LI3 –moduulin tavoitteena on erityisesti edistää opiskelijan fyysistä toimintakykyä sekä monipuolistaa opiskelijan liikunnallista osaamista ja koettua pätevyyttä uuden oppimisen myötä. 

Yleiset tavoitteet (LOPS 2019)

Moduulin tavoitteena on, että opiskelija

  • harjoittaa ja soveltaa liikuntataitoja ja -tietoja monipuolisesti ja uusin tavoin
  • harjaantuu kehon hallinnassa
  • tunnistaa tunteitaan, toimii vuorovaikutustilanteissa toisia kunnioittaen sekä tukee yhteisöllisyyttä toisia auttaen ja kannustaen
  • yrittää parhaansa suorittaen tehtävänsä tunnollisesti ja vastuullisesti, työskennellen aktiivisesti ja asiallisesti sekä kehittäen itseään pitkäjänteisesti.

Keskeiset sisällöt (LOPS 2019)

  • uusiin liikuntamuotoihin ja -lajeihin tutustuminen
  • liikuntataitojen ja fyysisten ominaisuuksien monipuolinen ylläpito ja kehittäminen.

LI3 -moduuli tarjoaa opiskelijoille mahdollisuuden tarkastella liikkumista osana laajempaa yhteiskunnallista, kulttuurista ja globaalia kokonaisuutta. Moduulissa tarkastellaan liikunnan merkitystä hyvinvoinnille, terveydelle ja arjen jaksamiselle, mutta myös sen yhteyksiä ympäristövastuuseen, eettisiin valintoihin ja kestävään tulevaisuuteen. Oppiminen tapahtuu monialaisesti ja luovasti – yhdistäen liikunnan, yhteiskunnallisen ymmärryksen, kulttuurien tuntemuksen ja tutkimuksellisen työskentelyn. Lisäksi moduuli vahvistaa vuorovaikutusosaamista ja monenlaisten toimintatapojen arvostamista, sillä liikkuminen on aina myös sosiaalista ja jaettua toimintaa. Kokonaisuutena moduuli kehittää opiskelijoiden hyvinvointiosaamista, laaja-alaista ajattelua sekä valmiuksia toimia muuttuvassa maailmassa vastuullisina, yhteistyökykyisinä ja kriittisesti ajattelevina kansalaisina. Moduuli tarjoaa oivallisen mahdollisuuden tutustua uusiin, toisista kulttuureista lähtöisin oleviin liikuntamuotoihin ja luo samalla oivan mahdollisuuden omien liikuntataitojen soveltamisen uusissa tilanteissa. 

Samalla kun maailma ympärillämme muuttuu, muuttuu myös liikunnan merkitys, muodot ja mahdollisuudet. Teknologian kehitys, digitalisaatio, ilmastonmuutos, kaupungistuminen ja globaalit ilmiöt muokkaavat jatkuvasti sitä, miten, missä ja miksi liikumme. Liikuntakulttuuri ei ole koskaan staattinen: uudet lajitrendit, yhteisölliset liikkumisen muodot, virtuaali- ja etäharjoittelu sekä yksilöllistyvät elämäntavat haastavat perinteisiä käsityksiä liikunnasta. Moduulissa tarkastellaan, miten nämä muutokset vaikuttavat yksilöiden hyvinvointiin, arjen aktiivisuuteen ja yhteiskunnan liikuntarakenteisiin – ja toisaalta, miten liikunnan avulla voidaan vastata tulevaisuuden haasteisiin kuten mielenterveyden kuormitukseen, eriarvoistumiseen ja ympäristön kestävyyteen.

Moduuli kutsuu opiskelijat pohtimaan, millaiseksi liikuntakulttuuri tulevaisuudessa muodostuu: miten teknologia voi tukea terveellisiä elämäntapoja, miten liikuntaympäristöt kehittyvät ja miten globaali sekä kulttuurinen moninaisuus rikastuttavat tapaamme liikkua. Muuttuvassa maailmassa myös eettisyys ja vastuullisuus korostuvat — liikunta on osa laajempaa kestävän kehityksen kokonaisuutta. Näiden kysymysten kautta opiskelijat oppivat ymmärtämään liikunnan roolin sekä yksilön tasolla että osana yhteiskunnallista, ekologista ja kulttuurista muutosta.
 

LI1-moduulin sisällöissä käsiteltiin jo liikunnan esteitä ja mahdollisuuksia. Tässä LI3- moduulissa käydään läpi liikunnan esteitä erityisten väestöryhmien näkökulmasta. Liikunnan esteet eivät jakaudu tasaisesti, vaan tietyt väestöryhmät voivat kohdata keskimääräistä enemmän haasteita. Näitä voidaan kutsua haavoittuvassa asemassa oleviksi ryhmiksi, joilla on erilaisia sosiaalisia, taloudellisia tai terveydellisiä esteitä liikunnan harrastamiselle. Merkittäviä esteitä liikkumiselle voivat aiheuttaa yksilön erilaiset toiminnalliset rajoitteet tai ymmärtämisen haasteet. Kulttuuriset tai uskonnolliset tekijät voivat luoda myös erilaisia esteitä liikkumiselle. Nämä tekijät voivat olla erityisen merkittäviä, jos yksilö on vieraassa maassa, jossa voi ilmetä haasteita kielen tai tarvittavien kontaktien löytämisen kanssa. Lisäksi yksilöt, jotka ovat sosiaalisesti tai taloudellisesti heikommassa asemassa ovat vaarassa jäädä liikunnan ulkopuolelle muusta kuin motivaation tai kiinnostuksen puutteesta. Vaikka Suomessa tasa-arvo on yksi keskeinen yhteiskunnan arvoista, voi naisten asema olla monissa maissa huomattavasti heikompi ja tämä voi näkyä myös mahdollisuudessa osallistua liikuntaan ja urheiluun, joko osallistujana tai katsojana. Yhteiskunnan stereotypiat tai asenteet voidaan katsoa vaikuttavan siihen, millaisiin harrastuksiin hakeudutaan. Asenteet seksuaalivähemmistöjä kohtaan voidaan kokea painostavaksi harrastustoiminnassa tai vahvat ne voivat kokonaan estää harrastuksen pariin hakeutumisen.

Kuvituskuva.
Kuva: History pictures
Kuvituskuva: Kathrine Switzer (261) oli ensimmäinen nainen, joka juoksi Maratonin vuonna 1967. Hänen juoksunsa aikana hänet yritettiin poistaa juoksusta, koska naisten ei uskottu kykenevän juosta matkaa.

Viimeisten vuosikymmenten aikana työn luonne on muuttunut fyysisesti raskaista työtehtävistä pääsääntöisesti runsaasti istumista vaativiksi tehtäviksi - puhutaan liikkumattomuuden paradoksista (Pyykkönen & Kokkonen, 2017). 

Kuvituskuva.
Kuva: Teollisuusvalokuvaamo Mannelin / Christina Morillo
Kuvituskuva: Työn luonne on muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana merkittävästi.

Aikaisemmin työtehtävät olivat enimmäkseen fyysisiä, mutta nykyään töissä istutaan paljon. Vapaa-ajan liikunta ei riitä kattamaan fyysisen aktiivisuuden vajetta. (Pyykkönen & Kokkonen, 2017)

Suomessa aikuiset istuvat, makaavat tai seisovat paikoillaan yli kolme neljäsosaa valveillaoloajastaan. LIITU 2024 -tutkimuksen mukaan 16–20-vuotiaat ovat paikoillaan keskimäärin yli 10 tuntia päivässä, mikä sisältää paikallaan oloa istuen, loikoillen tai makuulla olemista noin 64 prosenttia heidän valveillaoloajastaan (Kokko & Hämylä, 2024, 33–34).

Suomessa nuoret käyttävät aikaa älylaitteiden parissa keskimäärin 32 tuntia viikossa (Digiturvabarometri 2025). Digilaitteiden käyttöergonomiaan on tarpeellista kiinnittää huomiota, sillä aikuisen pää painaa keskimäärin 4–5 kg ja esim. puhelinta selaillessa ja pään ollessa eteenpäin kumartuneena niskaan kohdistuu suuri kuormitus. Asento venyttää yläselän lihaksia ja pitkällä aikavälillä, usein toistuessa seurauksena voi olla niskakipuja sekä asentomuutoksia.

Ehdotus opiskelijoille annettavasta itsenäisestä tehtävästä: Kirjaa viikon ajan ylös päivittäin käyttämäsi aika puhelimen ja sosiaalisen median ääressä. Havainnoi pään asentoa sekä tunnustele niskan ja kaulan seudun lihasten jännittyneisyyden määrää. 

Tekstivastine alla.
Liite
Tekstivastine kuvalle (pdf, 24.62 KB)
Liite
Kuva suurempana (pdf, 228.12 KB)

Lukiolaistenkin päivittäisestä runsaasta istumisesta ja pitkistä yhtäjaksoisista istumisjaksoista aiheutuu merkittäviä terveyshaittoja, kuten niska-hartiaseudun ja selän kiputiloja sekä päänsärkyä. Pitkittyessään yli yhdeksän tuntia päivässä istuvilla suomalaisilla istuminen on yhteydessä lihavuuteen ja unen riittämättömyyteen sekä toimintakyvyn laskuun. Tämä voi tuottaa haasteita monissa ammateissa, joissa tarvitaan motorisia taitoja ja hyvää fyysistä yleiskuntoa. Seuraavassa taulukossa on esimerkkejä ammattialoista ja työtehtävistä, joissa tarvitaan vielä nykypäivänäkin hyvää fyysistä toimintakykyä. Näiden alojen valintakokeisiin valmistautumisessa on hyvä jo ennakoidusti pitää huolta omasta fyysisestä toimintakyvystä ja sitten opintojen ja työelämän aikana huolehtia toimintakyvyn ylläpitämisessä mahdollisimman pitkään. 

Esimerkkejä ammateista ja työtehtävistä, jotka edellyttävät hyvää fyysistä toimintakykyä.

Liikunta-alatLiikunnanohjaaja ja –opettaja, personal trainer, valmentaja, tanssija, ammattiurheilija
Pelastus – ja turvallisuusalaEnsihoitaja, Palokunta, Poliisi, vartija, upseeri, rajavartija, pelastussukeltaja
Hoiva-alatLastenhoitaja
KasvatusalatVarhaiskasvatuksen-, luokan-, liikunnan- ja erityisen tuen opettajat
TerveysalatKirurgi, fysioterapeutti, sairaanhoitaja, hieroja
LiikenneLentäjä, merimies
ViihdeNäyttelijä, laulaja, muusikko

 

Takaisin ylös

Nykypäivänä on vaikea kuvitella urheilua ilman modernia teknologiaa. Teknologia on monipuolisesti läsnä urheilussa, mutta myös liikunnassa. Huippu-urheilussa suorituksia kuvataan ja analysoidaan tarkasti erilaisten sovellusten avulla ja tavallinen kuntoilija voi hyödyntää omassa liikkumisessaan esimerkiksi aktiivisuusmittaria tai puhelimen askelsovellusta. Vaikka liikunnan teknologiset mahdollisuudet arkipäiväistyvät, on hyvä muistaa, että liikunnassakin teknologiaan liittyy riskejä, jotka on tärkeää tiedostaa. Teknologiaa voidaan nykypäivänä tarkastella myös katsojan ja toimitsijan näkökulmasta, mutta tässä keskitytään vain suorittajan ja valmentajan näkökulmaan. 

Teknologia suorituksen tukena

Yksilötasolla puettava teknologia (esimerkiksi syke- tai aktiivisuusmittarit, älysormukset) ovat varmasti yleisimmin käytetty yksilötason liikuntateknologia. Niiden avulla voidaan seurata ja suunnitella harjoittelua ja ajoittaa palautumista tarvittaviin hetkiin. Laitteet sisältävät usein myös GPS-paikantimen, jolloin voidaan seurata muun muassa kuljetun reitin pituutta, nopeutta, kalorinkulutusta ja nousu- ja laskumetrejä. 

Hidastus- ja viivevideot, liikeanalyysit, ja liikkeen tunnistaminen auttavat suorittajaa itsenäiseen harjoitteluun palautteen kera. Hidastusvideot ovat hyödyllisiä monimutkaisten ja nopeiden liikkeiden analysoinnissa. Liikeanalyysit voivat olla tukena esimerkiksi nostotekniikoissa. 

Tekoäly tuo mahdollisuuksia optimaalisen kuormituksen arvioimisessa, mikä tukee harjoittelua ja voi näin ollen edistää suorituksen progressiota. Oman kehittymisen huomaaminen voi lisätä pätevyyden tunnetta ja tukea näin sisäistä motivaatiota. 

Suorituksista kertyvä tieto voi toimia motivoivana yksilölle monella tapaa. Sen kautta voi havaita oman kehittymisensä, mikä entisestään voi lisätä motivaatiota. Tieto voi toimia myös tavoitteena, johon pyrkiä, esimerkiksi tietty kävely- tai juoksumatka kuukaudessa. Joillekin oman suorituksen jakaminen sosiaalisessa mediassa voi olla tärkeää ja sitä kautta saada tukea sekä hyväksyntää ja arvostusta muilta. Tällaiset voivat olla myös osaltaan yhteisöllisiä. Joillekin suorituksen videointi ja sen editointi voi tuoda tyydytystä, etenkin sosiaalisessa mediassa jaettuna. Joissakin liikuntateknologian sovelluksissa voi olla myös ulkoisia palkkioita, jotka voivat kannustaa liikkumaan ja saavuttamaan entistä vaativampia tavoitteita, esimerkiksi 20,000 askelta päivässä. Tällaiset tavoitteet voivat tukea ulkoista motivaatiota. 

Teknologia valmentajan tukena

Videoteknologia on jo pitkään ollut valmennuksen tukena, mutta viime vuosina tekoäly on tuonut videoteknologian hyödyntämiseen uusia ulottuvuuksia. Liikkeen tunnistamisessa voidaan esimerkiksi kuvata pelitilanteita ilman, että kukaan vastaa varsinaisesti kuvaamisesta, sillä kamera voi itse seurata pelivälinettä.

Kulttuurinen moninaisuus ja liikunta

Liikunta on aina ollut osa ihmisten kulttuureja – mutta tapa liikkua, harrastaa ja käyttää kehoa vaihtelee suuresti eri puolilla maailmaa. On tärkeää oppia ymmärtämään, että liikuntakulttuuri ei ole yhtenäinen ilmiö, vaan jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, johon vaikuttavat historia, arvot, elämäntavat, yhteiskunnat ja globaalit virtaukset.

LI3-moduulissa tarkastellaan, miten erilaiset kulttuurit muovaavat liikunnan merkityksiä: joillekin se on kilpailua, toisille yhteisöllisyyttä, joillekin arjen fyysistä selviytymistä tai hyvinvoinnin vaalimista. Moninaisuus näkyy niin lajeissa, tavoissa osallistua kuin siinä, kuka kokee liikuntaympäristön turvalliseksi ja saavutettavaksi. Samalla pohditaan, miten maahanmuutto, globalisaatio ja kansainvälinen media tuovat Suomeen uusia lajeja ja liikuntatraditioita – streetdancesta padeliin ja joogasta shuffle tanssiin.

Kulttuurinen moninaisuus liittyy kiinteästi siihen, miten liikuntakulttuuri muuttuu maailmamme muuttuessa. Teknologia, sosiaalinen media ja globaalit trendit kiihdyttävät muutosta ja avaavat uusia tapoja liikkua ja ilmaista itseään. Millaisia normeja ja odotuksia liikunnassa esiintyy? Kuka pääsee mukaan? Miten liikuntaa voidaan kehittää tasa-arvoisemmaksi ja yhdenvertaisemmaksi sekä kaikkia osallistavaksi? Liikkuessa on tärkeää miettiä, miltä liikuntaa näyttää – sekä omasta että muiden näkökulmasta.

Ehdotus opiskelijoille tarjottavista itsenäisistä tehtävä: 
A)    Hae kuvaesimerkkejä hyvin eri vuosikymmenillä urheilu-urallaan menestyneistä erilaisista urheilijoista. Valitse itseäsi kiinnostava laji ja pohdi, miten eri aikakausina menestyneimmät urheilijat ovat olleet kehon rakenteeltaan ja kooltaan hyvin erilaisia. 
B)    Etsi internetistä tietoa eri kulttuureille tyypillisistä liikuntamuodoista ja kansallisesti tärkeistä urheilulajeista. Pohdi, mitkä seikat ovat vaikuttaneet kansallisten liikuntakulttuurien syntyyn.

Takaisin ylös

Suorituskyvyn parantamisen eettiset näkökulmat

Suorituskyvyn kehittäminen on keskeinen osa liikuntaa ja urheilua. Usein harjoittelun, levon ja ravitsemuksen yhdistäminen tuo parhaat tulokset. Aiheeseen liittyy kuitenkin myös eettisiä näkökulmia. On tärkeää pohtia, millä keinoin suorituskykyä voidaan parantamaan oikeudenmukaisella ja turvallisella tavalla – sekä yksilön että yhteisön kannalta.

Keskeisiä eettisiä näkökohtia:

Reilu peli ja yhdenvertaisuus
Urheilussa ja liikunnassa kaikkien tulisi kilpailla samoilla ehdoilla. Suorituskykyä parantavat keinot, jotka rikkovat sääntöjä, luovat epäreilua etua ja murentavat luottamusta kilpailuun ja harrastukseen. Reilua peliä koetetaan kiertää huippu-urheilussa monella tavalla. Esimerkiksi mäkihyppääjien ylisuuret hyppypuvut ovat esimerkki vilpin käyttämisestä urheilussa. 

Reilun pelin henkeen kuuluu kaikkien osallistujien tasa-arvoinen kohtelu ja keskinäinen kunnioitus. Sama kunnioitus tulee näkyä myös kannustamisessa. Vastustajan hyvistä suorituksista iloitseminen. Tämä on tyypillistä muutamille urheilulajeille, esimerkiksi taitoluistelukilpailuissa katsojat taputtavat kaikille luistelijoille suoritusten päätteeksi. 

Toimintarajoitteisille henkilöille järjestetään omia kilpailu-urheilutapahtumia, joissa heillä on mahdollisuus kilpailla yhdenvertaisesti muiden kanssa. Yhdenvertaisuuteen pyritään tarkoituksenmukaisiin vammaluokituksiin perustuvilla kilpailusarjoilla.

Terveys ja turvallisuus
Harjoittelun, palautumisen ja monipuolisen ravinnon avulla saavutettu kehitys tukee terveyttä. Sen sijaan epäeettiset keinot, kuten kielletyt aineet, voivat vaarantaa sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin.

Kilpailutapahtumissa sekä urheilijoiden että katsojien turvallisuus edellyttää kaikinpuolista kunnioitusta osallistujien kesken. Samanlaista kunnioitusta edellytetään myös kannattajilta sekä omaa joukkuetta että vastustajaa/vastustajia kohtaan.

Urheilutapahtumia keskeytetään epäasiallisen toiminnan, käyttäytymisen ja vaaratilanteiden aiheutumisen vuoksi. Parhaimmillaan kannattajat ovat urheilijoille lisävoimavara, eettisesti väärin toimiessaan tapahtuman sabotoijia.

Lainmukaisuus ja sääntöjen noudattaminen
Urheilussa ei ole mitenkään tavatonta, että siinä rikottaisiin paitsi lajin sääntöjä myös varsinaisia lakeja. Kiellettyjen aineiden maahantuonti voi rikkoa maiden lainsäädäntöä tai ottelussa tapahtuva pahoinpitely voi päätyä poliisin tutkittavaksi. Niin ikään huutelu voi johtaa kunnianepäilystutkintaan. 

Esikuvan rooli ja vaikutus muihin
Urheilijat, valmentajat ja liikunnan influensserit toimivat usein esimerkkeinä muille. Kun valitaan terveellisiä ja reiluja tapoja parantaa suorituskykyä, se vahvistaa positiivista kulttuuria myös muille. Vastaavasti esikuvan epäedullisesta vaikutuksesta muihin lukeutuu teeskentely tai näytteleminen. Etenkin joukkueurheilussa on nähtävissä tilanteita, joissa esimerkiksi vastustajan rikettä korostamalla tai sitä suoranaisesti näyttelemällä pyritään saamaan omalle joukkueelleen etua. 

Takaisin ylös