Varhaiskasvatuksen toiminnan tavoitteena on kehittää lapsen sosioemotionaalisia taitoja, edistää lapsen toimimista vertaisryhmässä sekä toisten ihmisten kunnioittamista. Varhaiskasvatuksessa lasten kanssa opetellaan tunnistamaan ja ratkaisemaan ristiriitoja rakentavasti.

Lapsi pitää kiinni aikuisen kädestä päiväkodin pihalla.
Kuva: Satu Haavisto

Yhteistyöhön perustuva toiminta luo mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutus- ja ilmaisutaitoja eri tilanteissa ja erilaisten ihmisten kanssa. Lasten kanssa harjoitellaan asettumista toisen asemaan, opetellaan tarkastelemaan asioita eri näkökulmista sekä ratkaisemaan ristiriitatilanteita rakentavasti. Lasten tunnetaidot vahvistuvat, kun heidän kanssaan opetellaan havaitsemaan, tiedostamaan ja nimeämään tunteita. 

Lapset oppivat parhaiten voidessaan hyvin ja kokiessaan olonsa turvalliseksi. Kiusaaminen tai ryhmän ulkopuolelle sulkeminen aiheuttavat lapselle turvattomuuden ja osattomuuden tunteita. Sosiaalisten suhteiden ongelmista muodostuu usein negatiivisen vuorovaikutuksen kehä, jossa esimerkiksi toistuvasti muiden osalta torjuntaa kokeva lapsi alkaa itsekin toimia tavalla, joka ylläpitää ja osaltaan edesauttaa ulkopuolisuutta. Onnistuakseen säilyttämään positiiviset suhteet ikätovereihinsa, on lasten saatava ohjausta ja apua omien vuorovaikutus- ja sosiaalisten taitojensa harjoitteluun. 

Aikuisen ja lapsen välinen lämmin vuorovaikutus ja hyväksyntä, lapsiryhmässä vallitseva ilmapiiri, lasten sosioemotionaalisten taitojen tukeminen sekä varhaiskasvatusyksikön toimintakulttuuri ja pedagogiikan laatu. Vertaisryhmä ja kokemus yhteisöön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen ja osallisuuden kannalta keskeisiä.   

Opetushallituksen rahoittamat hankkeet ovat laatineet tukimateriaalia varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstölle tunne- ja vuorovaikutuksen tukemiseksi. 

Taaperotutkimuksen tavoitteena on kehittää alle 3 -vuotiaiden lasten sosiaalis-emotionaalisen (SE) kehityksen ja oppimisen tukemista varhaiskasvatuksessa. Lasten SE-kehityksessä esiintyvien viiveiden ja vaikeuksien varhainen tunnistaminen ja niihin vastaaminen on lapsen kehityksen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Hankkeen keskeiset tavoitteet

  • Taaperoikäisten lasten SE kompetenssin, sen viiveiden ja vaikeuksien selvittäminen.
  • Varhaiskasvatuksen työntekijöiden valmiuksien ja lapsen tukemisen käytäntöjen tunnistaminen.
  • Kehityksen kriittisten pisteiden ja heikkojen singnaalien tunnistaminen sekä varhaiskasvatuksesta vastaavien henkilöiden tiedollisten ja taidollisten tarpeiden tunnistaminen ja kehittäminen.

Tutkimuksen teemat

  • Lapsen kouluvalmiuksien ja myöhemmän kehityksen ennustaminen
  • Sosio-emotionaalisten viiveiden ja vaikeuksien yhteys lapsen sukupuoleen ja sosio-ekonomiseen taustaan
  • Kielenkehityksen ja sosio-emotionaalisen kehityksen välinen yhteys
  • Lasten varhaiskasvatuspolut
  • Lapsen toiminta, pedagogiikka ja vuorovaikutus alle 3-vuotiaiden päivähoitoryhmässä
Takaisin ylös

Pienet oppivat mielet pedagogisesti sensitiivisessä ympäristössä tutkimuksessa pyritään ehkäisemään kiusaamista varhaiskasvatuksessa edistämällä 5–6-vuotiaiden lasten sosioemotionaalisia taitoja ja itsesäätelyä sekä varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatushenkilöstön pedagogista ryhmäsensitiivisyyttä. Tavoitteena on löytää toimivia keinoja kiusaamisen ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa edistämällä lasten sosioemotionaalisten ja itsesäätelyn taitojen kehittymistä varhaiskasvatuksessa sekä vahvistamalla varhaiskasvatuksen opetus- ja kasvatushenkilöstön pedagogista ryhmäsensitiivisyyttä. 

Takaisin ylös

Myötätuntokulttuuri varhaiskasvatuksessa -hankkeessa tutkittiin millaiset rakenteet, toimintamallit ja käytännöt vahvistavat empatiaa ja myötätuntoa päiväkotien moninaisessa ympäristössä. Hankkeessa tarkasteltiin miten nämä käytännöt toimivat olennaisena osana päiväkotien toimintakulttuuria ja tunneilmapiiriä. Kasvatuksen avulla empatiaa ja myötätuntoa opitaan kohdistamaan läheisiä ihmisiä laajempiin yhteisöihin (ml. solidaarisuus tuntemattomia kohtaan, ns. laajenevat kehät).

Tää on se mun paikka -hankkeessa lisättiin varhaiskasvatushenkilöstön menetelmällistä osaamista tiimivalmennuksen keinoin. Varhaiskasvatusikäiset lapset vielä harjoittelevat vuorovaikutuksessa ja tunteiden käsittelyssä tarvitsemiaan taitoja. Lasten kehittymättömät valmiudet lisäävät varhaiskasvatuksen arjessa haastavia kasvatustilanteita, jotka vaikuttavat muun muassa lapsen minäkuvan kehittymiseen. Mikäli lapsi ei saa tarvitsemaansa tukea, on hän vaarassa joutua ryhmässä syrjityksi tai kiusatuksi. Henkilöstön valmiudet kohdata haastavia kasvatustilanteita tukevat lapsen kehitystä, ja vaikuttavat myös henkilöstön työhyvinvointiin.   

Toimintakulttuurin kehittäminen ja myönteisen kasvatusilmapiirin rakentaminen edellyttävät koko varhaiskasvatushenkilöstön yhteistä panosta, ja myös täydennyskoulutuksen tulee kohdistua koko henkilöstöön. Varhaiskasvatuksen kasvattajatiimin toimintatavat ja vuorovaikutussuhteet toimivat mallina lasten toiminnalle.

Hankkeessa tuotettua materiaalia:

Digitaalinen satukirja Matkakirja. Digitaalisen satukirjan muotoon rakennettu Matkakirja on johdatus sosioemotionaaliseen hyvinvointiin varhaiskasvatuksessa. Matkakirja kertoo kokemuksia varhaiskasvattajien ja lasten sosioemotionaalisesta hyvinvoinnista päiväkodin arjessa sekä antaa ideoita hyvinvoinnin kehittämiseen. Matkakirja koostuu kahdesta osiosta: Sadut ja Yhteistutkijuuden matka. Matkakirjasta löytyy opastusta ja reittikartta, miten yhteistutkijuutta voi soveltaa työyhteisön kehittämisessä.  

Kissakuoro-peli. Kissakuoro on varhaiskasvatuksen käyttöön kehitetty sosioemotionaalisen hyvinvoinnin pelillinen arviointimenetelmä, jota sekä aikuiset että lapset voivat pelata. Pelin tavoitteena on tunnistaa tunteita ja paljastaa, missä hyvä mieli lymyää. Peli auttaa tekemään näkyväksi vuorovaikutuksen ja sosioemotionaalisen hyvinvoinnin nykytilaa sekä tunnistamaan kehityskohteita ja kehityksen suuntaa. 

Kohti parempaa sosioemotionaalisten taitojen tukemista varhaiskasvatuksessa hankkeen taustalla on ajatus siitä, että sosioemotionaalisiin taitoihin voidaan vaikuttaa eri tavoilla. Tavoitteena on tuottaa tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa lasten sosioemotionaalisia taitoja kehittävien menetelmien vaikuttavuudesta varhaiskasvatuksessa. Hankkeessa tutkitaan erilaisia kansainväliseen tutkimukseen perustuvia menetelmiä ja niiden vaikuttavuutta ja sovellettavuutta suomalaisiin päiväkoteihin. Kaikissa menetelmissä tuki toteutetaan päiväkodin tavallisessa arjessa ja keskeisinä toimijoina niissä ovat päiväkodin työntekijät. Mukana tutkimuksessa on neljä erilaista menetelmää ja siten neljä erilaista tapaa tukea lasten sosioemotionaalisia taitoja:

  • ProVarhaiskasvatus: Sosiaalisen käyttäytymisen tukeminen henkilökunnan yhdenmukaisilla tavoitteilla ja toimintatavoilla, kohdennettua positiivista palautetta käyttäen.
  • Papilio: Sosioemotionaalisten taitojen tukeminen tunnetaitoja vahvistamalla sekä vastuullista sosiaalista käyttäytymistä, ryhmän vuorovaikutusta ja leikkiä edistämällä.
  • Kaveritaitoja Kerronnalla: Lasten kielellisten ja tunteiden tunnistamis- ja säätelytaitojen tukeminen. Välineinä tähän käytetään  tunteita ja sosiaalisia tilanteita käsitteleviä kertomuksia, vuorolukemista sekä siirtymätilanteita ennakoivia ja helpottavia sosiaalisia tarinoita. Lisäksi tunteita ja ristiriitatilanteita sanoitetaan päiväkodin arjessa.
  • Animal Fun: Sosioemotionaalisten taitojen tukeminen lisäämällä sosiaalisiin tilanteisiin osallistumista houkuttelemalla lapset motorisia taitoja harjoittaviin leikkeihin.

Lisäksi tavoitteena luoda toimintakulttuuria kehittäviä, näyttöön perustuvia tukimalleja päiväkoteihin

Takaisin ylös

RINNALLA - hankkeessa keskityttiin taide- ja kerrontalähtöiseen mentoritoimintaan. Lasten sosiaalisemotionaaliset vaikeudet ovat yksi eniten tuen tarvetta aiheuttavista haasteista. Taidelähtöiset ja kerronnalliset taidot ovat puutteellisesti käytössä varhaiskasvatuksessa sosiaalisemotionaalisen kyvykkyyden näkökulmasta. Hankkeen täydennyskoulutus toteutetiin asiantuntijoiden ja mentorien toimesta lapsiryhmissä yhdessä päiväkodin henklöstön ja lasten kanssa. Hankkeen tavoitteena oli arvioida, tutkia ja selvittää menetelmien merkitystä sosioemotionaalisten taitojen oppimisessa ja testata täydennyskoulutusmallia, joka ei ole irrallaan varhaiskasvatuksen henkilöstön arjesta.

Rinnalla-hankkeen toiminta keskittyi VASU 2018 -mukaiseen taiteelliseen kokemiseen ja sen kykyyn edistää sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusosaamista ja myönteistä minäkuvaa. Se kehitti lapsille soveltuvia, tutkimusperustaisia menetelmiä sosiaalisemotionaalisten taitojen oppimiseen ja tuki hankkeen aikana ja luotujen materiaalien avulla tukee edelleen varhaiskasvatuksen henkilöstön kykyä käyttää menetelmiä sekä työssään että vanhempia aktivoiden. Keskiössä ovat taidelähtöiset, kirjallisuusterapeuttiset ja kerronnalliset menetelmät (Deep Talk, Learning Story, Pritney, TARU, musiikki). Tavoitteena on luoda lapset osallisina huomioiva, autenttisessa ympäristössä tapahtuva täydennyskoulutuksen malli, joka edistää henkilökunnan yhdessä oppimista ja toiminnan arviointia, kehittää menetelmiä ja lisätä varhaiskasvatuksen tutkijoiden ja opettajien verkostoitumista.

Hankkeen materiaalia löydät materiaalipankista.

Alla olevassa listassa on kuvattuna joitakin varhaiskasvatuksen ammattilaisen toimintatapoja lasten sosiaalisemotionaalisen kehityksen ja oppimisen tukemiseksi.

  • Kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset toimivat osana tiimiään ja tekevät yhteistyötä vastuullisesti. He ovat toiminnassa mukana koko tarvittavan ajan ja huolehtivat siitä, että ovat lasten saatavilla. 
  • Varhaiskasvatuksen ammattilaiset tunnistavat ja tuntevat eettisen vastuunsa ja sen merkityksen lasten hyvinvoinnille. 
  • Henkilöstö ottaa huomioon jokaisen lapsen päivän eri hetkinä. 
  • Opettajat ja hoitajat sijoittuvat lasten lähelle ja keskustellessaan lasten kanssa he ottavat katsekontaktin ja kääntyvät lasten puoleen.
  • ​​​​​​Lasten kanssa keskustellaan runsaasti eri tilanteissa. Myös siirtymä- ja perushoitotilanteet hyödynnetään yhteisen vuorovaikutuksen ja lapsen lämpimän kohtaamisen hetkinä. 
  • Lapsia autetaan noudattamaan ohjeita ja heille puhutaan selkein lausein. 
  • Lapsia neuvotaan ja tuetaan siinä, miten he voivat aloittaa kanssakäymisen toisten lasten kanssa ja solmia suhteita toisiinsa. 
  • Lapsille järjestetään monipuolisia tilaisuuksia keskinäiseen vuorovaikutukseen ja tuetaan lasten välistä vuorovaikutusta.
  • Lapsia opastetaan ja opetetaan käyttämään sellaisia ryhmään ja leikkeihin liittymisen tapoja ja strategioita, jotka edistävät mukaanpääsyä (ei tuppautumista eikä väkisin mukaan menemistä). 
  • Lasten tunteita nimetään ja heidän kanssaan opetellaan tunnesanoja. 
  • Lasten tunteita sanoitetaan ja tulkitaan toisille lapsille. 
  • Opettajat puhuvat lapsille myös omista tunteistaan. 
  • Lapsia pyydetään kuvailemaan tunteitaan ja tunnereaktioitaan. 
  • Lapsia ohjataan ja opetetaan ilmaisemaan tunteitaan rakentavalla tavalla. 
  • Lapsia pyydetään nimeämään omia ja toisten lasten tunteita. 
  • Lapsia opetetaan tunnistamaan ystävyyttä ja kaveruutta osoittavia merkkejä. 
  • Autetaan sellaisia lapsia pääsemään mukaan toimintoihin, jotka ovat jäämässä niiden ulkopuolelle. 
  • Lapsia autetaan ratkaisemaan ongelmia ja opetetaan heitä ratkaisemaan konflikteja neuvotellen ja rakentavasti. 
  • Sellaisissa tilanteissa, joissa lapsi tulee torjutuksi, kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset kuuntelevat, keskustelevat ja pohtivat tilannetta lapsen kanssa ja ohjaavat häntä muiden lasten pariin. 
  • Kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset tuntevat prososiaalisen käyttäytymisen eri piirteet. He kannustavat sanoin ja teoin lapsia toimimaan prososiaalisesti sekä myös kehuvat ja kiittävät prososiaalisesti toimivia lapsia sanallisesti (auttaminen, yhteistyössä toimiminen, rohkaiseminen, jakaminen, mukaan pyytäminen, toisten puolustaminen, vuorotteleminen, myötäeläminen, lainaaminen, takaisin palauttaminen, toimiminen vapaaehtoisesti jne.). 
  • ​​​​​​​Varhaiskasvatuksen henkilöstö toimii itse empaattisesti ja prososiaalisesti (auttaen, myötäeläen, lohduttaen, yhteistyössä jne.). 
  • Kilpailun sijasta ryhmissä toimitaan edistäen yhteistoiminnallisuutta ja suosien yhteistyötä edellyttäviä leikkejä ja toimintaa. 
  • ​​​​​​​Opettajat ja hoitajat puuttuvat tehokkaasti väkivalta- ja kiusaamistilanteisiin sekä auttavat ja ohjaavat lapsia käyttämään sovinnollisia riitojen ja konfliktien ratkaisukeinoja. 

  • Kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset laativat yhdessä lasten kanssa ryhmien sääntöjä ja normeja ja valvovat niiden noudattamista myönteisessä, lasten oppimista tukevassa hengessä. Ryhmässä huomioidaan kaikki hyvä käyttäytyminen ja siitä annetaan myönteistä palautetta. Lisäksi ryhmässä autetaan lapsia noudattamaan sääntöjä siten, että niistä seuraa hyviä, lasten kyvykkyyden tunnetta vahvistavia asioita. 

Neitola & Koivula 2020 artikkeli Rinnalla-kirjassa: Pohdittavaksi: TOIMINTAPOJA LASTEN SOSIAALISEMOTIONAALISEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMISEKSI 

Liitteet
Pritneyn laulukirja (pdf, 5.35 MB)
Rinnalla-TARU_lukudiplomi (pdf, 588.31 KB)
Takaisin ylös

TunTuVa (Tunnesäätelyn Tuki Varhaiskasvatuksessa) on useamman kehittämis- ja koulutushankkeen kokonaisuus, joissa tavoitteena on edistää lasten tunteiden säätelytaitojen kehittymistä lisäämällä varhaiskasvatushenkilöstön tietoisuutta lasten tunteiden säätelystä ja tukemisesta päiväkotien arjen tilanteissa.

Logo

Lasten tunteiden säätelytaidot ovat tärkeitä taitoja, joilla on yhteys lasten kykyyn keskittyä arjen toimintoihin muun muassa koulussa ja päiväkodeissa. Lisäksi nämä taidot on yhdistetty sosiaalisten suhteiden muodostumiseen, oppimiseen sekä lapsen kykyyn uskoa itseensä ja omiin taitoihinsa.

Päiväkotiympäristö on kaikessa moninaisuudessaan erinomainen oppimisympäristö tunteiden säätelytaitojen harjoittelemiseen. Tästä syystä päiväkodissa työskentelevän henkilöstön tietoisuuden lisääminen tunteiden säätelystä ja näiden taitojen tukemisesta nähdään hankkeessa ensisijaisen tärkeänä.

TunTuVassa tuettiin varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista kehittymistä 4T-toimintamallin avulla. Se on tutkittuun tietoon pohjautuva ja testattu, maksuton koulutuskokonaisuus. 4T-toimintamallin avulla varhaiskasvatushenkilöstöä autetaan tiedostamaan tunteiden säätelytaitojen ja niiden tukemisen merkitys lapsen kehitykselle, tunnistamaan tilanteet, joissa tunteiden säätelytaitoja voi oppia, sekä tukemaan lasten tunteiden säätelytaitojen harjoittelua ja tarkkailemaan tuen vaikutusta lasten toimintaan. Näin edistetään varhaiskasvatushenkilöstön osaamista ja valmiuksia hyödyntää entistä paremmin niin arjen tunteita herättäviä tilanteita kuin jo olemassa olevia tunteiden tunnistamisen ja tukemisen työkaluja tunteiden säätelytaitojen harjoittelemisessa, ja luoda entistä paremmat edellytykset lasten oppimiselle. Toimintamallin tavoitteena onkin toisaalta tehdä näkyväksi päiväkodin tarjoama rikas vuorovaikutusympäristö, joka luo erinomaiset edellytykset lasten jatkuvalle oppimistaitojen kehittymiselle ja erityisesti tunteiden säätelytaitojen tukemiselle, mutta myös tarjota käytännön tason vinkkejä lasten tunteiden säätelytaitojen tukemiseen.

Toimintamalli on viety kokonaisuudessaan Online-tukimateriaali muotoon, mikä on vapaasti kaikkien saatavilla. Online-tukimateriaali tukee toimintamallin läpikäymistä vaihe vaiheelta.

Liitteet
Takaisin ylös

Takaisin ylös