Opetussuunnitelman perusteet pohjaavat lukiolaissa asetettuun tavoitteeseen tukea lukiolaisen kasvua hyväksi, tasapainoiseksi ja sivistyneeksi ihmiseksi sekä aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi.
Lukion opetussuunnitelman perusteiden opiskelijoihin kohdistuvia vaikutuksia
Koulutus ja tutkinnot
Opetussuunnitelman perusteiden laadinnassa on otettu huomioon laaja-alaisesti uudistetun lainsäädännön velvoitteet opiskelijoiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä.
Perusteissa hyvinvointi nähdään laajana kokonaisuutena, joka on rakenteistettu sekä asiakirjan yhteisiin osiin että osaksi laaja-alaista osaamista ja eri oppiaineiden opetusta. Hyvinvoinnin näkökulma nousee esiin niin koulutuksen järjestäjää koskevissa tehtävissä, opetuksen käytännön järjestämistä koskevissa linjauksissa kuin eri oppiaineita koskevissa tavoitteissa. Tässä koosteessa on kuvattu esimerkinomaisesti ja kiteyttäen kunkin perusteosuuden tai oppiaineen omaleimasta luonnetta hyvinvoinnin vahvistamisessa.
Lukiokoulutus käsittää opetustehtävän ohella kasvatustehtävän. Monipuolisen yleissivistyksen lisäksi lukiokoulutus tukee ja kasvattaa opiskelijaa rakentamaan identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa.
Lukion opetussuunnitelman perusteissa yksilön ja yhteiskunnan kannalta tärkeänä yhteisenä tavoitteena on klassisten sivistysihanteiden toteuttaminen eli pyrkimys hyvyyteen, totuuteen ja kauneuteen. Opetus- ja kasvatustehtävän eettistä merkitystä käsitellään erityisesti lukion arvoperustassa.
Arvoperusta korostaa opiskelijan laaja-alaiseen sivistykseen nojaavaa toimijuutta. Sivistykseen kuuluu lukiokoulutuksen myötä vahvistuva taito ja tahto käsitellä inhimillisten pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välisiä ristiriitoja eettisesti, myötätuntoisesti ja ratkaisuja etsimällä. Lukiokoulutuksen antaman sivistyksen tulee ilmetä huolenpitona, avarakatseisuutena, laaja-alaisena todellisuuden hahmottamisena ja sitoutumisena toimintaan myönteisten muutosten puolesta.
Lukiokoulutuksen tulee edistää yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä demokratiaa ja hyvinvointia. Lukio-opetuksen tulee olla uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta, eikä sitä saa käyttää kaupallisen vaikuttamisen välineenä.
Opetuksen yleiset tavoitteet painottavat lukioyhteisön merkitystä opiskelijan omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämisessä, jatkuvaan oppimiseen suuntautumisessa sekä luottavaisen tulevaisuussuhteen rakentamisessa.
Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta lukion opetus- ja kasvatustyöstä. Se vaikuttaa yhteisön kaikkeen toimintaan ja sen jokaisen jäsenen hyvinvointiin ja turvallisuuteen. Perusteet kannustavat johtamaan ja kehittämään lukion toimintakulttuuria tietoisesti ja suunnitelmallisesti.
Perusteissa koulutuksen paikallista kehittämistä ohjaaviksi teemoiksi on määritelty
- oppiva yhteisö
- osallisuus ja yhteisöllisyys
- hyvinvointi ja kestävä tulevaisuus
- tasa-arvo ja yhdenvertaisuus sekä
- kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus.
Lukiokoulutuksessa luodaan edellytyksiä opiskelijan fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle hyvinvoinnille sekä niiden ylläpitämiselle elämän eri vaiheissa. Toiminnan opiskelijalähtöisyys vahvistaa jokaisen opiskelijan yksilöllistä kehitystä, hyvinvointia, oppimista ja jaksamista. Hyvinvointia ja itsetuntemusta edistävät elämänhallinnantaidot vahvistavat lukiolaisen sydämen sivistystä. Opiskelijan osallisuudesta myös yhteisön toimintatapojen rakentamisessa huolehditaan.
Perusteiden mukaisessa toimintakulttuurissa ”opiskelijaa ohjataan tunnistamaan oma ainutlaatuisuutensa, luomaan ja ylläpitämään ihmissuhteita sekä arvostamaan itseään ja muita”. Liikunnallisuus, riittävän levon turvaaminen sekä opiskelijaruokailu vähentävät stressin kokemuksia sekä tukevat opiskelijoiden jaksamista ja oppimista.
Kestävä tulevaisuus sisältyy perusteissa lukion toimintakulttuurin kehittämistä ohjaaviin teemoihin. Tavoitteena on, että lukion opiskelijat ymmärtävät oman toimintansa ja globaalin vastuun merkityksen luonnonvarojen kestävässä käytössä, ilmastonmuutoksen hillinnässä ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu oppilaitoksen arjen valintoihin ja toimintatapoihin.
Perusteuudistuksen yhteydessä haluttiin painottaa toimintakulttuurin merkitystä erityisesti yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon vahvistamisessa. Toimintakulttuuri ennaltaehkäisee kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia ja syrjintää sekä vahvistaa yhteisön jäsenten kokemuksia oikeudenmukaisesta ja samanarvoisesta kohtelusta. Opetus on sukupuolitietoista. Oppivassa yhteisössä opiskelijaa ohjataan tunnistamaan omat arvonsa, asenteensa ja voimavaransa.
Opetussuunnitelman perusteisiin sisältyy vuoden 2014 alusta voimaan tulleeseen oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin perustuva Opiskeluhuolto-luku. Lukiolain uudistus ei tuonut mukanaan juurikaan muutoksia Opiskeluhuolto-lukuun. Perusteuudistuksen yhteydessä lukuun on tehty lähinnä merkitykseltään vähäisiä, teknisiä muutoksia.
Opiskeluhuoltoa toteutetaan oppilaitoskohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti ensisijaisesti ennalta ehkäisevänä, koko lukioyhteisöä tukevana toimintana. Sen lisäksi opiskelijoilla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Tämän päivän oppilaitosyhteisö on monialainen ja perusteet korostavat opetushenkilöstön ja opiskeluhuollon palveluista vastaavien asiantuntijoiden yhteistyötä unohtamatta opiskelijoiden ja huoltajien osallisuutta sekä yhteistyötahojen merkitystä erityisesti yhteisöllisessä opiskeluhuollossa.
Opiskelijan oikeus saada erityisopetusta on nyt ensimmäistä kertaa kirjattu lukiolakiin. Erityisopetuksen ja muun oppimisen tuen tarkoituksena on tukea opiskelijaa lukio-opintojen suorittamisessa sekä edistää hänen hyvinvointiaan ja jaksamistaan.
Uudistuksessa opintojen henkilökohtaistaminen ja opiskelijalähtöisyys vahvistuvat. Tällä tavoin pyritään lisäämään opintojen mielekkyyttä ja opiskelumotivaatiota. Tasa-arvoisten ja yhdenvertaisten oppimismahdollisuuksien ja syrjäytymisen ehkäisyn kannalta oikeus erityisopetukseen ja muuhun oppimisen tukeen on olennainen uudistus. Tuen tarkoituksena on oppimisen vaikeuksien ennaltaehkäisy ja varhainen tunnistaminen, niin etteivät vaikeudet kumuloituisi. Keskeisiä asioita ovat oppimisen esteettömyys ja saavutettavuus.
Erityisopetus on esimerkiksi opiskelutaitojen opettamista sekä opiskelijan ohjaamista käyttämään omia vahvuuksiaan oppimisessa. Oppimisen tuki merkitsee yhteisöllisiä ja opiskeluympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä opiskelijan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opiskelijan oppimista voidaan edistää tarjoamalla oppimista ja hyvinvointia lisääviä lukion oppimäärään sisältyviä opintoja, jotka antavat tukea esimerkiksi opiskelutaitoihin, elämänhallintaan tai matematiikan ja muiden oppiaineiden opiskeluun. Myönteinen ja kannustava palaute edistää opiskelijan käsitystä itsestään oppijana. Samalla opiskelijan itsearviointitaidot sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat.
Opiskelijan jaksamisen ja hyvinvoinnin tukemisessa voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palvelujen tai tarvittaessa muiden toimijoiden kanssa. Erityisopettajan ammattitaitoa voidaan hyödyntää osana lukion moniammatillista työyhteisöä.
Ohjaustoiminta tukee opiskelijan hyvinvointia, kasvua ja kehitystä, tarjoaa aineksia itsetuntemuksen ja -ohjautuvuuden lisääntymiseen sekä kannustaa aktiiviseen kansalaisuuteen. Opiskelijoiden yhteisöllisyyttä, osallisuutta, toimijuutta sekä luottamusta omaan osaamiseen kehitetään ja pidetään yllä lukio-opintojen ajan. Ohjauksen avulla edistetään koulutuksen yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä ehkäistään syrjäytymistä. Sukupuolitietoisella ohjauksella luodaan tasavertaisia edellytyksiä eri sukupuolten sijoittumiselle jatko-opintoihin ja työelämään.
Ohjausta eriytetään ottamalla huomioon jokaisen opiskelijan yksilölliset lähtökohdat, tarpeet, tavoitteet, harrastukset, kiinnostusten kohteet, osaamisalueet sekä elämäntilanteeseen vaikuttavat tekijät.
Koulutuksen järjestäjän laatimassa ohjaussuunnitelmassa kuvataan toimintamalleja, joiden avulla turvataan yhdenvertaisuus hakeutumisvaiheessa lukioon ja sieltä jatko-opintoihin Lisäksi suunnitelmaan sisällytetään kuvaus toimenpiteistä, joiden avulla varmistetaan esteetön opintopolku ja oppimisympäristö.
Ohjauksen merkitys korostuu koulutuksen nivel- ja siirtymävaiheissa. Lukio-opintonsa aloittava opiskelija perehtyy oppilaitoksen toimintaan sekä opiskelun käytänteisiin. Ohjausprosessin aikana opiskelija suunnittelee opinto-ohjelmaansa siten, että hän tunnistaa ja huomioi jatko-opintojen ja työelämän tarjoamia mahdollisuuksia.
Jatko-opintoihin sijoittumisen ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmasta keskeinen uudistus koskee opiskelijan oikeutta saada ohjausta, jos hän eroaa kesken opintojen. Jos opiskelija jää ilman jatko-opiskelupaikkaa, on hänellä vastaava oikeus uraohjaukseen vuoden ajan lukiosta valmistumisen jälkeen.
Lukion opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu opetuksen eheyttäminen ja opiskelijoiden laaja-alaisen osaamisen vahvistaminen. Opetussuunnitelman perusteet on jaettu kaikille yhteisiä kysymyksiä käsittelevään osuuteen (luvut 1–5) sekä laaja-alaista osaamista ja oppiaineita käsittelevään osuuteen (luku 6). Lukiokoulutuksen eheyttämiseksi opetussuunnitelman perusteisiin muotoillut laaja-alaisen osaamisen osa-alueet muodostavat kaikkien oppiaineiden yhteiset tavoitteet.
Laaja-alainen osaaminen
Hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen sekä jaksamiseen liittyvä osaaminen on keskeinen osa perusteisiin uutena osana tuotua laaja-alaisen osaamisen kokonaisuutta. Laaja-alaisella osaamisella on lukiokoulutusta eheyttävä tehtävä. Laaja-alaisen osaamisen kuusi aluetta muodostavat lukion oppiaineiden yhteiset tavoitteet oppiainekohtaisten tavoitteiden lisäksi.
Laaja-alaista osaamista vahvistavien opintojen avulla opiskelija oppii etsimään hyvän tulevaisuuden rakentamisen elementtejä; hän oppii esittämään perusteltuja näkemyksiä toivottavista muutoksista ja rohkaistuu toimimaan eettisesti kestävien ratkaisujen puolesta sekä saa mahdollisuuksia oman mukavuusalueensa haastamiseen, osaamisen jakamiseen ja vertaisoppimiseen.
Laaja-alaisen osaamisen alueet on valittu ja kuvattu niin, että niissä on sekä opiskelijaa yksilönä että opiskelijayhteisöä kokonaisuutena voimaannuttavia tavoitteita ja sisältöjä. Osa-alueista kaksi, Hyvinvointiosaaminen ja Vuorovaikutusosaaminen, ovat teemoiltaan suoraan opiskelijan hyvinvointiin keskittyviä.
- Hyvinvointiosaaminen: Opiskelija tiedostaa omat vahvuutensa ja oppii käyttämään niitä, rakentaa identiteettiään sekä oppii pitämään huolta itsestään ja muista. Opiskelija tunnistaa hyvinvointiaan tukevia ja iloa tuottavia asioita, yhteisöjä ja toimintatapoja. Opiskelijan sinnikkyys ja valmiudet kohdata muutosten ja epävarmuuden maailma vahvistuvat.
- Vuorovaikutusosaaminen: Lukioyhteisö tarjoaa opiskelijalle merkityksellisyyden kokemuksia, häntä kuullaan ja hän oppii kohtamaan toisia myötätuntoisesti. [Opiskelija] syventää kykyään käsitellä ristiriitoja ja konflikteja rakentavasti ja myös sovittelun keinoin.
- Monitieteinen ja luova osaaminen: Opiskelija vahvistaa kykyään arvioida tiedon luotettavuutta. Opiskelija tottuu arvioimaan erilaisen tiedon tarpeellisuutta ja merkittävyyttä elämänhallinnan, opiskelun ja työ- ja jatko-opintosuunnitelmiensa sekä eri yhteisöjensä kannalta.
- Yhteiskunnallisen osaamisen myötä opiskelija sisäistää yritteliään ja uudistumishenkisen asenteen eri elämän alueilla. Hän harjaantuu suunnittelemaan tulevaisuuttaan avarakatseisesti sekä rohkaistuu ottamaan perusteltuja riskejä ja sietämään epävarmuutta, turhautumista ja epäonnistumisia.
- Eettisyys ja ympäristöosaaminen ohjaa käsittelemään ratkaisukeskeisesti ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden vaarantumista. Tavoitteena on muun muassa vahvistaa opiskelijoiden tutkimustietoon perustuvaa ilmasto-osaamista, luonnon monimuotoisuuden arvostamista, kiertotalouden ymmärtämistä ja kestävää kuluttajuutta. Opiskelija oppii arvioimaan ja suunnittelemaan toimintaansa eettisyyden ja vastuullisuuden lähtökohdista sekä reflektoimaan havaintojaan yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta pyrkien tunnistamaan rakenteita, jotka mahdollistavat eri yhteisöjen kestävän toiminnan tai ovat sen esteenä.
- Globaali- ja kulttuuriosaaminen: Opiskelija vahvistaa toimijuuttaan ihmisoikeuksien, yhdenvertaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja eettisesti vastuullisten elintapojen edistämiseksi. Hän tunnistaa ja oppii hyödyntämään mahdollisuuksia monenkeskiseen, luovaan yhteistyöhön hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi.
Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tukee monin tavoin opiskelijan hyvinvointi- ja vuorovaikutusosaamista. Oppiaineessa on yhteensä 12 eri oppimäärää: kansalliskielten suomen ja ruotsin lisäksi oppimäärät on laadittu myös saamen, romani- ja viittomakielelle. Äidinkielen tai lukion opetuskielen hallinnan kehittäminen, luku- ja kirjoitustaidon monipuolistaminen ja syventäminen tukevat oppimista kaikissa oppiaineissa.
Oppiaine tukee keskeisiä elämänhallinnan taitoja: vuorovaikutus- ja tekstitaitoja sekä taitoa toimia vastuullisesti, eettisesti ja rakentavasti eri tilanteissa. Opintoihin sisältyvä oman osaamisen reflektointi tukee taitojen kehittymistä ja lisää oppimaan oppimisen taitoja. Samalla vahvistuu opiskelijan kielellinen identiteetti.
Oppiaine antaa välineitä omien ajatusten, tunteiden ja kokemusten kielentämiseen sekä oman elämäntarinan ja vahvuuksien hahmottamiseen. Kirjallisuudenopetukseen sisältyvä elämyksellisen ja kokemuksellinen kirjallisuuden luenta auttaa pohtimaan kirjallisuuden avulla oman elämän keskeisiä kysymyksiä ja ymmärtämään muita ihmisiä paremmin. Medialukutaidon opiskelu lisää valmiuksia toimia erilaisissa mediaympäristöissä turvallisella tavalla.
Liitteenä opetussuunnitelmassa on esitetty myös saamen kielen, romanikielen ja opiskelijan oman äidinkielen lukio-opetusta täydentävän kielen oppimäärien kuvaus. Oman äidinkielen opetus tukee muuta lukio-opiskelua ja kiinnittää opiskelijaa omiin kieli- ja kulttuurijuuriinsa ja kulttuuriperintöön.
Terveystieto on monitieteinen oppiaine, jonka tehtävänä on opiskelijan terveysosaamisen kehittäminen. Terveys ymmärretään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointina sekä toimintakykynä.
Olennaista terveystiedossa on ohjata opiskelijaa ymmärtämään terveyttä voimavarana, jonka pohjalta monet muut arkielämän toiminnot rakentuvat. Oppiaineen tehtävänä on myös kehittää opiskelijan valmiuksia omien terveyteen liittyvien valintojen ja tottumusten taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin sekä itselle sopivien oppimisen tapojen tunnistamiseen. Opetuksessa kehitetään opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä eettisiä ja oikeudellisia kysymyksiä. Lisäksi edistetään valmiuksia terveyden osalta tarkoituksenmukaisten ja perusteltujen valintojen tekemiseen sekä omien voimavarojen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Psykologian oppiaineen tehtävä on antaa opiskelijalle valmiuksia havainnoida, ymmärtää ja arvioida ihmisen psyykkistä toimintaa ja siihen vaikuttavia sosiaalisia, kulttuurisia ja biologisia tekijöitä. Psykologian opiskelu tukee opiskelijan hyvinvointia kehittämällä hänen itsetuntemustaan sekä lisäämällä tietoa ja ymmärrystä hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja palauttamiseen liittyvistä tekijöistä, tunteiden tunnistamisesta ja säätelystä sekä empatian merkityksestä sosiaalisissa suhteissa.
Oppiaineessa korostetaan tutkimustiedon soveltamista oman hyvinvoinnin edistämiseen, ihmissuhteiden ja vuorovaikutussuhteiden vahvistamiseen sekä omien opiskelu- ja ajattelutaitojen kehittämiseen. Opetuksessa perehdytään moniin hyvinvoinnin, terveyden ja jaksamisen kannalta tärkeisiin teemoihin, kuten mielenterveyteen vaikuttaviin tekijöihin, stressin vaikutuksiin ja säätelykeinoihin sekä kriiseihin ja niistä selviytymiseen. Psykologian oppiaineen sisällöt ja opetuksessa käytettävät menetelmät kehittävät opiskelijan vuorovaikutusosaamista, ajattelun taitoja, monilukutaitoa, luovaa tiedonkäsittelyä sekä valmiuksia kehittää omia oppimisen taitojaan tietoperustaisesti.
Yhteiskuntaopin opetus luo opiskelijalle valmiuksia kasvaa yhteiskunnallisista asioista kiinnostuneeksi, aktiiviseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi demokraattisessa yhteiskunnassa. Oppiaineessa syvennetään opiskelijan oikeudellista ymmärrystä sekä vahvistetaan hänen talousosaamistaan ja oman talouden hallintataitoja. Opetuksessa tuetaan opiskelijan sosiaalisia taitoja, kykyä yhteistyöhön sekä aktiivista yhteiskunnallista osallistumista yhteisen hyvinvoinnin edistämiseksi.
Yhteiskuntaopissa harjaannutetaan opiskelijaa toimimaan monitulkintaisen informaation ja informaatiovaikuttamisen maailmassa. Perusteissa painotetaan yhteiskunnallisen ajattelun taitoja, kuten monipuolista tiedon hankintaa, tiedon ja tilastollisten aineistojen kriittistä tulkintaa sekä keskustelu- ja argumentointitaitoja.
Lukion kielenopetuksessa kehitetään opiskelijan monikielistä kompetenssia, joka koostuu äidinkielen, kansalliskielten ja vieraiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Taustalla on näkemys siitä, että opiskelijalla on omistajuus omatasoiseensa kielitaitoon, jota lukio-opinnot kehittävät. Kielenopetus tukee opiskelijan vuorovaikutusosaamista osana elinikäistä oppimisprosessia. Opetuksessa painotetaan entistä enemmän opiskelustrategioiden oppimista, ei niinkään perinteisiä kielisisältöjä. Kieltenopetus vahvistaa opiskelijan kieliminää ja kieli-identiteettiä sekä taitoja toimia monikielisissä ja globaaleissa yhteisöissä.
Kielitaidon keskeiseksi, uudeksi sisältökäsitteeksi perusteissa nostetaan dialogiseen kielikäsitykseen kuuluva rakentava vuorovaikutus (mediaatio). Tutkimalla ja omaksumalla rakentavan vuorovaikutuksen tekijöitä ja taitoja opiskelija syventää ymmärrystään toiseudesta ja rakentaa ymmärrystä tilanteissa, joissa sitä ei kielellisistä tai kulttuurisista syistä ole. Häntä ohjataan sisäistämään monipuolisen kielitaidon merkitys kieli-identiteettien muodostumisessa, jatko-opinnoissa ja työelämässä.
Liikunnan opetuksen tehtävänä on tukea opiskelijan hyvinvointia, kehitystä ja oppimista. Liikunnan opetuksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa ottamaan vastuuta omasta fyysisestä aktiivisuudestaan sekä toiminta- ja opiskelukyvystään. Opetuksessa korostetaan kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystä osana aktiivista elämäntapaa. Opiskelija rakentaa myönteistä kehosuhdetta ja minäkuvaa liikunnan avulla. Liikunnassa opiskelija kokee iloa, onnistumista ja liikunnallista pätevyyttä sekä oppii keinoja oman jaksamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen.
Liikunnan opetusryhmiä muodostettaessa otetaan huomioon opiskelijan oikeus fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen turvallisuuteen. Oppimista tuetaan opetusta eriyttämällä painottamalla opiskelijoiden yksilöllisiä lähtökohtia ja kehitystarpeita
Oppiaineena musiikki luo pohjaa hyvinvointi- ja vuorovaikutustaitojen sekä eettisyyden kehittymiselle. Omakohtainen musiikkisuhde edistää itsetuntemusta ja kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Ainutlaatuisena ryhmätoimintana musiikki vahvistaa yhteisöllisyyttä, kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä ymmärtää muiden ajatuksia ja tunteita. Musiikin ja muun taiteen keinoin jopa elämän vaikeiden aihepiirien käsittely on mahdollista. Musiikin opetuksen yhtenä yleisenä tavoitteena on, että opiskelija osaa käyttää musiikkia hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja edistämiseen.
Kuvataide-oppiaineen keskeinen päämäärä on, että opiskelija ymmärtää visuaalisen kulttuurin merkityksen omassa elämässään sekä sen vaikutuksen hyvinvoinnin vahvistajana. Kuvataiteen opiskelu tukee identiteettien rakentumista, ihmisenä kasvua, hyvinvointia ja elinikäistä oppimista. Opiskelija havainnoi, tuottaa ja tulkitsee itselle ja muille merkityksellisiä kuvia. Kokemukset, mielikuvitus ja tavoitteellinen työskentely luovat perustan kuvailmaisulle ja moniaistiselle oppimiselle. Kuvataide antaa opiskelijalle turvallisen tavan ilmaista arvojaan, tunteitaan ja ajatuksiaan monipuolisesti.
Kuvataiteen opinnot tarjoavat ainutlaatuisen mahdollisuuden luovuudelle, kokeilulle, itsensä toteuttamiselle, aistinautinnoille ja mielihyvän kokemuksille. Opiskelijaa kannustetaan työskentelemään pitkäjänteisesti, sietämään keskeneräisyyttä, arvostamaan moninaisuutta ja vahvistamaan kulttuuriperinnön tuntemustaan. Opinnot mahdollistavat sen, että opiskelijan luottamus itseen lisääntyy ja elämänhallinnan taidot kehittyvät. Kuvataide-oppiaine luo edellytyksiä luovan ja kriittisen ajattelun kehittämiselle, elinympäristöön vaikuttamiselle ja kestävän elämäntavan edistämiselle. Opiskelijaa tuetaan aktiiviseen paikalliseen ja globaaliin toimijuuteen kasvamisessa.
Uskonnon oppiaineessa on useita eri oppimääriä, joilla on yhteinen tehtävä ja yleiset tavoitteet. Opetuksen moduulikohtaiset tavoitteet ja sisällöt vaihtelevat oppimäärän mukaan. Uskonnon opetus tukee opiskelijaa muodostamaan laaja-alaisen uskontoihin ja katsomuksiin liittyvän yleissivistyksen, johon sisältyy hyvät vuorovaikutus- ja dialogitaidot. Opetuksessa käytetään menetelmiä, jotka vahvistavat opiskelijan sosiaalisia taitoja sekä kykyä yhteistyöhön ja empatiaan.
Uskonnon opetuksessa opiskelijaa rohkaistaan pohtimaan omakohtaisesti arvoja ja eettisiä kysymyksiä. Opetus on erilaiset näkemykset huomioivaa ja yksilöllisiä vakaumuksia kunnioittavaa. Oppiaineessa uskontoja ja katsomuksia tarkastellaan osana kulttuuria, kulttuuriperintöä ja yhteiskuntaa sekä yksilön ja yhteisön elämää. Tämä antaa opiskelijalle valmiuksia rakentaa ja arvioida omaa maailmankatsomustaan sekä toimia kulttuuri- ja katsomustietoisena ja aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä. Uskonnon opetus tarjoaa turvallisen tilan käsitellä yksilön, yhteisön ja suomalaisen yhteiskunnan suhteita sekä niihin liittyviä ajatuksia ja tunteita. Opiskelijaa ohjataan tarkastelemaan uskontoihin ja katsomuksiin liittyviä ilmiöitä analyyttisesti eri näkökulmista sekä arvioimaan lähdekriittisesti uskontoja ja katsomuksia koskevaa informaatiota.
Elämänkatsomustiedon opiskelu tukee opiskelijan elämänkatsomuksen ja identiteetin muodostumista ja hyvän elämän tavoittelua. Oppiaine ankkuroituu ihmisoikeusetiikkaan ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen. Se pohjautuu ihmiskäsitykseen, joka näkee ihmisen sosiaalisena olentona ja korostaa ihmisten mahdollisuutta tutkia kriittisesti ympäröivää todellisuutta ja elää̈ vapaina ja keskenään tasavertaisina, aktiivisina ja eettisinä yhteiskunnan jäseninä.
Elämänkatsomustieto kehittää eettistä ajattelua, myötätuntoa ja valmiuksia ottaa muut ihmiset ja heidän katsomuksensa sekä tarpeensa huomioon. Kriittisen, rakentavan ja eettisen ajattelun oppiminen on keskeinen osa elämänkatsomustiedon tavoitteistoa. Oppiaine tukee oman identiteetin etsintää, auttaa jäsentämään minäkuvaa ja vahvistaa itsetuntemusta. Elämänkatsomustiedon opiskelu kehittää näkemyksellisyyttä, laaja-alaista kriittistä ajattelua ja kykyä hahmottaa kokonaisuuksia ja ilmiöiden välisiä yhteyksiä.
Lukiodiplomien tehtävänä on antaa opiskelijalle mahdollisuus osoittaa erityistä osaamistaan ja harrastuneisuuttaan pitkäkestoisen näytön avulla.
Lukiodiplomin suorittaminen hyödyntää ja syventää lukio-opinnoissa kehittyvää laaja-alaista osaamista. Opiskelija ilmentää lukiodiplomillaan ajattelun, tuottamisen, tulkinnan ja arvottamisen taitojaan sekä omaehtoista harrastuneisuuttaan. Lukiodiplomi luo edellytyksiä oman ja toisten osallisuuden, toimijuuden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin vahvistamiselle lukioyhteisössä.
Lukiodiplomin voi suorittaa seuraavissa oppiaineissa:
- Kotitalous
- Kuvataide
- Käsityö
- Liikunta
- Media
- Musiikki
- Tanssi
- Teatteri