Tässä laatutekijässä käsitellään hyvän hallinnon ja koulutuksen järjestämisen edellytysten kehittämistä. Ne ovat tavoiteltavan taiteen perusopetuksen ja laadukkaan pedagogisen toiminnan perusta. Taiteen perusopetuksen hyvään hallintoon kuuluu johtamisjärjestelmä, jossa vastuunjako toiminnan suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa on selkeä. Hyvän hallinnon laatutekijän indikaattorit on suunnattu taiteen perusopetuksen koulutuksen järjestäjätaholle, joka on kunta, kuntayhtymä, yksityinen yhteisö tai säätiö. Myös oppilaitosjohto voi hyödyntää indikaattoreita oman johtamistoiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä.

Hyvän hallinnon indikaattorit

  1. Annetun koulutuksen suunnitelmallinen arviointi
  2. Saavutettavuuden huomioiminen toiminnan kehittämisessä
  3. Rehtorin johtamisosaamisen kehittäminen
  4. Opettajien osaamisen kehittäminen
  5. Yhteistyöverkostojen suunnitelmallinen ylläpitäminen ja kehittäminen

Koulutuksen järjestäjän tulee lakisääteisen velvoitteen mukaisesti arvioida antamaansa koulutusta ja osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Koulutuksen arviointi on hyvä tehdä mahdollisimman suunnitelmallisesti, ja siinä voi hyödyntää esimerkiksi arviointisuunnitelmaa. Myös käsillä oleva Neliapila-opas on suunnattu oppilaitoksen oman toiminnan arviointiin pedagogisen ja hyvän hallinnon kehittämisen näkökulmista.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Miten oppilaitoksessa annetun koulutuksen laadun arviointia suunnitellaan ja toteutetaan? Onko käytössä esimerkiksi arviointisuunnitelma?
  • Miten mahdolliset kehittämisen kohteet ja toimintaympäristön muutokset tunnistetaan? Miten niitä työstetään?
  • Millä perusteilla mahdolliset muuttuvat painotukset oppilaitoksen toiminnan arvioinnissa valitaan (esimerkiksi pitkän tähtäimen arviointisuunnitelmassa)?
  • Miten oppimisympäristöjä kehitetään suunnitelmallisesti ja miten kehittämistarpeita kartoitetaan? Miten oppilaita osallistetaan suunnitteluun ja kehittämiseen?
Takaisin ylös

Fyysinen saavutettavuus liittyy oppimisympäristön esteettömyyteen sekä pedagogisten välineiden ja oppimateriaalien saavutettavuuteen. Esteettömän ympäristön osa-alueisiin kuuluvat muun muassa rakenteet ja kalusteet, valaistus, akustiikka ja sisäilma. Pedagoginen saavutettavuus liittyy opetuksellisten ratkaisujen tekemiseen siten, että ne tukevat oppilaiden yhdenvertaisia osallistumisen mahdollisuuksia heille itselleen merkityksellisellä tavalla. Keskeisiä keinoja pedagogisen saavutettavuuden lisäämisessä ovat muun muassa oppijalähtöisyys, kohtuulliset mukautukset ja tarpeen mukaan oppimäärän yksilöllistäminen. Kohtuullisella mukauttamisella tarkoitetaan vammaisen henkilön kanssa yhteistyössä suunniteltavia ja toteutettavia toimenpiteitä, jotka mahdollistavat hänen osallistumisensa opetukseen yhdenvertaisesti.

Oppilaitoksella tulee olla yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat. Suunnitelmien kehittämisen tukena on hyödyllistä tehdä esteettömyys- ja saavutettavuuskartoitus, joka voi auttaa tunnistamaan muutettavia asioita sekä pidempiaikaisia kehittämistavoitteita. Kartoituksessa löydetyt epäkohdat ja kehittämiskohteet helpottavat suunnitelmien tekemistä ja konkreettisten tavoitteiden asettamista. Myös yhteistyö eri järjestöjen kanssa voi auttaa kehitystyössä.

Viestinnässä ja digitaalisissa palveluissa huolehditaan, että ne ovat vähintään lain vaatimien saavutettavuusvaatimusten mukaiset. Saavutettava toteutus digipalveluissa huomioi erilaiset ihmiset ja heidän tarpeensa. On tärkeää huomioida teknisten saavutettavuusvaatimusten lisäksi myös esimerkiksi selkeä ja ymmärrettävä kieli sekä palvelun helppokäyttöisyys.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Miten oppilaiden tarpeita kohtuullisiin mukautuksiin selvitetään ja miten niitä toteutetaan? Miten tästä mahdollisuudesta välitetään tietoa huoltajille ja oppilaaksi hakeutuville?
  • Miten oppimäärää yksilöllistetään oppilaitoksessa?
  • Miten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmia kehitetään? Kuinka usein suunnitelmia esimerkiksi päivitetään ja keitä suunnitteluprosessiin osallistetaan?
  • Onko oppilaitoksessa tehty erillinen esteettömyys- ja saavutettavuuskartoitus suunnitelmien tueksi? Kuinka kartoituksen tuloksista viestitään (esim. verkossa)?
  • Miten oppimisympäristöä ja muita tiloja voidaan kehittää esteettömiksi ja saavutettaviksi? Miten pedagogista välineistöä ja oppimateriaaleja voidaan monipuolistaa?
  • Miten koulutuksen järjestäjä voisi edistää alueellista saavutettavuutta toiminnassaan? Voisiko esimerkiksi etäopetuksen avulla saavuttaa uusia oppilaita?
Takaisin ylös

Taiteen perusopetuksen hyvän hallinnon ja järjestämisen edellytysten ytimessä on toiminnasta vastaava rehtori. Oppilaitoksella tulisi olla muodollisesti kelpoinen rehtori, jolla on tarpeeksi työaikaa johtamiseen. Lisäksi on toivottavaa, että rehtorilla olisi mahdollisuus kehittää osaamistaan johtamisen eri osa-alueilla, kuten strategia-, talous- ja henkilöstöjohtamisessa. Rehtorilla on hyvä olla myös riittävästi käsitystä niiden taiteenalojen sisällöistä, joiden opetusta oppilaitoksessa annetaan.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Miten rehtori kehittää osaamistaan johtamisen eri osa-alueilla, kuten strategia-, taiteellis- pedagogisen sekä henkilöstö- ja talousjohtamisessa?
  • Onko rehtorilla tarpeeksi työaikaa johtamiseen muiden tehtävien ohella?
Takaisin ylös

Henkilöstön pedagoginen osaaminen on avainasemassa koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Oppilaitoksen hallinnossa on hyvä pohtia tapoja tukea ja kannustaa henkilöstöä osaamisensa kehittämisessä.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Miten oppilaitoksessa huolehditaan siitä, että muodollisesti kelpoisia päätoimisia ja sivutoimisia opettajia on riittävästi toiminnan laajuuteen nähden?
  • Miten kartoitetaan henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisen tarpeita? Millä keinoilla tuetaan ja kannustetaan henkilöstöä kehittämään osaamistaan omaehtoisesti ja yhteisönä?
  • Millä tavalla täydennyskoulutusten anti hyödynnetään opetuksen suunnittelussa?
Takaisin ylös

Erilaisten yhteistyöverkostojen suunnitelmallinen ylläpito ja kehittäminen parantaa opetussuunnitelman toteuttamisen edellytyksiä. Laaja yhteistyö on eduksi myös koulutuksen kehittämisen kannalta. Koulutuksen järjestäjä voi mahdollisuuksiensa mukaan laajentaa eri taiteenalojen tarjontaa toiminta- alueellaan yhteistyössä eri oppilaitosten kanssa. Eri toimijoiden välinen yhteistyö voi edesauttaa myös oppimisympäristöjen kehittämistä.

Esimerkkikysymyksiä laadun arvioinnin avuksi

  • Millaisia resursseja henkilökunnan käytössä on yhteistyön kehittämisen tueksi? Osallistuuko oppilaitoksen henkilökunta aktiivisesti yhteistyön kehittämiseen?
  • Osallistuuko oppilaitos alueella mahdollisesti nimetyn taiteen perusopetuksen kehittämisryhmän toimintaan?
Takaisin ylös