Lausunto- ja verkkopalaute opiskelijoihin kohdistuvista vaikutuksista lukion opetussuunnitelman perusteissa

Opetussuunnitelman perusteiden luonnoksesta lausunnoissa ja verkkokommenteissa saatu palaute oli yleissävyltään myönteistä. Luonnosta pidettiin lukiouudistuksen tavoitteiden mukaisena ja selkeänä kehyksenä paikalliselle opetussuunnitelmatyölle. Kiitosta saaneita näkökulmia lukion opetussuunnitelman perusteiden luonnoksessa olivat erityisesti ihmisoikeudet, kulttuurinen moninaisuus, yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ilmastonmuutoksen ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen sekä hyvinvointi. 

Lausunnoissa kiitettiin erityisopetuksen ja oppimisen tuen selkeää vahvistamista niin lainsäädännössä kuin opetussuunnitelman perusteissa. Useissa palautteissa kannettiin huolta lukiolaisten kokemasta uupumuksesta ja opintojen kuormittavuudesta. Mahdollisuus oppimisen tukeen nähtiin merkittävänä erityisesti uupumisen ennalta ehkäisyn ja opiskelijoiden jaksamisen tukemisen näkökulmasta. Vastauksissa tuotiin esille se, että esimerkiksi erityisopetuksen toteuttaminen voi jäädä kuitenkin liikaa paikallisen sopimisen varaan. 

Lukion ohjaussuunnitelman laatiminen, opiskelijan oikeus jälkiohjaukseen sekä opettajien ohjausvelvoite koettiin onnistuneina uudistuksina, joilla on myös hyvinvointivaikutuksia. Työelämä-, urasuunnittelu ja jatko-opintovalmiuksien nostaminen henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan koettiin tärkeäksi työkaluksi. Ohjaukseen liittyvään koulun sisäiseen työn- ja vastuunjakoon (erityisesti nivelvaiheisiin) toivottiin perustetasoisia täsmennyksiä.

Vastauksissa tuotiin esiin pelko siitä, että opinto-, ylioppilastutkinto-, jatko-opinto- ja urasuunnitelmat mahdollisesti lisäävät entisestään opiskelijoiden kokemaa kuormitusta sekä vähentävät heidän hyvinvointiaan. Erityisesti jälkiohjaukseen toivottiin valtakunnallisia suosituksia ja käytännön työvälineitä.

Vastauksissa painotettiin opiskelijoiden ja opiskelijakuntien aktiivista, ei reaktiivista roolia oppilaitoksessa. Lukiolain mukaan jokaisella oppilaitoksella tulee olla sen opiskelijoista muodostuva opiskelijakunta, jolla on riittävät toimintaedellytykset. Tämän lisäksi koulutuksen järjestäjän tulee myös muulla tavoin varmistaa opiskelijoiden mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa sekä tiedottaa opiskelijoille osallistumis- ja vaikuttamistavoista. Edellä kuvattu toiminta tulee suunnitella opetussuunnitelman ja muiden siihen perustuvien suunnitelmien yhteydessä. Näin kaikkien opiskelijoiden osallisuus otettaisiin huomioon kaikissa lukio-opiskelun arkeen liittyvissä tilanteissa ja oppilaitoksen kehittämisessä.

Koulutuksen tasa-arvo ja yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä omien kykyjensä mukaisesti koettiin lukiokoulutuksessa vaalimisen arvoisina. Vastauksissa kiinnitettiin huomiota tasa-arvoa vaarantaviin kehityskulkuihin kuten koulutustason periytymiseen ja vanhempien varallisuuden vaikutukseen oppimistuloksiin sekä opintopolun pituuteen. Myös koulutusvalintojen sukupuolittumisesta sekä tyttöjen ja poikien osaamiseroista kannettiin huolta. 

Lausunnoissa ja verkkokyselyssä nousi esiin huoli koulutuksen järjestäjien riittämättömistä resursseista uudistuksen toimeenpanon näkökulmasta. Esimerkkinä tästä mainittiin erityisopetuksen ja oppimisen tuen sekä ohjauksen ja jälkiohjauksen tukitoimien lisääntyminen lukioissa ja niiden toteuttamisen edellyttämät voimavarat. Erityisopettajien koulutus ja täydennyskoulutustarpeet sekä koulutuksen soveltuvuus lukiokontekstiin koettiin tärkeinä kehittämiskohteina. Myös erityisopetuksen tuntimäärästä tai erityisopettajien määrästä suhteessa opiskelijoihin toivottiin valtakunnallisia mitoituksia. Opiskeluhuollon palvelujen riittävään resursointiin ja varhaiseen tukeen opiskelijoiden mielenterveysongelmissa kiinnitettiin huomiota.

Opettajien osaamisen turvaaminen on opiskelijoiden yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan sekä opetuksen laadun kannalta keskeinen tekijä. Monissa palautteissa toivottiinkin opettajien osaamisen tukemista ja lisääntyvän kuormituksen huomioon ottamista. Yhä sähköistyvät oppimisympäristöt tai perusteisiin uutuutena sisältyvä laaja-alainen osaaminen edellyttävät osaamisen vahvistamista. Jotta opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteet toteutuisivat käytännössä, painotettiin vastauksissa opettajien valmiuksia opiskelijoiden oppimisen, hyvinvointi- ja vuorovaikutusosaamisen, mielenterveystaitojen, yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistämiseen. Rehtorien tietoja ja taitoja hyvinvoivan oppilaitoksen toimintakulttuurin ja osallisuuden johtamisessa toivottiin kehitettävän esimerkiksi täydennyskoulutuksen ja valtakunnallisen ohjeistuksen muodossa. 

Lausuntoihin ja verkkopalautteeseen sisältyi kommentteja, jotka eivät koskeneet perusteuudistusta ja sen vaikutuksia lukiolaisten hyvinvointiin, vaan laajempia, jo päätettyjä koulutuspoliittisia uudistuksia. Erityisesti korkeakoulujen opiskelijavalintojen uudistus ja siihen sisältyvä pisteytysjärjestelmä koettiin uhkana opiskelijoiden hyvinvoinnille ja jaksamiselle. Vastauksissa tuotiin esiin huoli siitä, että opiskelijat joutuvat tekemään liian varhain liian suuria valintoja esimerkiksi jatko-opintojen suhteen. Uhkana nähtiin lukio-opetuksen ja -opiskelun muuttuminen vain ylioppilastutkintoon tähtääväksi, jonka koettiin vaarantavan lukion yleissivistävän tavoitteen toteutumisen.