Tältä sivustolta löydät perusteita ja konkreettisia esimerkkejä perusopetuksen liikunnan päättöarvioinnin toteuttamisen tueksi.

 

Oppimisen ja osaamisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnista opetussuunnitelman perusteissa

Oppilaan arviointi toteutetaan Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 ja 1.8.2020 voimaan tulleen perusteiden luvun 6 Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa -linjausten mukaisesti. Päättöarvioinnin tarkemmat kriteerit lisäävät arvioinnin yhdenvertaisuutta sekä arvosanojen vertailukelpoisuutta. Uudistetut perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit on otettu käyttöön elokuusta 2021 alkaen. Päättöarvioinnin kriteerityössä ei muutettu opetuksen tavoitteita, sisältöalueita eikä opetuksen tavoitteista johdettuja oppimisen tavoitteita. Nämä ovat mukana myös kriteeritaulukoissa, joissa kuvataan arvosanan 8 lisäksi arvosanojen 5, 7 ja 9 kuvaukset.

Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi kohdistuu paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin vuosiluokkakohtaisiin tavoitteisiin. Työskentelyn arviointi toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti osana oppiaineita ja perustuen oppiaineittain työskentelylle asetettuihin tavoitteisiin. Päättöarvioinnissa käytetään 1.8.2021 alkaen opetussuunnitelman perusteissa annettuja päättöarvioinnin kriteereitä arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 sekä päättöarvosanojen muodostamisen periaatteita.

POPS2014-perusteiden uuden arviointiluvun 6 (6.5) mukaan käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä siitä saatu arvosana tai sanallinen arvio vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

POPS2014 liikunnan perusteiden mukaan (Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi liikunnassa vuosiluokilla 7–9) ”Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla ja ohjaavalla palautteella ja arvioinnilla. Ne tukevat oppilaiden myönteistä käsitystä itsestä liikkujana. Palautteessa ja arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset vahvuudet ja kehittymistarpeet ja tuetaan niitä. Liikunnan opetuksessa ja arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet”.

 

 

Liikunnassa kasvaminen tarkoittaa nykypäivän koululiikunnassa monipuoliseen liikkumiseen, hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja terveyttä edistävän liikunnan omaehtoiseen harrastamiseen tarvittavien taitojen ja tietojen kartuttamista monipuolisten liikuntakokemusten kautta. Myönteisen suhtautumisen synnyttäminen omasta toimintakyvystä ja hyvinvoinnista huolehtimiseen on yksi liikuntakasvatuksen tärkeimpiä tehtäviä.

Liikunnan avulla kasvamisessa liikunta toimii välineenä ihmisyyteen kasvattamisessa ja kasvamisessa. Yksin ja yhdessä muiden kanssa liikkuminen, oma muuttuva keho sekä erilaisissa tehtävissä vuoroin onnistuminen ja epäonnistuminen herättävät voimakkaitakin tunteita. Myönteinen suhtautuminen omaan kehoon sekä erilaisten tunteiden tunnistaminen ja niiden ilmaiseminen toisia kunnioittaen ovat liikunnan avulla kasvamisen tavoitteena. Yhteisen tekemisen, toisten auttamisen, jaetun vastuun kantamisen ja omissa taidoissa kehittymisen kautta pyritään vahvistamaan myönteistä minäkäsitystä turvallisen yhteisön jäsenenä.

Kuvituskuva: Oppilaat kasvavat liikkumalla ja liikunnan avulla. Kuviossa selvitetään, miten oppimisen ja työskentelyn tavoitteet jakautuvat liikunnassa vuosiluokilla 7-9 fyysiseen toimintakykyyn, sosiaaliseen toimintakykyyn ja psyykkiseen toimintakykyyn.
Kuva: Matti Pietilä
Takaisin ylös

Osaamisen ja oppimisen näyttöjen suoritustavoista päätetään paikallisesti kouluissa, ja opettajilla on vapaus valita työtavat ja arviointimenetelmät. Arviointi liikunnassa tehdään suhteessa oppiaineelle määriteltyihin tavoitteisiin ja arviointi ilmentää oppilaan oppimista ja edistymistä oppiaineen eri osa-alueilla.

Arvioinnilla on kaksi lainsäädäntöön perustuvaa, toisiaan tukevaa tehtävää. Formatiivinen arviointi ohjaa ja kannustaa oppimista sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja. Summatiivinen arviointi määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Oppiminen viittaa siis formatiiviseen arviointiin ja osaaminen summatiiviseen. Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet luotiin Opetushallituksen kriteeriprosessin aikana. Termi ”osaaminen” liittyy siis ylipäätään summatiiviseen arviointiin eli siihen, missä määrin oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Osaamista arvioidaan kunkin lukuvuoden päätteeksi, mutta erityisesti päättöarvioinnissa.

 Opetuksen tavoitteet, sisältöalueet sekä opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet ovat mukana myös kriteeritaulukoissa, joissa kuvataan arvosanan 8 lisäksi arvosanojen 5, 7 ja 9 kuvaukset. Tämän johdosta näitä molempia termejä - oppiminen ja osaaminen - käytetään myös uusissa perusopetuksen OPS-perusteiden arviointiteksteissä.

 

Kuvituskuva: Esimerkkinä liikunnan arvioinnista tavoite 5. Kuviossa lueteltuna tavoitteet, oppimisen tavoitteet, arvioinnin kohteet ja oppilaan osaamisen kriteerit
Kuva: Matti Pietilä
Esimerkkinä T5: Tavoitteet, oppimisen tavoitteet, arvioinnin kohteet ja oppilaan osaamisen kriteerit

 

Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi kohdistuu paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin vuosiluokkakohtaisiin tavoitteisiin. Työskentelyn arviointi toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti osana oppiaineita ja perustuen oppiaineittain työskentelylle asetettuihin tavoitteisiin. Päättöarvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa annettuja päättöarvioinnin kriteereitä arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 sekä päättöarvosanojen muodostamisen periaatteita.

 

Kuvituskuva: Taulukossa on kuvattuna oppimisen tavoite T4 ja työskentelytavoite T1 liikunnassa
Kuva: Matti Pietilä
Esimerkki: Oppimistavoite T4 ja työskentelytavoite T1 liikunnassa

 

Arvioinnin tulee perustua mahdollisimman monipuolisiin näyttöihin. Näytöillä tarkoitetaan oppituntien aikana tai niiden välittömässä yhteydessä osoitettua osaamista ja työskentelyä suhteessa kaikkiin opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arvioinnin käytänteissä ja näyttöjen antamisessa on kuitenkin huomioitava oppilaiden terveydentila, olosuhteet ja muut mahdolliset syyt, jotka vaikeuttavat näyttöjen antamista ja osaamisen osoittamista. Oppilaille tulee tällöin tarjota vaihtoehtoisia tapoja osaamisensa osoittamiseen.

Esimerkkeinä vaihtoehtoisista tavoista osoittaa osaamista ovat mm.:

  • liikunnan tukiopetuksen aikana osoitettu osaaminen/ osaamisen taso
  • uimaopettajan todistus uimakouluun osallistumisesta ja maininta uimataidon tasosta
  • erityisopetuksessa hankittu ja osoitettu osaaminen
  • opetuksen järjestäjän - poikkeuksellisesta syystä - myöntämässä näyttökokeessa osoitettu tavoitteiden mukainen osaamisen taso.

 

Yksi keskeisimmistä koululiikunnan tavoitteista on oppilaiden sisäisen motivaation vahvistaminen synnyttämällä myönteisiä kokemuksia ja vahvistamalla oppilaiden omaa pätevyydentunnetta liikkumisessa. Liikunnan opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita kohti liikunnallista elämäntapaa. Keskeisiä tekijöitä koululiikunnassa ovat esimerkiksi onnistumisen kokemukset, tunne pätevyydestä, oppimisen ja oivaltamisen ilo sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukeminen esim. auttamalla myönteisen suhtautumistavan syntymistä omaan kehoon.

Parhaimmillaan nämä näkyvät oppilaan edistymisenä vuosiluokittain. Päättöarviointia tehtäessä nämä keskeiset koululiikunnan tekijät tulee ottaa huomioon siten, että jos oppilas esimerkiksi edistyy suurin harppauksin yhdeksännellä luokalla ja sen vuoksi osaamisen ja työskentelyn taso nousee, opettajalla on perusteita nostaa arvosanaa aikaisemmasta. OPS-perusteiden luvun 6 (6.8) mukaan ”päättöarviointi tehdään vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä”.

Opettajalle on hänen oppituntiensa aikana tekemiensä havaintojen perusteella syntynyt käsitys oppilaan osaamisesta suhteessa opetukselle asetettuihin tavoitteisiin. Alla olevassa kuviossa on esimerkki siitä, miten opettaja voi suhteuttaa oppilaan osaamisen eri arvosanoihin.

 

Eri tavoitteisiin suhteutettuna eri arvosanat viisi (5) ja yhdeksän (9) voivat näkyä seuraavan esimerkin mukaisesti:

Kuvituskuva: Kaaviossa on esitettynä esimerkki siitä, miten arvosanan 5 ja 9 oppilas näyttäytyy työskentelyn osalta liikunnan kriteereissä käytetyissä sanallisissa kuvauksissa
Kuva: Matti Pietilä
Esimerkki siitä, miten arvosanan 5 ja 9 oppilas näyttäytyvät liikunnan kriteereissä käytetyissä työskentelyn kuvauksissa

 

Takaisin ylös

Kaikille yhteiset oppiaineet – myös liikunta - perustuvat perusopetuslain ja -asetuksen ja valtioneuvoston asetuksen (422/2012) säädöksiin sekä opetussuunnitelman perusteiden yleisten linjausten mukaisesti. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014, s. 48) mukaan ”oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.” Liikunnan tavoite- ja arviointiperusteet on opetussuunnitelman perusteissa pyritty kirjaamaan niin, että kaikilla oppijoilla on Suomessa yhdenvertaiset mahdollisuudet osoittaa oppimistaan ja edistymistään liikunnassa. Päättöarvioinnissa arvioidaan koko perusopetuksen ajalta kertynyt osaamisen taso.

Liikunnanopetukseen osallistuvien oppilaiden liikunnallinen kokemuspohja sekä fyysiset kunto-ominaisuudet ja motoriset perustaidot (tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot) ovat nykyisin hyvin erilaisia. Hyvin heterogeenisen oppilasaineksen vuoksi opettajan tulee jo opetuksen suunnitteluvaiheessa valmistautua käyttämään monipuolisia opetusmenetelmiä sekä työ- ja arviointitapoja, jotta kaikkien oppilaiden oppiminen myönteisessä ja motivoivassa ilmapiirissä on mahdollista. 

Liikunnan OPS2014-perusteet (Oppilaan oppimisen arviointi liikunnassa vuosiluokilla 7-9, s. 436-437): "Liikunnan arviointi perustuu fyysisen-, sosiaalisen- ja psyykkisen toimintakyvyn tavoitteisiin. Arvioinnin kohteina ovat oppiminen (tavoitteet 2-6) ja työskentely (tavoitteet 1 ja 7-10), joten fyysisten kunto-ominaisuuksien tasoa ei käytetä arvioinnin perusteina”.

OPS2014-perusteiden luvun 6 mukaan (6.8.1) ”Päättöarvosana on oppiaineen tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta”. Käytännössä liikunnassa 50 % arvosanasta muodostuu osaamisesta ja 50 % muodostuu työskentelystä liikuntatunnilla.

 

Oppiminen ja päättöarvioinnissa osaaminen (50%)

Tavoitteet 2-6, jotka pitävät sisällään:

  • liikuntataitoja (havaintomotoriikka [T2], tasapaino- ja liikkumistaitoja [T3]) sekä välineenkäsittelytaitoja [T4] monipuolisesti eri ympäristöissä eri vuodenaikoina sekä uima- ja vesipelastustaidot [T6]
  • fyysisten ominaisuuksien (voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus) arviointia, ylläpitoa ja kehittämistä [T5].

 

Työskentely ja päättöarvioinnissa osaaminen (50%)

Tavoitteet 1 sekä 7-10, jotka tarkoittavat:

  • aktiivinen työskentely tunnilla, mm. kokeilemalla erilaisia liikuntamuotoja parhaansa yrittäen [T1]
  • turvallinen ja asiallinen toiminta tunnilla [T7]
  • rakentava vuorovaikutus ja yhteistyö [T8]
  • vastuullinen toiminta tunnilla [T9, T10].
Takaisin ylös

Ilmiöt realisoituvat liikunnan tuntitilanteissa esimerkiksi havaintomotoriikassa oppilaan käsityksenä omasta kehostaan (kehon hahmotus) ja sen puolista (lateraalisuus) suhteessa ympäröivään tilaan (spatiaalinen tietoisuus). Näistä muodostuu kehon tahdonalainen liikuttaminen eli toimintojen motorinen ohjailu. Oppilas, jolla on hyvät havaintomotoriset taidot pystyy oppimaan mallista, tekemään suorituksia peilikuvana, pystyy korjaamaan asentoa ja suoritustekniikkaansa saamansa palautteen perusteella, osaa liikkua eteen, taakse, oikealle, vasemmalle, ylös ja alas sekä osaa sujuvasti vaihtaa suuntaa.

Palloiltaessa havaintomotoristen taitojen taso ja edistyminen näkyvät esim. siinä, miten oppilas saa pelivälineen kiinni, osuu mailalla palloon, suuntaa lyönnin, löytää pelialueelta itselleen sellaisen paikan (vapaa tila, poissa syöttövarjosta), että hänelle on mahdollista syöttää pallo, hahmottaa pelikenttää ja liikkuu suhteessa muihin pelaajiin ja niin edelleen. 

Opettaja näkee opetustilanteissa erilaisia osaamisen vaiheita. Esimerkkejä opettajan havainnointityöskentelyn tueksi tarkoituksenmukaisten ratkaisujen teosta liikunnassa eli ’Oppilas tekee useimmiten tarkoituksenmukaisia ratkaisuja erilaisissa liikuntatilanteissa’ (Tavoite 2):

Osaaminen alle kahdeksan, kun

Palloilussa:

  • Käsipalloa -> ei onnistu löytämään paikkaa, jonne hänelle voisi syöttää
  • Futsalia –> vaikeuksia, pallo riistetään nopeasti, jos saa pallon
  • Frisbeegolfia -> ei osaa suunnata heittoa koria kohti
  • Pesäpalloa -> toistuvia vaikeuksia osua palloon ja saada palloa kiinni.

Voimistelussa:

  • Vaikeuksia hahmottaa kehon asentoja ja liikesuuntia.

Tanssissa:

  • Vaikeuksia hahmottaa askeleita ja kääntyy usein väärään suuntaan.

Suunnistuksessa:

  • Ei hahmota ympäristöä ja eksyy helposti selkeiltäkin reiteiltä.

 

Osaaminen on kiitettävää, kun

Palloilussa:

  • Käsipalloa –> saa ja antaa paljon syöttöjä
  • Futsalia -> luo muille maalintekopaikkoja
  • Frisbeegolfia -> suuntaa heitot kohti koria, saa koreja vähillä yritysmäärillä
  • Pesäpalloa -> liikkuu kiinniottaessa palloa vastaan ja tekee pelissä paloja.

Voimistelussa:

  • Oppii mallista erilaisia liikeyhdistelmiä ja kehittelee niitä.   

Tanssissa:

  • Oppii helposti pieniä askel- ja tanssi sarjoja, kehittelee niitä edelleen lisäämällä käsien liikkeitä.

Suunnistuksessa:

  • Tekee mielekkäitä reittivalintoja ja löytää rasteja.

 

Takaisin ylös

Motorisissa perustaidoissa osaaminen voisi näkyä arvioitaessa esimerkiksi tähän tapaan:

Välineenkäsittelytaito: Pallon heittäminen

Osaaminen on alle kahdeksan, kun

  • osaa heittää yhdellä kädellä pientä ja kahdella kädellä isoa palloa
  • suuntaamisessa puutteita, pallon lentomatka jää lyhyeksi

Osaaminen on kahdeksan, kun

  • osaa heittää yhdellä ja kahdella kädellä eri kokoisia, muotoisia ja painoisia palloja tarkasti eri etäisyyksillä olevaan kohteeseen (kuten toiselle pelaajalle, maaliin, koriin)

Osaaminen on yhdeksän, kun

  • osaa heittää erilaisilla palloilla liikkuvaan kohteeseen ja vaihtelee heittotapoja tarvittaessa

Osaaminen on kymmenen, kun

  • osaa heittää erilaisilla palloilla sekä käyttää luovia, yllätyksellisiä heittotapoja ja harhautuksia.     

 

Välineenkäsittelytaito: Pallon kiinniottaminen

Osaaminen on alle kahdeksan, kun

  • saa kiinni erilaisia tarkasti heitettyjä palloja

Osaaminen on kahdeksan, kun

  • saa kiinni erilaisia palloja eri etäisyydeltä ja eri nopeudella heitettyinä

Osaaminen on yhdeksän, kun

  • saa kiinni erilaisia palloja erilaisissa juoksunopeuksissa

Osaaminen on kymmenen, kun

  • saa syötön kiinni esim. pelitilanteissa eri suuntiin ja eri nopeuksilla liikkuessa/juostessa.

 

Liikkumistaito: Hyppääminen

Osaaminen on alle kahdeksan, kun

  • osaa hypätä yhdellä jalalla, ponnistaa tasajaloin ja vuorojaloin sekä tehdä rytmisiä samanlaisena toistuvia hyppyjä  

Osaaminen on kahdeksan, kun

  • osaa hypätä eri tavoin (yhdellä jalalla, kahdella jalalla ja ponnistaa sekä tasajaloin että vuorojaloin), vaihtaa kesken hyppysarjan tasaponnistuksesta vuoroponnistukseen ja tekee hallitun alastulon (vrt. 5-loikka)

Osaaminen on yhdeksän, kun

  • osaa hypätä eri tavoin yhdellä ja kahdella jalalla sekä vaihdella hyppytapoja sujuvasti. 

Osaaminen on kymmenen, kun

  • ​​​​​​​osaa hypätä monella eri tavalla, osaa vaihtaa hyppytapoja, rytmiä, suuntia sekä etäisyyksiä sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti.
Takaisin ylös

Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisessä tiedekunnassa on tehty pedagogiikan ryhmäharjoituksia, joissa on yhdessä mietitty, millä tavoin perusopetuksen liikunnan työskentelyn eri tavoitteita voitaisiin arvioinnin osalta sanoittaa.

Kuvituskuva: Kansikuva diastosta, johon seuraava linkki ohjaa
Kuva: Jyväskylän yliopisto

 

Seuraavassa esimerkkeinä ryhmätöiden koonteja työskentelyn eri tavoitteista:

Takaisin ylös

Liikunnan harrastamisesta vapaa-ajalla kertynyt osaaminen

Oppilaiden koulun ulkopuolella hankkimat taidot ja fyysiset ominaisuudet – esim. kestävyyskunto – näkyy myös liikunnan kaikille yhteisillä oppitunneilla. Liikunnallinen harjaantuminen ilmenee liikunnassa oppilaan oppimisen tavoitteiden saavuttamisena sekä käytännössä esimerkiksi jaksamisena toiminnallisessa oppiaineessa, kuten liikunta on. Huolestuttavaa on, jos fyysistä toimintakykyä katsellaan liian kapeasti (esim. vain kestävyyskunto), koska kokonaisuudessaan se koostuu havaintomotoriikasta, taitavuudesta (motoriset perustaidot eli tasapaino-, liikkumis- ja välineenkäsittelytaidot) sekä fyysisistä ominaisuuksista (voima, nopeus, kestävyys ja liikkuvuus).  Kaikki fyysisen toimintakyvyn osa-alueet aktiivisuuden ja parhaansa yrittämisen sekä uinti- ja vesipelastustaitojen ohella ovat siis oppimisen tavoitteita ja sittemmin arviointikohteitakin.

Perusopetuslain 22 §:n (Oppilaan arviointi) mukaan ”Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin”.

Fyysisesti aktiivisella ja monipuolisesti vapaa-aikanaankin liikkuvalla oppilaalla on erinomaiset mahdollisuudet saavuttaa liikunnan opetukselle asetettuja oppimis- ja työskentelytavoitteita. Valitettavasti tiedämme myös sen, että osa esimerkiksi urheilun kentillä pärjäävistä nuorista ei tuota harjaantumistaan aina tuo koulun liikuntatunneille mukanaan. Puolet koululiikunnan tavoitteista kohdistuu työskentelytaitoihin, joka tuo konkreettisesti esille sen, miten monipuolinen kasvatusoppiaine liikunta on. Jos vapaa-aikanaan urheileva oppilas esimerkiksi toimisi asiattomasti, yrittämättä parastaan sekä suhtautuisi toisiin väheksyvästi kieltäytyen sovituista toimintatavoista, ei hän tällaisissa tapauksissa saavuttaisi kaikkia liikunnan tavoitteita toivotulla tavalla.

 

Poissaolot ja liikunta

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tukea heti tarpeen ilmetessä. Oppilaan on myös suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppivelvollisen tulee osallistua tässä laissa säädettyyn opetukseen, johon hänet on otettu, jollei hänelle ole sairaudesta tai muusta erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta.

POPS2014-perusteiden luvussa 6 on kirjattu (kohta 6.9) poissaolojen vaikutuksista arviointiin seuraavasti: ”Jos oppilas on luvattomasti poissa eikä osallistu opetukseen, kokeisiin eikä muihinkaan hänelle tarjottuihin näyttömahdollisuuksiin, eikä hänellä ole hyväksyttyjä suorituksia suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin oppiaineen tavoitteisiin, hän voi saada oppiaineesta hylätyn arvosanan lukuvuositodistukseen.”

 

Terveydentila ja oppilaan arviointi

Oppilaan opiskelu ja siihen perustuva arviointi voidaan järjestää osittain toisin, jos se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.

Perusopetuslain 3 §:n mukaan opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Tukea tarvitsevan oppilaan opetus järjestetään osana oppilaan kolmiportaista tukea. Liikuntaan osallistuva oppilas voi saada yleistä tai tehostettua tukea. Tuen tarpeen ollessa suuri hänelle voidaan tehdä myös erityisen tuen päätös.

Esimerkiksi Perusopetuslain 18 § mahdollistaa oppilaan opiskelun osittain toisin kuin perusopetuslaissa säädetään ja määrätään, jos yleiset vaatimukset ovat oppilaalle joiltakin osin kohtuuttomia tai erityiset opetusjärjestelyt ovat perusteltuja oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisiä opetusjärjestelyitä voi olla esimerkiksi vamman tai sairauden perusteella tehtävä vapauttaminen liikunnan jonkin osa-alueen opinnoista. Tällaisia syitä voivat olla vaikkapa vaikea hahmotushäiriö, joka estää pallopelit, tai tasapainovaikeus, joka tekee luistelun mahdottomaksi. Jos oppilas vapautetaan jonkin osa-alueen opiskelusta, tätä aluetta ei oteta huomioon arvioinnissa. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan konkreettisesti, miten oppilaan opiskelu toteutetaan käytännössä. Erityistä tukea saavalla oppilaalla päätös tehdään osana erityisen tuen päätöstä ja edellä mainitut asiat kirjataan HOJKSiin.

Joskus sairaus voi tilapäisesti estää tai vaikeuttaa oppilaan osallistumista opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ainoastaan yksittäisessä oppiaineessa, esimerkiksi liikunnassa. Tällöin tarkoituksenmukaisin järjestely on yleensä se, että oppilaan opiskelu järjestetään edellä mainitun perusopetuslain 18 §:n kolmannen kohdan nojalla toisin ja hänelle räätälöidään terveydentilaan ja olosuhteisiin sopiva tapa osallistua oppiaineen opetukseen. Jos oppilaan terveydentila sitä edellyttää, hänet voidaan 18 §:n nojalla tarvittaessa vapauttaa oppiaineen opiskelusta tietyksi ajaksi. Ensisijaisena menettelynä niin lyhytkestoisemmassa kuin pidemmässäkin sairaudessa on kuitenkin aina erilaisin järjestelyin turvata oppilaan mahdollisuus osallistua opetukseen.

Mikäli oppilaalla on lääkärin toteama sairaus tai vamma, opetuksen järjestäjän tulee huolehtia oppilaan mahdollisuuksista osoittaa osaamisensa niiltä osin, kuin on mahdollista vaarantamatta oppilaan oikeutta turvalliseen opiskeluympäristöön (PoL 29 §).  Oppilas voi suorittaa koko perusopetuksen liikunnan oppimäärän ja saada kiitettävän arvosanan, vaikkei sairauden vuoksi voisi osallistua kaikille oppitunneille.

Takaisin ylös

Itse liikunnan opetuksen lisäksi opettajan virkavastuulla olevia – vaativia – tehtäviä ovat siis oppilaiden valvontaan ja arviointiin liittyvät tehtävät. Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. 

Monipuolinen arviointi sekä siihen perustuvan ohjaavan ja kannustavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Opettajat huolehtivat koulussa siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa - formatiivista - palautetta sekä summatiivista tietoa edistymisestään ja osaamisestaan.  Tarkoitus on, että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään opetuksen tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja.

Takaisin ylös