Kielitietoisessa perusopetuksessa ymmärretään kielen ja kielten merkitys: kielen avulla ollaan vuorovaikutuksessa, luodaan merkityksiä ja omia tietorakenteita sekä tuotetaan tietoa. Kieli on väline, jolla opitaan. Kieli ja sen käyttötavat ovat kaikille oppilaille myös oppimisen kohde kaikissa oppiaineissa. Kieltä opitaan toiminnassa ja vuorovaikutuksessa, koulussa kaikkien oppiaineiden tunneilla. Kielitietoinen opetus on tärkeää jokaisessa oppiaineessa ja oppimäärässä, myös suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärässä.
Maahanmuuttotaustaiset oppilaat perusopetuksessa
Koulutus ja tutkinnot
Perusopetuksessa opetetaan kielitietoisesti kaikkia oppilaita. Maahanmuuttotaustaiset oppilaat voivat opiskella suomea tai ruotsia ja kirjallisuutta toisena kielenä silloin, kun heidän suomen tai ruotsin taitonsa on vielä alkuvaiheessa. Tavoitteena on, että oppilaat saavuttavat sellaiset suomen tai ruotsin perustaidot, että he pystyvät toimimaan ja opiskelemaan ympäröivässä kieliyhteisössä tasavertaisena muiden kanssa. Kielitietoisuus auttaa näkemään kielen ja kielten merkityksen oppimisessa ja opetuksessa.
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus (S2) on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. S2-opetuksella on omat tavoitteensa, sisältönsä ja arviointikriteerinsä, joita opetuksessa tulee noudattaa. Siten se eroaa opetuskielen tukiopetuksesta, joka kohdistuu kaikkiin oppiaineisiin.
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaan oppilas voi opiskella suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärää, jos hänen äidinkielensä ei ole suomi, ruotsi tai saame. S2-oppimäärä voidaan opiskella silloin, kun oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollakin tai joillakin kielitaidon osa-alueilla, jolloin oppilaan osaaminen ei anna edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa. S2-oppimäärän mukaisesti opiskellaan myös silloin, jos oppilaan suomen kielen taito ei anna edellytyksiä suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Kunkin oppilaan tarpeisiin parhaiten soveltuvan oppimäärän määrittelevät opetuksesta vastuussa olevat opettajat yhteistyössä. Oppilaan huoltaja tekee kuitenkin lopullisen päätöksen oppimäärää koskevista valinnoista.
Opetuskielen tukiopetusta annetaan kaikille niille oppilaille, joilla ei ole riittävää opetuskielen taitoa perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi. Opetuskielen tukiopetus on tärkeä ryhmäkohtainen tukimuoto myös maahanmuuttotaustaisille oppilaille. Opetuskielen tukiopetus on kielitietoista opetusta, joka tukee oppilaita eri oppiaineiden tekstien lukemisessa, niiden ymmärtämisessä ja tulkitsemisessa sekä omassa tuottamisessa.
Opetuskielen tukiopetusta voidaan antaa oppilaiden työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana samanaikais- ja yhteisopetuksena tai pienemmässä ryhmässä, jolloin opetuskielen tukiopetusta tarvitsevat oppilaat voivat olla eri tilassa toisen opettajan kanssa. Opetusta voidaan antaa myös oppituntien ulkopuolella huomioiden koulupäivien pituuden enimmäismäärät.
Opetuskielen tukiopetusta antaa ensisijaisesti opetusryhmästä vastuussa oleva luokan- tai aineenopettaja. Opetuskielen tukiopetusta voi antaa myös muu opettaja. Opettajien yhteistyö opetuskielen tukiopetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja sen vaikuttavuuden arvioinnissa on tärkeää.
Kunta voi järjestää perusopetuksessa annettavaa valmistavan opetuksen lisäopetusta sellaiselle maahanmuuttotaustaiselle oppilaalle, joka ei ole syntynyt Suomessa. Opetus on tarkoitettu niille oppilaille, jotka ovat siirtymässä valmistavasta opetuksesta perusopetukseen, mutta joilla ei vielä ole riittävää opetuskielen peruskielitaitoa. Valmistavan opetuksen lisäopetukseen ohjataan oppilaita, joiden kielitaito on kehittyvän alkeiskielitaidon (A1) tasolla tai joiden koulunkäyntihistoria on vähäinen. Tarve lisäopetukseen arvioidaan pääsääntöisesti valmistavan opetuksen loppuvaiheessa opettajien yhteistyönä. Arviointi kohdistuu opetuskielen peruskielitaitoon ja eri oppiaineiden tiedonalojen kielen hallintaan.
Lisäopetusta voidaan antaa enintään vuoden ajan, ja oppilaan tarve opetukseen arvioidaan säännöllisesti. Oppilas etenee vuosiluokkansa tavoitteiden mukaisesti, ja arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen arviointiperiaatteita. Opetus voidaan päättää, kun oppilas ei enää tarvitse lisätukea.
Opetuksen tavoitteena on vahvistaa oppilaan peruskielitaitoa sekä eri oppiaineiden tiedonalojen kielen hallintaa. Opetus on kielitietoista: siinä tarkastellaan oppiaineille ominaisia tekstejä, harjoitellaan niiden ymmärtämistä ja tuottamista sekä kehitetään oppiainekohtaista sanavarastoa.
Oppilaalle voidaan laatia opintoja varten suunnitelma, jossa määritellään lisäopetuksen tavoitteet ja sisällöt. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja opettajien kanssa. Opetusta voidaan toteuttaa samanaikais- ja yhteisopetuksena, pienryhmissä, erillisinä lisätunteina tai henkilökohtaisena ohjauksena. Koulussa voidaan nimetä vastuuopettaja koordinoimaan opetuksen järjestämistä ja oppilaan työjärjestystä.
Päivitetty