”On huomattava, että lukivaikeuden taustalla on useita tekijöitä, eivätkä kaikkien vaikeuksien taustalla ole aina samat kognitiiviset vaikeudet, vaan lukivaikeuteen johtavat polut ovat yksilöllisiä. Ennen kouluikää havaituista riskitekijöistä ei myöskään välttämättä aina seuraa lukivaikeutta.”
Yleensä lukivaikeudella tarkoitetaan vaikeuksia lukea sujuvasti tekemättä virheitä ja vaikeuksia oikeinkirjoituksessa. Lukivaikeuden ilmenemisessä on myös yksilöllistä vaihtelua: joillakin se näyttäytyy yksinomaan erittäin hitaana lukemisena ja toisilla taas vain runsaina kirjoitusvirheinä.
Lukivaikeuksien varhaiset riskitekijät ja kehityspolut -kuvassa havainnollistetaan varhaisten riskitekijöiden yhteyksiä lukutaidon kehittymiseen. Kuva sisältyy alla olevaan samannimiseen videoon. Siinä esitetyt havainnot perustuvat pääosin laajaan pitkittäistutkimukseen (Lapsen kielen kehitys ja suvussa kulkeva lukivaikeusriski – LKK), jossa suomalaisten lasten kehitystä on seurattu syntymästä 20 vuoden ikään saakka. Videolla todetaan, että parhaat varhaiset lukutaidon oppimisen ja lukusujuvuuden ennustajat 4–6 vuoden iässä ovat kirjaintuntemus, äännetietoisuus ja nopean nimeämisen taito. Sukuriski lisää alttiutta lukivaikeuksien ilmenemiselle, mutta vaikeuksia voi ilmetä myös ilman sitä.
Lukivaikeuksien varhaiset riskitekijät ja kehityspolut -videolla yliopistonlehtori Kenneth Eklund ja akatemiatutkija Minna Torppa keskustelevat lukivaikeuksien varhaisten riskitekijöiden tunnistamisesta ja vaikeuksien ennustamisesta.