Syksyllä 2025 äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen lisätään kaksi tuntia: toinen vuosiluokalle 1 tai 2, toinen jollekin vuosiluokista 3, 4, 5 tai 6. Tuntien lisäys koskee sekä suomen kieli ja kirjallisuus että suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimääriä yhtä lailla. Tavoitteena on, että oppilaat saavat enemmän opetusta ja oppivat syvällisemmin lukemisen ja kirjoittamisen taitoja. Lisätuntien ei ole tarkoitus olla irrallisia “luku- tai kirjoitustunteja”, vaan tarkoitus on, että tunnit mahdollistavat perusteellisemman lukemisen ja kirjoittamisen harjoittelun ja opettajan ohjauksen.
Oppilaita luokassa tutkimassa tabletteja
Kuva: Getty Images

 

Opetushallitus julkaisee lisätuntien toimeenpanon tueksi tämän tukimateriaalikokonaisuuden. Sitä ovat laatineet professori Marja-Kristiina Lerkkanen (lukutaito vuosiluokilla 1–2), opetusneuvos Elisa Helin (kirjoitustaito vuosiluokilla 1–2) sekä lehtori Elisa Hurmerinta ja lehtori Elsi Santala (luku- ja kirjoitustaidon kehittäminen vuosiluokilla 3–6). Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -näkökulmasta avaa lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittymistä ja opettamista lehtori Mirka Tukiainen. Materiaalin ovat viimeistelleet opetusneuvokset Minna Harmanen, Jolin Slotte ja Sanna Voipio-Huovinen. 

Luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät kaikessa koulun toiminnassa, eivät vain äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla. Opetussuunnitelman perusteissa lukutaito kuvataankin laajasti monilukutaitona, jossa yhdistyvät erilaisten tekstien tulkinnan, tuottamisen ja arvioinnin taidot eri tiedonalojen näkökulmasta. Oppilaiden monilukutaito kehittyy, kun opetus on kielitietoista kaikilla oppitunneilla. Äidinkielen ja kirjallisuuden tunneilla keskitytään lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen harjoitteluun. 

Opettaja suunnittelee opetuksen aina paikallisen opetussuunnitelman perusteella.  Opetuksen toteuttamisessa on tärkeää huomioida tehtävän tai tehtäväkokonaisuuden mukaan myös 

  • opetuksen kielitietoisuus ja eri tiedonalojen tekstitaidot  
  • laaja-alainen osaaminen 
  • monipuolinen ja toiminnallinen työskentely 
  • oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt 
  • ryhmäkohtaiset tukimuodot 
  • yksilökohtaiset tukitoimet. 
Takaisin ylös

Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvatut tavoitteet. Tavoitteet muodostavat tavoitealueita: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärässä tavoitealueita on neljä, suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärässä tavoitealueita on viisi. 

  1. Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
  2. Tekstien tulkitseminen
  3. Tekstien tuottaminen
  4. Kielen, kirjallisuus ja kulttuurin ymmärtäminen
  5. Kielen käyttö kaiken oppimisen tukena
Kuvituskuva äidinkielen ja kirjallisuuden tavoitealueet

Opetussuunnitelman perusteissa tavoitteet on kuvattu vuosiluokkakokonaisuuksittain (1–2, 3–6, 7–9), mutta paikallisessa opetussuunnitelmassa opetuksen järjestäjä on voinut kohdentaa ne haluamallaan tavalla eri vuosiluokille. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa on luontevaa kohdentaa tavoitteet niin, että kaikki tavoitteet ovat mukana jokaisella vuosiluokalla paikallisessa opetussuunnitelmassa. 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opinnoissa kaikki tavoitealueet ja useat tavoitteet ovat tavallisesti oppimisessa läsnä yhtä aikaa. Pienikin oppimistehtävä voi sisältää tekstien lukemista, tekstistä keskustelua, tekstin tulkintaa ja tekstin tuottamista. Opetuksen tavoitteet yhdistyvät esimerkiksi tehtävissä, joissa 

  • luettujen tekstien pohjalta keskustellaan ja kirjoitetaan 
  • luetun kirjan kertomusta jatketaan 
  • yhdessä luetun kirjan tai kertomuksen käsittelyä syvennetään draamaharjoituksella 
  • mediatekstin avaamisen jälkeen kirjoitetaan oma mielipideteksti 
  • runojen pohjalta kirjoitetaan uutisia. 
Takaisin ylös

Takaisin ylös

Takaisin ylös

Takaisin ylös

Liitteet
Takaisin ylös