aistien käyttö ja keholliset työtavat tukevat ja monipuolistavat oppimista.

Taiteen perusopetuksen tavoitteena on myös tuottaa oppilaille elämyksiä ja rohkaista kokonaisvaltaiseen ilmaisuun. Oppilaat oppivat asettamaan tavoitteita ja toimimaan niiden suuntaisesti sekä itsenäisesti että yhdessä muiden kanssa. Kaikilla taiteenaloilla korostetaan oppilaan aktiivista roolia oman oppimisensa suhteen ja opetuksessa käytetään työtapoja, jotka kannustavat vuorovaikutukseen, yhdessä tekemiseen, toisilta oppimiseen ja itsereflektioon.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Millä tavoin opetuksessa luodaan ja vahvistetaan vuorovaikutusta opettajien ja oppilaiden välillä?
  • Miten oppilaita osallistetaan opetuksen suunnittelussa ja opetustilanteissa?
  • Miten henkilöstön osaamista kehitetään opetettavan taiteenalan pedagogiikassa?
Takaisin ylös

Kielitietoisessa opetuksessa kiinnitetään huomiota opetuksen kieleen ja kielenkäyttöön sekä taiteenalan omaan kielelliseen ilmaisuun ja käsitteistöön. Kielitietoinen opettaja ymmärtää opetettavien sisältöjen ja kielen erottamattomuuden, havainnoi oman opetuksensa kieltä ja rakentaa kaikkien oppilaiden osallisuutta vahvistavaa vuorovaikutusta. Taiteen perusopetuksessa tämä tarkoittaa esimerkiksi taiteenalan termien käyttöä, puhetapoihin tutustumista ja niiden harjoittelua yhteisesti.

Opetus kehittää oppilaiden monilukutaitoa. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa identiteettiään. Taiteen perusopetuksessa tarkastellaan taiteenalan kannalta erilaisia tekstejä laajasti ymmärrettynä. Laajan tekstikäsityksen mukaan tekstejä voidaan tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, visuaalisessa, audiovisuaalisessa, kinesteettisessä tai digitaalisessa muodossa. Laajan tekstikäsityksen kautta monilukutaitoon liittyy olennaisesti eri aistien käyttö sekä kehollisuus. Taiteiden- ja tieteidenvälisyys voi mahdollistaa monilukutaidon harjoittelun.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Miten kielitietoisuus ja monilukutaito huomioidaan opetusta suunniteltaessa ja opetussuunnitelmassa?
  • Miten monilukutaitoa käsitellään ja kehitetään opetuksessa? Millaisia tekstejä opetuksessa esimerkiksi tuotetaan ja tulkitaan? Miten eri aistien käyttö ja kehollisuus taiteenalan opinnoissa tukevat monilukutaidon kehittymistä?
  • Miten opettaja kiinnittää huomiota oman taiteenalansa tapoihin käsitellä tietoa ja käyttää kieltä?
Takaisin ylös