Oppilaitoksen toimintakulttuuri koostuu yhteisön vakiintuneista käytännöistä ja yhteisön jäsenten toiminta- ja ajattelutavoista. Siihen kuuluu olennaisena osana työtä ohjaavien normien, kuten opetussuunnitelman perusteiden ja eri lakien, tulkinnat käytännössä. Toimintakulttuuri muotoutuu yhteisön vuorovaikutuksessa, jonka olennainen osa on oppilaitoksessa toteutettava pedagogiikka. Kehittyvä toimintakulttuuri perustuu työyhteisöön, jossa kommunikointi ja luottamuksellinen ilmapiiri mahdollistavat myös eriävät mielipiteet. Kullekin taiteenalalle ominaiset oppimisympäristöt, työtavat ja -menetelmät ovat myös oleellisia toimintakulttuurin rakentumisen kannalta.

Kehittyvän toimintakulttuurin indikaattorit

 

  1. Yhteisöllisyyden edistäminen
  2. Avoin ja rakentava vuorovaikutus
  3. Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja moninaisuuden edistäminen
  4. Toiminta laajassa yhteistyössä
  5. Ekologisen kestävyyden huomioiminen
  6. Oppimisympäristöjen turvallisuus ja ilmapiirin myönteisyys

Yhteinen toimintakulttuuri välittyy kaikessa oppilaitoksen toiminnassa ja on siten erottamaton osa laadukkaan taiteen perusopetuksen järjestämistä ja toteuttamista. Se edistää taiteen perusopetuksen tehtävän, arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteuttamista ja vaikuttaa oppilaan kokemukseen osallisuudesta ja opetuksen laadusta.

Hyvän taiteen perusopetuksen toimintakulttuurin piirteisiin kuuluu oppimisen, hyvinvoinnin ja osallisuuden kokemuksen edistäminen. Oppilaitoksen kannustava arviointikulttuuri on keskeinen osa sitä. Tavoiteltavaa toimintakulttuuria kehitetään ja ylläpidetään vaalimalla jokaisen oppilaitoksen jäsenen kokemusta kuulumisesta yhteisöön. Kokemus taiteenalan tietojen ja taitojen oppimisesta, kulttuurisesta osallisuudesta ja yhteisöön kuulumisesta edistää oppilaan hyvinvointia.

Yhteisöllistä oppimista, hyvinvointia ja osallisuutta edistävää toimintakulttuuria rakennetaan myös esimerkiksi oppilaitoksen juhlissa ja muissa tapahtumissa.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Miten opetuksessa vahvistetaan jokaisen kokemusta osallisuudesta ja toimijuudesta? Kuinka välittävä ja kunnioittava vuorovaikutus toteutuu opetuksessa?
  • Miten kokemusta osallisuudesta edistetään esimerkiksi erilaisissa juhlissa tai yhteisissä tapahtumissa?
  • Miten oppilaitoksessa luodaan yhteisöllisyyttä?
Puhekuplakeskustelu opettajan ja oppilaan välillä. Keskustelu käsittelee sitä, miten oppilas kokee jääneensä ryhmän keskinäisen viestittelyn ulkopuolelle, koska hän ei omista älypuhelinta.
Opettajan ja yläkouluikäisen teatterioppilaan keskustelu siitä, onko opetusryhmän viestittely saavuttanut oppilaan.
Takaisin ylös

Laadukkaan toimintakulttuurin ytimessä on aito, välittävä ja kunnioittava vuorovaikutus ja kohtaaminen kaikkien oppilaitosyhteisön jäsenten, erityisesti oppilaiden ja opettajien, välillä. Kanssakäyminen on avointa, rakentavaa ja riittävää myös huoltajien ja muiden tahojen kesken. Myös arviointi ja sen pohjalta annettava jatkuva palaute on vuorovaikutteista ja edistää oppilaan osallisuutta. Lisäksi opetuksessa korostetaan kannustavaa vuorovaikutusta ja toisten auttamista.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Miten opettajat kehittävät vuorovaikutusta rakentavampaan ja avoimempaan suuntaan?
  • Millä tavoin opettajat ovat yhteydessä oppilaiden huoltajiin?
  • Miten avointa ja rakentavaa vuorovaikutusta käsitellään opetuksessa (esimerkiksi keskusteluilla tai yhdessä laadittavilla pelisäännöillä)?
  • Miten kohtaamisten aitous sekä vuorovaikutuksen välittävyys ja kunnioittavuus luodaan, ja miten niitä ylläpidetään oppilaitosyhteisössä?
  • Miten vuorovaikutusten ongelmatilanteisiin on varauduttu?
Takaisin ylös

Tavoiteltavaan toimintakulttuuriin ja arvoperustaan kuuluu taiteen perusopetuksessa oleellisesti tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen. Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa koulutuksen järjestäjät edistämään yhdenvertaisuutta, ja sen kehittämisen tulee olla itsestäänselvyys.

Yhdenvertaisuuteen liittyy sukupuolten tasa-arvon edistäminen sekä sukupuolen moninaisuuden kunnioittaminen. Sukupuolen moninaisuudella tarkoitetaan jokaisen yksilöllistä kokemusta sukupuolesta sekä sukupuolen kokemusten ja ilmaisutapojen kirjoa. Tasa-arvolaki kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin ja sukupuolen ilmaisun perusteella.

Myös kulttuurien moninaisuuden kunnioittaminen on osa taiteen perusopetuksen arvoperustaa. Erilaisista kulttuuri- ja kielitaustoista tulevien oppilaiden osallistumismahdollisuuksia tulee edistää, ja yhdenvertaisuuden vahvistamiseksi on aktiivisesti tunnistettava ja purettava yhdenvertaisuuden toteutumista haittaavia toimintamalleja, ajattelutapoja ja käytänteitä. Henkilökuntaa tulee tukea tässä esimerkiksi mahdollistamalla osallistuminen antirasistista sekä sukupuolitietoista ja -sensitiivistä pedagogiikkaa käsitteleviin koulutuksiin. Opinnoissa havainnoidaan kulttuurin moninaisuutta ja autetaan oppilasta tekemään eettisesti kestäviä valintoja kulttuurisesti moninaisessa maailmassa.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Miten opetuksessa ja opetusjärjestelyissä edistetään tietoisesti yhdenvertaisuutta? Miten esimerkiksi vammaisuus tai neuroepätyypillisyys otetaan huomioon?
  • Miten opetuksessa sisältöineen huomioidaan kulttuurinen moninaisuus?
  • Miten opetuksessa huomioidaan tasa-arvon edistäminen ja ajanmukainen käsitteistö? Onko opetus ja toimintakulttuuri sukupuolitietoista ja -sensitiivistä?
  • Miten ulossulkevia rakenteita ja toimintamalleja tunnistetaan ja puretaan?
  • Onko henkilökunta saanut koulutusta esimerkiksi sukupuolisensitiivisyydestä ja antirasismista?
Takaisin ylös

Oppilaitoksen suhteet oppilaitosyhteisön ulkopuolelle ovat osa toimintakulttuuria. Opetusta ja muuta toimintaa toteutetaan laajassa yhteistyössä eri taideoppilaitosten sekä muiden tahojen kanssa – ei siis ainoastaan saman taiteenalan ja kulttuurin toimijoiden kanssa, vaan myös laajemmin yhteiskunnassa. Oppilaitosten välisessä yhteistyössä kartoitetaan, voisivatko taiteen perusopetuksen oppilaat suorittaa oman taiteenalansa opintoja osallistumalla yhteistyöprojekteihin. Erilaiset yhteistyöhankkeet esimerkiksi muiden alojen toimijoiden ja organisaatioiden kanssa tuovat myös yhteiskunnallisen näkökulman osaksi opintoja ja mahdollistavat taiteiden- ja tieteidenvälisyyttä.

Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan tarkemmin, kuinka taiteenalojen välinen yhteistyö kuuluu opintokokonaisuuksiin.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Millaista yhteistyötä opetuksessa tehdään?
  • Miten opettajat hyödyntävät ja luovat verkostoja sekä ylläpitävät kontakteja? Miten verkostoitumista tuetaan?
  • Miten opetuksessa kannustetaan yhteistyöhön yhteisön ulkopuolisten tahojen kanssa?
  • Onko oppilailla mahdollisuus osallistua oppilaitosyhteistyöhön?
  • Miten KOSKI-tietovarannossa käytössä olevat opintopisteet edesauttavat oppilaitosyhteistyötä esimerkiksi yhteismitallisuuden helpottamisessa?
Takaisin ylös

Tavoiteltavaan taiteen perusopetuksen toimintakulttuuriin kuuluu ekologisen kestävyyden huomioiminen kaikessa toiminnassa. Taiteen perusopetuksessa luodaan pohjaa kestävälle tulevaisuudelle ja pohditaan tapoja, joilla taiteen keinoin voidaan tutkia siihen liittyviä ilmiöitä ja rakentaa yhdessä kestävämpää tulevaisuutta käytännössä. Opetuksessa pohditaan myös taiteen luonnetta kestävän kehityksen näkökulmasta. Taideharrastaminen sinällään antaa yksilölle mielekästä ja ei-kulutuskeskeistä sisältöä elämään.

Taideopetuksessa voi ohjata oppilasta soveltamaan työskentelyssään kestävän kehityksen ja kiertotalouden periaatteita ja kannustaa oppilasta pohtimaan toimintaansa kestävän kehityksen näkökulmasta. Oppilaitoksen arjen valinnoissa – kuten materiaalien valinnassa, kierrätyksessä ja energian säästämisessä – otetaan huomioon kestävä elämäntapa. Myös yhteistyöprojekteissa olisi hyvä huomioida kestävä kehitys.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

Opetuksen tasolla

  • Miten opetuksessa syvennetään ja huomioidaan ekologisen kestävyyden teemoja?
  • Voidaanko kestävän kehityksen kysymyksiä huomioida oppilaitoksen tapahtumissa ja niiden järjestelyissä? Millainen olisi esimerkiksi sähkötön kevätjuhla?
  • Miten rakennetaan ekologisesti kestävää tulevaisuutta esimerkiksi oppilaitoksen hankintojen, matkustamisen ja kierrätyksen näkökulmista (esim. oppilaitoksen tilat: valaistus, lämmitys; mahdollisuus saapua pyörällä tai julkisilla ilman esteitä: riittävät tilat vaatteiden säilytykselle myös sateisina syksyinä, turvalliset pyöräparkit, pihan valaistus)?
Kuvassa on sinivihreillä taustoilla puhekuplin merkitty opettajan ja oppilaan välinen keskustelu alueen pyöräpaikkojen vähyydestä.
Kuva 4. Opettaja ja oppilas keskustelevat siitä, miten pyöräpaikkoja pitäisi olla enemmän, jotta kaikki voisivat saapua kestävällä tavalla paikalle.
Takaisin ylös

Taiteen perusopetuksessa oppimisympäristöjen lähtökohtana on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen turvallisuus. Oppimisympäristöjä kehitetään käyttäjien tarpeet huomioiden niin, että ne soveltuvat paremmin taiteenalan työskentelyyn. Oppilasta ohjataan eri materiaalien, tekniikoiden ja välineiden turvalliseen käyttöön sekä turvalliseen harjoitteluun.

Pedagogisesti laadukkaan moniaistisen opetustilan suunnittelussa ja valinnassa otetaan huomioon tilan visuaaliset, akustiset ja haptiset tekijät. Tilojen elementit (kuten värimaailma, äänimaisema ja valaistus) eivät ainoastaan vaikuta tilan ulkonäköön, vaan ne myös vaikuttavat oppimisen kokemukseen, motivaatioon ja keskittymiseen. Ilmapiiriltään avoimet ja myönteiset oppimisympäristöt innostavat oppilaita kehittämään osaamistaan.

Kiusaamiseen tulee puuttua heti, ja sitä varten pitää olla toimivat toimintamallit sovittuna jo etukäteen. Turvallisemman tilan periaatteet voivat tarjota hyödyllisen viitekehyksen vuorovaikutustilanteiden käsittelyyn ja häirinnän ehkäisyyn. Ne pyrkivät luomaan ympäristön, jossa kaikki voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja kunnioitetuksi.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Miten opettaja varmistaa oppimistilojen ja -ympäristöjen fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen turvallisuuden?
  • Miten oppilaita ohjeistetaan toimimaan turvallisesti (esimerkiksi yhteisillä pelisäännöillä tai turvallisemman tilan periaatteilla)?
  • Miten opettaja edistää avointa ja myönteistä ilmapiiriä?
  • Miten eri työskentelymuotojen riskit on kartoitettu ja miten niihin on varauduttu oppilaitoksen turvallisuussuunnitelmassa, pelastussuunnitelmassa ja muissa suunnitelmissa?
  • Miten oppilaitoksessa on varauduttu kiusaamistapausten tunnistamiseen ja selvittämiseen? Miten henkilöstöä koulutetaan turvallisuuden eri ulottuvuuksista?
Takaisin ylös