Lukuvuoteen 2022–2023 valmistautumisen lähtökohtana on se, että opiskelijat ovat lähiopetuksessa ja paikallisesti on suunniteltu, miten poikkeuksellisesta tilanteesta palaudutaan. Koronaviruspandemian vaikutukset koulutuksen järjestämiseen tai etäopetuksen määrään ovat olleet erilaisia eri puolilla Suomea, joten myös palautumiseen tarvittavat toimet voivat erota toisistaan. Vaikka tässä yhteydessä tarkastellaan korona-ajasta palautumista, on selvää, että lukiolaisen oppimiseen ja hyvinvointiin liittyy myös muita tekijöitä, joiden vaikutuksia on hankala erottaa toisistaan.
Koulutuksen järjestäjän vastuulla on, että opetus, oppimisen tuki ja opiskeluhuolto järjestetään lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden ja paikallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee sen, miten koronatilanteesta palaudutaan paikallisen tilannekuvan mukaisesti. Paikallisesti voidaan päättää myös erillisen palautumissuunnitelman laatimisesta tai suunniteltujen toimien sisällyttämisestä lukuvuosisuunnitelmaan.
Palautumistoimien tavoitteena on kehittää lukiota, jossa entinen hyvä yhdistyy pandemian aikana syntyneeseen uuteen osaamiseen, kokemukseen ja toimintamalleihin. Tämän yhteisen kehittämistyön rinnalla jatketaan poikkeusoloissa syntyneen oppimis-, hyvinvointi- ja yhteisöllisyysvajeen jälkihoitoa monipuolisilla tukitoimilla.
Osalla opiskelijoista on ollut haasteita totuttautua takaisin tavanomaiseen, lähikontakteille luonteenomaiseen vuorovaikutukseen. Jatkossakin saatetaan tarvita erilaisia joustoja, joilla pyritään paikkaamaan koronan vaikutuksia, mutta myös ennakoimaan mahdollisia tulevia hyvinvointiin tai oppimiseen liittyviä haasteita.
Samalla on tarpeen huolehtia henkilöstön, myös johdon hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Koulutuksen järjestäjän on tärkeä pohtia, mihin uusiin tai tuleviin kehittämishankkeisiin voidaan osallistua ja keskittyä ja miten kaikki kehittäminen voitaisiin nivoa tukemaan opetuksen arkea sekä opiskelijoiden ja henkilöstön hyvinvointia. Ydintehtäviin keskittyminen, niin opiskelijoilla kuin henkilöstöllä, voi olla kriisitilanteessa rauhoittavaa. Toisilla taas toimintojen kehittäminen ja ratkaisujen etsiminen haastavassa tilanteessa voi edistää hyvinvointia. Poikkeuksellisissa tilanteissa myös lukion toiminnan kehittäminen voi parhaimmillaan tukea paikallista koronasta palautumista.
Näkökohtia suunnittelun tueksi
Korona-ajan kokemusten hyödyntäminen
Korona-ajan kokemusten perusteella voidaan kehittää lukion toimintaa ja opetusta sekä luoda uusia toimintamalleja.
- Keskustellaan yhdessä etä-, lähi- tai hybridiopetuksen hyvistä tai huonoista puolista suhteessa opiskelijan taitoihin ohjata omaa opiskelua.
- Kehitetään edelleen ohjeistusta, opettajien ohjauksen ja tuen antamisen malleja sekä vertaistukimalleja. Kehitetään kriisinkestävyyttä.
- Järjestetään opiskelulle mahdollisimman otolliset olosuhteet kiinnittäen myös lähiopetuksessa huomiota opiskelutiloihin ja työrauhaan.
- Tarkastellaan korona-aikana mahdollisesti opetustarjontaan lisättyjen itsenäisten suoritusten tarkoituksenmukaisuutta ja tarjotaan lähtökohtaisesti mieluummin lähiopetusta myös vähemmän valittujen opintojen osalta.
Tulevaisuususko, vuorovaikutus ja yhteisöllisyyden rakentaminen
- Vuorovaikutuksessa ja viestinnässä pyritään kannustavuuteen ja rohkaisuun sekä opiskelijoiden ja yhteisön tulevaisuususkon vahvistamiseen.
- Vahvistetaan yhteisöllisyyttä ja panostetaan ryhmäytymiseen.
- Osallistetaan opiskelijoita monipuolisesti.
- Pyritään panostamaan yhteisten juhlien, retkien tai tilaisuuksien järjestämiseen.
- Luodaan positiivista opiskeluvirettä korostaen, että lukiossa ja lukion jälkeenkin on tarjolla uusia mahdollisuuksia ja että omaan tulevaisuuteen voi vaikuttaa.
Opiskelijoiden oppimisen ja hyvinvoinnin seuranta sekä toiminnan suunnittelu
- Olosuhteisiin nähden riittävästä seurannasta huolehditaan, jotta saadaan tietoa
- kouluyhteisön ja sen jäsenten hyvinvoinnista,
- opiskelijoiden opintojen etenemisestä,
- mahdollisten tukitoimien tarpeesta ja kohdentumisesta.
- Tehdään toimintasuunnitelma, jossa pyritään varhaiseen tunnistamiseen ja nopeaan puuttumiseen mahdollisiin ongelmiin.
- Varmistetaan tuen tarve ja saanti niille opiskelijoille, joiden äidinkieli on muu kuin koulun opetuskieli tai jotka tarvitsevat muuten oppimiseensa erityistä tukea (ml. avustajapalvelut, oppimisen tuki, opetuksen eriyttäminen, tukiopetus, erityisopetus).
- Pidetään huolta siitä, että eri syistä haavoittuvassa asemassa olevat opiskelijat sekä pitkittyneestä poikkeuksellisesta ajasta erityisesti kuormittuneet opiskelijat pääsevät tukiverkostojen piiriin.
- Selvitetään riskiryhmään kuulumisen tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen vuoksi pitkään etäopetuksessa olleitten opiskelijoiden tilanne sekä oppimisen tuen tai opiskeluhuoltopalveluiden tarve.
- Huolehditaan tarvittavasta työnjaosta.
- Otetaan huomioon opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu.
Toiminnan jatkuvuus
- Pidetään hyvää hygieniatasoa jatkossakin yllä.
- Pidetään turvallisuus- ja varautumissuunnitelmia ajan tasalla korona-ajan kokemusten perusteella.
- Jatketaan edelleen opetuksen, ohjauksen ja oppilaitoksen muun toiminnan kehittämistä opetussuunnitelman mukaisesti siten, että tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden opiskelutaitoja ja elämänhallintaa.
- Elvytetään lukioiden välistä, eri verkostoissa ja hankkeissa tehtävää yhteistyötä.
- Jaetaan korona-ajan kokemuksia ja hyväksi havaittuja käytänteitä ja toimintamalleja eri tasoilla: järjestäjien, lukioiden, rehtorien ja opettajien sekä opiskelijoiden välillä.
- Tuetaan korona-ajan mahdollisesti synnyttämän osallisuuden ja luottamuksen vahvistumista toimintakulttuurissa, jossa arvostetaan osaamisen avointa jakamista.
- Kansainvälisiä toimintoja ja korkeakouluyhteistyötä suunnitellessa turvataan opiskelijoiden ja opettajien tasavertaiset mahdollisuudet ja tilaisuudet kasvattaa osaamistaan.
- Erilaisten virtuaalisten toimintamuotojen käyttöönottoa myös kansainvälisessä toiminnassa pyritään lisäämään ja monipuolistamaan.
- Toimitaan kansallisten terveyslinjausten mukaisesti, ja otetaan toiminnan suunnittelussa huomioon mahdolliset pikaisetkin vaihtelevista tilanteista johtuvat muutokset myös kansainvälissä toimintaympäristöissä.
- Kiinnitetään huomiota myös johdon ja henkilöstön hyvinvointiin sekä jaksamista edistävien käytäntöjen kehittämiseen.
