Sivuilta löydät vinkkejä, materiaaleja ja linkkejä varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen katsomuskasvatuksen pedagogiseen kehittämiseen ja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen, henkilöstön katsomustietoisuuden lisäämiseen sekä yhteistyöhön huoltajien kanssa.


Nukketeatteri.
Kuva: Kaisa Rekinen

Mitä on olla katsomustietoinen kasvattaja ja opettaja

Tällä videolla yliopisto-opettaja Marjaan Kavonius Helsingin yliopistosta kertoo mitä on olla katsomustietoinen opettaja. Henkilöstön katsomustietoisuuden tarve pätee myös varhaiskasvatukseen. Mitä on katsomustietoisuus? Miten henkilöstö voi oppia katsomustietoiseksi?  Luento on osa Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus -verkkokurssia, joka on tuotettu Helsingin yliopiston KUPERA-hankkeessa.

Katsomustietoisuus voimavarana  

Katsomustietoisessa varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa tunnistetaan ja tunnustetaan erilaisia katsomuksellisia ja kulttuurisia perinteitä, identiteettejä, uskomuksia ja arvoja sekä opitaan tarkastelemaan niitä yhdessä. Katsomustietoisuuden kehittämiseksi on viimevuosina ollut useita hankkeita varhaiskasvatuksesta perusopetukseen.  Katso alla olevista linkeistä aiheesta sekä lue artikkeli, jossa tarkastellaan uskontojen ja katsomusten moninaisuuden kohtaamiseen liittyviä valmiuksia, erityisesti katsomustietoisuuden näkökulmasta (Kavonius & Putkonen 2020). Vaikka teksteissä puhutaan koulusta, ne sopivat myös varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen.

Katsomustietoisuus varhaiskasvattajan ammatillisuuden ytimessä 

Artikkeli: Lamminmäki-Vartia, S. & Kuusisto, A. (2017) Katsomustietoisuus varhaiskasvattajan ammatillisuuden ytimessä. Teoksessa Haapsalo, T. et. al. (toim) Varhaiskasvatus katsomusten keskellä. Helsinki: Lasten Keskus, 130-161. 

Katsomuskasvatus on kaikille lapsille yhteistä 

Tässä artikkelissa väitöskirjatutkija Silja Lamminmäki-Vartia ja professori Arniika Kuusisto avaavat katsomuskasvatuksen merkitystä osana varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Katsomuskasvatus rakentaa lapsen laaja-alaista osaamista, jota nykylapset tarvitsevat yhä moniarvoisemmassa Suomessa. 

Toiseus käsitteenä ja ilmiönä

Tällä videolla monikulttuurisuustutkija Heini Paavola Helsingin yliopistosta kertoo toiseuttamisesta ilmiönä. Luento on osa Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus -verkkokurssia, joka on tuotettu Helsingin yliopiston KUPERA-hankkeessa.

Käsikirja

Kieli- ja kulttuuri- ja katsomustietoisen varhaiskasvatuksen käsikirja - Vantaan varhaiskasvatus.

Kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoinen varhaiskasvatus ja esiopetus 

Vantaan varhaiskasvatuksen haastattelussa Silja Lamminmäki-Vartia (TM, KK, vo, väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto). Videolla pohditaan käytännönläheisesti kieli-, kulttuuri ja katsomustietoisuutta varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Millaisia arjen mahdollisuuksia, haasteita ja käytännön toteutuksia teema voi pitää sisällään. Video on tuotettu Vantaan varhaiskasvatuksessa. 

Kieli- katsomus ja kulttuuritietoisuus katsomusaineissa

Opetushallituksen materiaali

Katsomusdialogin abc – kasvattajien opas 

Katsomusdialogin ABC on kasvattajille tarkoitettu materiaali dialogisuuden ja kulttuuri- ja katsomustietoisen opetuksen vahvistamiseen. “Kulttuuri- ja katsomusdialogikasvatuksen lähtökohtana on kulttuuriseen ja katsomukselliseen moninaisuuteen liittyvän osaamisen kehittäminen, johon ei riitä vain tiedon omaksuminen. Katsomusdialogin ABC -opas antaa tähän välineitä esittelemällä käytännön esimerkkejä sekä rohkaisemalla harjoitteluun ja osallistumiseen, jotta moninaisuuteen liittyvä elämäntaito pääsee kehittymään aidoissa kohtaamisen tilanteissa.” Materiaali on tuotettu Helsingin yliopiston KUPERA-hankkeessa. Tekijä: Heidi Rautionmaa.

Mitä on dialogi? 

Tällä videolla uskontodialogiasiantuntija ja väitöskirjatutkija Heidi Rautionmaa Helsingin yliopistosta kertoo mitä on dialogi ja millaisia asioita katsomusdialogiin siihen liittyy? Dialogitaidot ovat tärkeitä niin koulun opettajille ja oppilaille kuin varhaiskasvatuksen henkilöstölle. Jo pienten lasten kanssa voi opetella dialogitaitoja osana katsomuskasvatusta. Luento on osa Kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoinen opetus -verkkokurssia, joka on tuotettu Helsingin yliopiston KUPERA-hankkeessa.

Monien uskontojen ja katsomusten suomi 

Tässä verkkojulkaisussa kerrotaan Suomessa vaikuttavista uskonnoista ja katsomuksista. Teos on tehty laaja-alaisessa yhteistyössä Suomessa vaikuttavien uskonnollisten ja katsomuksellisten yhteisöjen kanssa. Teoksen on kustantanut Kirkon tutkimuskeskus. 

Kulttuuri- ja katsomustietoisen kasvatuksen tueksi 

Dialogikasvatus.fi sivustolle on kerätty paljon erilista sekä varhaiskasvatukseen että eri kouluasteille soveltuvia materiaaleja. Sivustolta löytyy ajankohtaista tietoa kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoisen kasvatuksen tueksi. Materiaaleista löydät muun muassa Moninaiset laulut! Laulukirja kouluille ja varhaiskasvatukseen. Sivuston materiaalihaun kautta avautuu laaja valikoima erilaisia materiaaleja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen.  Sivustolta löydät Yhteisymmärrysviikon materiaalit. YK:n alaista kansainvälistä Yhteisymmärrysviikkoa vietetään vuosittain helmikuun ensimmäisellä viikolla. Yhteisymmärrysviikon tavoitteena on kannustaa vuoropuheluun eri katsomustaustojen kanssa. Sivuilla on vuosittain vaihtuvien teemojen mukaista materiaalia ja tietoa katsomusten kohtaamisesta.  Sivustoa ylläpitää Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry. 

Kulttuuri- ja katsomusdialogi ympäristökasvatuksessa 

Kulttuuri- ja katsomusdialogi ympäristökasvatuksessa -opas ja siihen liittyvä verkkokoulutusmateriaali johdattavat henkilöstöä huomioimaan erilaisten perinteiden, taustojen ja tunteiden merkityksen ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Oppaan yhteydessä on konkreettisia sovellusideoita, jotka yhdistävät mm. eettisen -, kulttuuri-, katsomus- ja ympäristökasvatuksen tavoitteita. Materiaalin on julkaissut Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry.
Takaisin ylös

Katsomuskasvatuksen johtamisesta

Katsomuskasvatuksen johtamiseen liittyviin kysymyksiin paneuduttiin Helsingin yliopistossa Varhaiskasvatuksen katsomuskasvatussymposium 2020 –tapahtumassa usean asiantuntijan voimin. Johtajuustyöskentelyssä olivat mukana: Silja Lamminmäki-Vartia (projektisuunnittelija, tohtorikoulutettava, Helsingin yliopisto), Leena Lahtinen (toimitusjohtaja, VK asiantuntija, Reunamo Education Research), Petteri Mikkola (varhaiskasvatusyksikön johtaja, kouluttaja, työnohjaaja, organisaatiokonsultti, Tuusulan varhaiskasvatus), Espoon varhaiskasvatuksesta Jaana Särmälä (VK asiantuntija) ja Anita Järvisalo (varhaiskasvatusyksikön johtaja), Vantaan varhaiskasvatuksesta Tiina-Liisa Åkerfelt (VK asiantuntija) ja Nina Thurin (kieli- ja kulttuurikoordinaattori) ja Helsingin varhaiskasvatuksesta Marjaana Gyekye (asiantuntijaopettaja, S2-VO) ja Annikka Kantola (varhaiskasvatusyksikön johtaja) sekä Tampereen seurakuntayhtymästä Päivi Aumala (VK asiantuntija).  

Johtajuusmateriaali on julkaistu Kasvua katsomuksesta -sivustolla. Aiheesta työstettiin myös kolme videota.

Videoihin liittyvä tukimateriaali

Katsomuskasvatuksen tukimateriaalin johtajuus videoihin on tuotettu Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. Sen ovat laatineet varhaiskasvatuksen asiantuntijat Jaana Särmälä ja Marianne Leppänen.

Katsomuskasvatuksen arviontityöväline

Arviointityöväline on selkeä ja yksinkertainen apuväline katsomuskasvatuksen arviointiin ja kehittämiseen niin yksilö, lapsiryhmä, tiimi kuin yksikkö tasolla. Sen ovat laatineet varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä opettaja Marjaana Gyekye ja varhaiskasvatusyksikön esimies Annika Kantola Helsingin suomenkielisestä varhaiskasvatuksesta.

Artikkeleita katsomuskasvatuksen johtamisesta

- Lahtinen, L. & Aumala, P. & Tahvanainen, I. (2021) Katsomuskasvatus on johtajuus tekoja 
- Lahtinen, L. & Fonsèn, E. & Mikkola, P. (2021) Pedagoginen johtajuus ja katsomuskasvatus varhaiskasvatuksessa. Teoksessa Poulter, S. & Ubani, M. & Laine, M. & Kallioniemi, A. (toim.) Lapsenkokoinen katsomuskasvatus. Helsinki: Lasten Keskus, 235–246. 
- Lamminmäki-Vartia, S. & Kuusisto, A. (2015). Päiväkodin johtaja katsomussensitiivistä varhaiskasvatusyhteisöä rakentamassa. Teoksessa Ubani, M. & Poulter, S. & Kallioniemi, A. (toim.) Uskonto lapsuuden kulttuureissa. Helsinki: Lasten Keskus, 127–176. 
- Aumala, P. (2017) Katsomuskasvatuksen johtaminen varhaiskasvatusyksiköissä. Teoksessa Haapsalo, T. et. al. (toim) Varhaiskasvatus katsomusten keskellä. Helsinki: Lasten Keskus, 75–86. 
Takaisin ylös

Tutkimusmatkoja katsomusten maailmaan – materiaalia varhaiskasvatuksen katsomuskasvatukseen 

Materiaalin työskentelyt vievät lapset ja henkilöstön moniaistiselle ja monimenetelmälliselle tutkimusmatkalle katsomusten maailmaan, niiden juhliin, perinteisiin ja kertomuksiin. Materiaali on tuottanut Helsingin yliopisto / Monikatsomukselliset oppisen tilat varhaiskasvatuksessa hanke. 

Kalenterit ja vuosikellot

Kulttuurin vuosikello on Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran ylläpitämä palvelu, johon on koottu eri toimijoiden materiaaleja lukuisista kielellisistä, katsomuksellisista ja kulttuurisista teemoista. Sivustolla on myös työkalu, jonka avulla voit suunnitella omia opetuksellisia tarpeitasi vastaavan vuosikellon.

Kalenterit auttavat huomaamaan lähestyviä juhlapäiviä ja teemoittamaan kuluvaa lukuvuotta. Monessa lapsiryhmässä kalenterin seuraaminen on osa päivittäistä rutiinia, jossa samalla opitaan muun muassa maatemaattisia ja kielellisisä käsitteitä. Ilmentävätkö lapsiryhmän kalenterit sitä kielellistä, katsomuksellista ja kulttuurista monimuotoisuutta, joka lapsiryhmässä on?

Monipuolisimmat kalenterit sisältävät muitakin kuin Suomessa perinteisesti vietettäviä juhlia ja tapahtumia. On hyvä olla tietoinen siitä, että eri puolilla maailmaa käytetään erilaisia kalentereita. Esimerkiksi muslimit seuraavat juhlien vietossa islamilaista kalenteria, jolloin heille tärkeiden juhlien ajankohdat vaihtuvat Suomessa yleisemmin käytetyn gregoriaanisen kalenterin näkökulmasta tarkasteltuna.

Fokus ry:n ja Ad Astra r.f.:n yhteinen Juhlakalenteri -palvelu näyttää laajan kirjon erilaisia kansallisia, kulttuurisia ja uskonnollisia juhlapäiviä ja esittelee niiden sisällön.

Opetushallitus ylläpitää Teemapäiväkalenteria, jonka kautta nostetaan ajankohtaisia aiheita esiin osana lukuvuotta.

Uskontojen maailmassa –pelikortit

Pelikortit koostuvat viidestä uskonnosta (juutalaisuus, islam, kristinusko, buddhalaisuus, hindulaisuus) ja ne on tehty tueksi uskontodialogiin varhaiskasvatukseen. Materiaalissa tutustutaan näihin uskontoihin pelikorttien avulla. Jokaisessa kokonaisuudessa on uskontoon liittyvä juhla; lapsen lempilelu; uskontoon liittyvä rakennus; uskontoon liittyvä esine sekä korttien käyttöön liittyviä vinkkejä. Materiaalin on tuottanut Suomen Lähetysseura.

Kirjallisuus ja kerronta katsomuskasvatuksen menetelminä

Eettisellä kasvatuksella, katsomuskasvatuksella sekä sosiaalisemotionaalisella oppimisella on paljon yhteistä tarttumapintaa. Ne liittyvät ihmisenä olemisen syvärakenteisiin, ihmisyyteen sekä vuorovaikutukseen ja lapsen kokonaisvaltaiseen identiteetin kasvuun ja myönteisen minäkuvan tukemiseen. Rinnalla-hanke keskittyi VASU 2018 -mukaiseen taiteelliseen kokemiseen ja sen kykyyn edistää sosiaalisia taitoja, vuorovaikutusosaamista ja myönteistä minäkuvaa. Hankkeen toimijoina olivat Turun ja Oulun yliopistot.

Kirjallisuus ja taide ovat ehtymätön materiaalipankki niin eettisen kasvatukseen kuin katsomuskasvatukseen. Kerronta menetelmänä, monipuolinen kirjallisuus sekä tarinat soveltuvat hyvin katsomuskasvatukseen ja siihen voidaan luontevasti linkittä kirjallisuus ja kielikasvatus. Seuraavat materiaalit on kehitetty osana IKI-TARU-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää kirjallisuuslähtöistä kielenopetusta fiktiivisten tekstien ominaisluonnetta kunnioittaen.

“TARU-menetelmän merkitys lapsen sosiaalisemotionaalisen kasvun tukijana perustuu lastenkirjallisuuden näkemykselliseen käyttöön, kirjaan liitettyyn mielekkääseen toimintaan sekä lukijayhteisöjen rakentamiseen ja aktivointiin. Kirjallisuudessa lapsi kohtaa elämän koko kirjon, ja samastuttavien henkilöhahmojen kautta hänellä on mahdollisuus eläytyä erilaisiin tilanteisiin tai tunteisiin. Elämällä tarinaa läpi lapsi saa lohtua, rohkeutta, tietoa ja kokemuksia lähes kaikesta, mitä hän elämänsä aikana kohtaa tai on jo kokenut.” (Taru-hankkeen internetsivu). Hankkeen toimijoina ovat Turun ja Jyväskylän yliopistot. Hanke linkittyy myös yllä mainittuun Rinnalla-hankkeeseen.

Yksi menetelmä, jota hankkeessa on kehitetty, on Deep Talk, joka on arvojen, asenteiden, etiikan kielen kehittämisen menetelmä (kirjan kirjoittaja ja menetelmäkehittäjä Tuula Valkonen). Menetelmää voidaan soveltaa monenlaisiin tarinoihin. Sivuilta löytyy tietoa myös Taru-menetelmästä sekä materiaalia varhaiskasvatukseen.

Tarinoiden kertominen ja kerronnan hyödyntäminen eettisyyden ja oppimisen tukena

Uskonnonopetus.fi (Step Koulutus) tuottaa koulutuksia, pedagogisia malleja ja materiaalia, jotka edistävät sekä esi- ja perusopetuksen että varhaiskasvatuksen opetussuunnitelman mukaisia taitoja ja sisältöjä sekä lasten ja nuorten kasvua avarakatseisiksi, ajatteleviksi ja sosiaalisesti taitaviksi aikuisiksi. Materiaalit on alun perin kehitetty koulun uskonnonopetukseen, mutta ne soveltuvat myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen katsomuskasvatukseen: kerro minulle tarina ja symbolididaktisia työskentelyjä.

Lattiakuvamenetelmä lasten osallisuuden vahvistajana

Lattiakuvat on laaja-alainen, kokonaisvaltainen, vuorovaikutteinen ja lapsilähtöinen tapa kohdata jokainen lapsi arvokkaana yksilönä ja työskennellä ryhmänä. Lattiakuvissa asioita tutkitaan kehollisesti, visuaalisesti, sanallisesti ja kokemuksellisesti. Työskentelyn teemaa lähestytään niin, että lapset saavat tuottaa sisältöjä ja tarttua siihen, mikä heitä kiinnostaa.

Kirja: Lattiakuvat katsomuskasvatuksessa  ja –opetuksessa. Aitlahti, Keränen-Pantsu, Mäkinen & Reina. Lasten Keskus 2017

Taidekuvat osana katsomuskasvatusta - monilukutaito

Katsomuskasvatuksessa voidaan hyödyntää erilaisia kuvia ja taidekuvia. LUE KUVAA –materiaali rohkaisee hyödyntämään kuvia ja taidetta osana opetusta. Se sisältää kokonaisvaltaisen kuvien lukemisen mallin, jossa identiteettityö, ympäröivän kulttuurin tarkastelu ja katsomusten välinen dialogi tukevat toisiaan. Työskentely ja materiaali edistävät monilukutaitoa osana opetussuunnitelman laaja-alaista oppimista.

Uskonnonopetus.fi (Step-koulutus) sivustolta ja pedagogisista kokonaisuuksista löydät paljon erilaista materiaalia katsomuskasvatukseen. Step Koulutus tuottaa koulutuksia, pedagogisia malleja ja materiaalia, jotka edistävät opetussuunnitelman mukaisia taitoja ja sisältöjä sekä lasten ja nuorten kasvua avarakatseisiksi, ajatteleviksi ja sosiaalisesti taitaviksi aikuisiksi. Materiaalit on alun perin kehitetty koulun uskonnonopetukseen, mutta ne soveltuvat myös varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen katsomuskasvatukseen.

Luonto ja mieli

Katsomuskasvatusta on luonteva yhdistää luonto- ja ympäristökasvatukseen sekä mielen hyvinvointiin liittyviin teemoihin. Rauhoittuminen ja hiljaisuus ja näihin liittyvien taitojen opettaminen lapsille tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Kasvuakatsomuksesta.fi sivustolla on materiaalia liittyen luontoon ja mielenhyvinvointiin, myös mindfullnesin hyödyntämiseen lasten kanssa. Materiaalista löytyy vinkkiä myös siitä, miten pyhiinvaellus voi toimia löytöretkenä hiljaisuuteen. Pyhiinvaellus on teema, joka ilmenee monissa eri katsomuksissa, esimerkiksi kristinuskossa, islamissa ja hindulaisuudessa.

Uskonnonopetus.fi sivuston Mystinen luonto materiaalin avulla toteutetaan ympäristökasvatusta myyttien kautta.

Hyveet elämässä

Hyveet elämässä – työkalu päiväkodin, koulun ja kodin hyvekasvatukseen. Hyveet elämässä on eetikko Antti Kylliäisen kehittämä ja Lykeion Oy:n tuottama työkalu päiväkotien ja koulujen hyvekasvatukseen. Sen avulla vahvistetaan lasten hyvinvointia, ehkäistään sosiaalisia ongelmia ja rakennetaan lasten tulevaisuutta yhteiskunnassa ja maailmassa. Vanhemmille ja ammattikasvattajille se antaa paitsi toimivan työkalun kasvatustyöhön myös välineen kodin ja päiväkodin/koulun yhteistyön syventämiseen.

Tietoisuusharjoitteita lapsille

Taran tarina –animaatio ohjaa lapsia kehon ja mielen tarkkailuun tietoisuusharjoitteiden avulla. Taran tarina tarjoaa välineen tukea varhaiskasvatus- ja alakouluikäisen lapsen mielenterveystaitoja ja hyvinvointia. Sivustoa ylläpitää Mieli.ry

Satuja viidellä eri kielellä katsomusten juhlista

Tapakulttuurit, juhlat ja kertomukset yhdistävät ihmisiä. Osallisuus, kokemuksellisuus, draama, kädentaidot sekä toimiva keskustelukulttuuri ovat keskeistä lasten toiminnassa. Tämän päivän lapset tarvitsevat työkaluja kohdata uusia kulttuureja joka päivä kasvaakseen luottavaisiksi ja onnellisiksi aikuisiksi. Sivustolta löytyy digitaalisia satuja eri katsomusten juhlista. Sadut ovat viidellä eri kielellä. Sivustoa ylläpitää Ad-Astra rf.

Viisastutaan! Katsomus- ja kulttuuriperinteistä

Monilla katsomus- ja kulttuuriyhteisöillä on hallussaan satoja, jopa tuhansia vuosia vanhoja tietolähteitä ja viisausperinteitä, jotka jäsentävät maailmaa, maailmankaikkeutta ja ihmisen osaa siinä. Viisastutaan!-materiaali avaa ja laajentaa keskustelua elämänkysymyksistä ja arvoista. Työskentelyn avulla voimme pohtia viisauksien merkitystä tässä hetkessä. Keskusteluissa osallistujat asettuvat tasavertaiseen ei-tietämisen tilaan. Monenlaiset näkökulmat ovat mahdollisia, eikä oikeita tai vääriä vastauksia ole.

Tarinoita, joita koskaan kukaan muu ei ole kertonut

Viikon tarina avaa maailmaa lapsen näkökulmasta tässä ja nyt. Tarinat innostavat lapsia kertomaan ja leikkimään omia tarinoita. Tarinat on suunnattu varhaiskasvatusikäisille lapsille. Tarinoiden kirjoittajat työskentelevät yhteiskunnan eri tahoilla. Yhteistä kaikille kirjoittajille on työ ja tutkimus katsomusdialogin, katsomuskasvatuksen ja katsomusopetuksen parissa. Viikon tarinat on tuottanut Suomen Evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus.

Surun ja kuoleman teemat

Lapsen surun ja kuolemaan liittyvien teemojen käsittely varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa on osa lasten hyvinvoinnin tukemista. Niihin liittyvä teemat ovat myös luontevia katsomuskasvatuksen sisältöjä. Surun ja kuoleman käsittelyyn löytyy paljon laadukkaita kuvakirjoja. Niitä kannattaa kysellä esimerkiksi kirjastoista. Alle on koottu linkkejä erilaisiin materiaaleihin henkilöstölle. Myös seurakunnista saa tietoa ja materiaalia aiheeseen liittyen.

Avointen oppimateriaalien kirjasto

Avointen oppimateriaalien kirjastossa voi löytää ja tallentaa avoimia oppimateriaaleja kaikilta koulutusasteilta, myös varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Palvelua ja sieltä löytyviä oppimateriaaleja voivat käyttää varhaiskasvatuksen henkilöstö, perusopetuksen, lukion ja toisen asteen opettajat, oppijat kuin aivan kaikki kansalaiset. Oppimateriaalit ovat löydettävissä myös museoiden, kirjastojen ja arkistojen aineistoja kokoavasta Finna.fistä. Avointen oppimateriaalien kirjastoa kehittää opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen henkilöstöä kannustetaan tallentamaan hyviä katsomuskasvatukseen liittyviä käytänteitä ja itse tehtyjä katsomuskasvatukseen liittyviä työskentelyjä ja materiaaleja Avointen oppimateriaalien kirjastoon kollegoiden hyödynnettäväksi.

Kumppanuuden korit

Materiaali tarjoaa rakenteen kunnan sivistystoimen ja seurakunnan väliseen yhteistyöhön. Materiaali perustuu Opetushallituksen ohjeisiin. Kumppanuuden korit -materiaali löytyy evl.fi -sivustolta.
Takaisin ylös

Vierailut pyhissä tiloissa tai merkityksellisissä paikoissa kuten hautausmailla, kirkoissa, moskeijoissa ja temppeleissä antavat lapsille mahdollisuuden tutkia katsomuksia varsin konkreettisissa ja autenttisissa ympäristöissä. Näissä paikoissa ei tarvitse pysyä vain katsomuskasvatuksen äärellä. Tilavierailuissa yhdistyy laaja-alainen osaaminen ja eri tavoitealueet.  

  • kokemukselliseen tutkivaan oppimiseen voi yhdistää myös lähialueen historiaa avaamalla paikan merkitystä ympäristölleen 
  • yhdistää kielelliseen tietoisuuteen liittyviä tehtäviä tutkimalla rakennuksen sisältä löytyviä kirjoitusmerkkejä 
  • lähestyä tilaa matematiikan maailmasta käsin tutustumalla tilasta löytyviin geometrisiin kuvioihin. 
  • kuvallinen, sanallinen ja kehollinen ilmaisu ovat puolestaan luonteva tapa työskennellä aiheen parissa vierailujen jälkeen 

Moskeija ja kirkkoseikkailu – interaktiivinen materiaali lapsiryhmiin

Kahdella videolla lapset seikkailevat ortodoksisessa kirkossa ja moskeijassa tutkimassa niiden tiloja. Materiaalin sisältyy erillinen opettajanopas (pdf), jonka pedagogisten ja toiminnallisten tehtävien avulla videon katselu ei jää passiiviseksi katsomiseksi vaan lapset pääsevät omasta ryhmästä käsin mukaan seikkailuun. Materiaalin on tuottanut Helsingin yliopisto / Monikatsomukselliset oppisen tilat varhaiskasvatuksessa hanke.  

Metsät ja muut luontokohteet

Metsiin tai muihin luonnonkohteisiin voi soveltaa samanlaista tutkivaa otetta kuin pyhiin tiloihin. Monilla luonnonkohteilla on ollut ja on nykyäänkin erityinen paikkansa ihmisten sydämissä katsomuksesta riippumatta. Monille alkuperäiskansoille, kuten Suomessa saamelaisille, luonnolla on aivan erityinen merkitys osana kulttuuria ja sen henkistä perintöä. Suomalaisessa kansanperinteessä ja mytologiassa luonnolla ja tietyillä eläimillä on ollut aivan erityinen merkitys. Luontoa voikin lähestyä paitsi ympäristökasvatuksen myös katsomuskasvatuksen näkökulmasta.  

Eri katsomusperinteissä on haettu voimaa, rauhaa tai muita meditatiivisia kokemuksia nimenomaan luonnossa liikkumisesta: tätä perinnettä edustaa osaltaan muun muassa pyhiinvaellukset kuin myös tavalliset luontovaellukset. Katso ylempänä olevat materiaalit kohdasta Luonto ja mieli.

Ympäristö-, kulttuuri- ja katsomuskasvatusta voi nivoa yhteen pohtimalla lasten kanssa muun muassa seuraavia kysymyksiä:  

Millaisia uskomuksia ja tapoja ihmisillä on liittyen metsässä olemiseen ja siellä asuviin eläimiin? 
Miksi niin monen järven nimi on Pyhäjärvi?  
Mitä ovat seidat?  
Miksi aikuiset ja lapset pitävät luonnossa liikkumisesta?  
Miksei karhua saisi kutsua sen oikealla nimellä? 

Artikkeli

Pihkala, P. (2021) Lapset, luonto ja katsomuskasvatus. Teoksessa Poulter, S. & Ubani, M. & Laine, M. & Kallioniemi, A. (toim.) Lapsenkokoinen katsomuskasvatus. Helsinki: Lasten Keskus, 126–147. 

Haltian kuiskaus – myytit, uskomukset, monilukutaito ja luonto

Myytit ovat yhteisesti jaettuja tarinoita ja uskomuksia, joita kukaan ei oikeastaan ole välttämättä koskaan oikeasti nähnyt tai kokenut, mutta joita pidetään totena. Menneessä ajassa, todella kauan sitten, suomalaiset myytit saivat monesti alkunsa luontoon liittyvistä havainnoista. Luonto innosti ihmisiä ja luonnon kanssa pyrittiin vuoropuheluun: ihmisillä oli nykyaikaan verrattuna erilainen suhde luontoon. Materiaalin sisältämien aktiviteettikorttien pedagogisena tavoitteena on herättää lasten kiinnostusta suomalaista luontoa ja vanhoja uskomuksia kohtaan monesta eri näkökulmasta. Materiaalin tuottanut Helsingin yliopisto / MOI Monilukutaitoa opitaan ilolla-hanke.

Pyhiä tiloja tutkimassa –opas varhaiskasvatukseen

Oppaaseen on koottu materiaalia liittyen erilaisten katsomuksellisten pyhien tilojen kokemukselliseen tutkimiseen yhdessä lasten kanssa. Materiaalia on tehty yhteistyössä eri katsomusyhteisöjen kanssa. Myös virtuaalisten vierailujen järjestämiseen annetaan vinkkejä. Materiaalin on tuottanut Helsingin yliopisto / Monikatsomukselliset oppisen tilat varhaiskasvatuksessa hanke.

Materiaaliin liittyy myös tallenteet PYHIÄ TILOJA TUTKIMASSA – VIERAILULLE KATSOMUSYHTEISÖIHIN. Niillä näet Helsingin yliopiston Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa -hankkeen yhteydessä luotuja esityksiä lapsiryhmien tekemistä vierailuista eri katsomusten pyhiin tiloihin. Vierailuilla käydään synagogassa, moskeijoissa ja kirkoissa. Materiaali on julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastossa.

Tutki tilaa! Kulttuuriperintö oppimisympäristönä

Tutki tilaa –materiaalin ja pedagogisen mallin avulla kulttuuriperinnöstä tulee kokonaisvaltainen oppimisympäristö. Materiaalia käyttämällä tilan kulttuuriset ja myös katsomukselliset merkitykset ja tarinat avautuvat tilan kehollisen ja tiedollisen tutkimisen kautta. Materiaalissa hyödynnetään lisättyä todellisuutta. Materiaalin on tuottanut Uskonnonopetus.fi

Martta ja Mikko tutustuvat kirkkoihin

Tämän materiaalin avulla lapset pääsevät tutustumaan luterilaiseen, ortodoksiseen ja katoliseen kirkkoon. Materiaalin on tuottanut Helsingin yliopiston Uskonnot, Katsomus ja Osallisuus eli Uskallus-hanke. Materiaali soveltuu myös varhaiskasvatukseen ja esiopetukseen.

Kulttuuri- ja katsomusdialogi ympäristökasvatuksessa

Kulttuuri- ja katsomusdialogi ympäristökasvatuksessa -opas ja siihen liittyvä verkkokoulutusmateriaali johdattavat henkilöstöä huomioimaan erilaisten perinteiden, taustojen ja tunteiden merkityksen ympäristökasvatuksen näkökulmasta. Oppaan yhteydessä on konkreettisia sovellusideoita, jotka yhdistävät mm. eettisen -, kulttuuri-, katsomus- ja ympäristökasvatuksen tavoitteita. Materiaalin on julkaissut Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus ry.

Merkitykselliset uskonnottomat tilat ja kohteet

Uskonnottomuuden tarkastelu kuuluu katsomuskasvatukseen. Uskonnottomuutta tarkastellaan muiden katsomusten rinnalla. Uskonnottomuus itsessään on hyvin laaja kirjo erilaisia katsomuksia ja tapoja, eikä uskonnottomilla ole omia yhteisöjä taustallaan, jos tilannetta halutaan verrata eri uskonnollisiin yhteisöihin. Uskonnottomilla on kuitenkin omia järjestöjä edistämässä uskonnottomien oikeuksia ja käymässä yhteiskunnallista keskustelua uskonnottomuudesta.

Uskonnollisiin katsomuksiin vertaaminen on uskonnottomuuden kohdalla varsin keinotekoista. Tämä tulee konkreettisesti ilmi esimerkiksi siinä, ettei ole yhteisiä uskonnottomia yhdistäviä tiloja, joiden kautta uskonnottomuuteen voisi lapsiryhmän kanssa tutustua samalla tavalla kuin uskonnollisten yhteisöjen tiloihin. Uskonnottoman perheen huoltajilta voi kuitenkin tiedustella, mikä olisi heille ja heidän perheelleen merkityksellinen paikka, ja onnistuisiko vierailu sinne.

Kenties esimerkiksi yllä kuvatut luonnonkohteet ovat perheelle tärkeitä ja tätä kautta myös uskonnotonta katsomusta voidaan tarkastella yhdenvertaisesti tilan tai erityisen paikan kautta. Perheen oman tärkeäksi koetun tilan puuttuminen ei kuitenkaan merkitse, että uskonnoton perhe olisi jotain vailla tai että jotain olisi keksimällä keksittävä. Tärkeämpää kuin sopivan toteutuksen löytäminen on uskonnottoman perheen katsomuksen tasavertainen huomioiminen puhuttaessa uskonnollisista katsomuksista sekä uskonnottomuuden pitäminen mukana yhtenä katsomuksena muiden katsomusten rinnalla erialisissa toiminnan sisällöissä ja keskusteluissa lasten kanssa.

Pro-seremoniat sivustolta löytyy tietoa uskonnottomasta tapakulttuurista ja juhlien vietosta. Sivustoa ylläpitää Prometheus-seremoniat Oy.

Artikkelissa Mistä puhumme, kun puhumme uskonnottomuudesta Helsingin yliopiston uskontotieteen yliopistolehtori Teemu Taira kirjoittaa uskonnottomuuteen liittyen.

Artikkelissa Uskonnottomuus Suomessa Esa Ylikoski kirjoittaa teoksessa Monien uskontojen ja katsomusten Suomi (Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 48) uskonnottomuudesta Suomessa.

Uskomatonta - mutta totta! on Tampereen vapaa-ajattelijat ry:n toimittama youtube-kanava, jolla tarkastellaan maailmaa uskonnottomasta näkökulmasta.

Ideoita virtuaalivierailujen ja katsomuskasvatuksen toteuttamiseen lapsiryhmässä

Virtuaaliset tilat ovat viime aikoina tulleet entistä vahvemmin osaksi varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppimisympäristöjä. Opetus- ja esittelyvideoiden, erilaisten live striim -kierrosten tai 3D-mallinnusten kautta pääsee tutustumaan esimerkiksi edellä kuvattujen kaltaisiin pyhiin rakennuksiin ja kirjastojen, museoiden tai taidenäyttelyiden antiin omasta lapsiryhmästä käsin.

Virtuaalisia vierailuja voi myös rakentaa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen omiin ryhmätiloihin ja tuoda vaikkapa moskeija tai kirkkovierailu lapsiryhmän omaan tilaan hyödyntäen erilaisia materiaaleja, kuvia, esineistöä, kuva- ja äänimaisemia. Myös lasten kotoa voi pyytää erilaista esineistöä liittyen perheen katsomustraditioon.

Lapsille tuttuja päiväkodin ja sen lähialueen tiloja voi myös muokata yhdessä lasten kanssa, ja luoda niihin esimerkiksi hiljaisuuden majoja, joihin lapset voivat vetäytyä rauhoittumaan ja mietiskelemään, tai lasten lempiasioilla koristeltuja huoneita, joissa heille tärkeä pääsee kaikkien nähtäville.

Kurkistuksia katsomuskasvatuksen toteuttamiseen-tallenteella varhaiskasvatuksen henkilöstöä eri puolilta Suomea kertoo sanoin ja kuvin lapsiryhmän kanssa tehdyistä virtuaalisista ja kokemuksellisista työskentelyistä liittyen erilaisiin pyhiin tiloihin lapsiryhmästä käsin. Videoilla mallinnetaan myös lattiakuva menetelmän ja lue kuvaa menetelmän hyödyntämistä lapsiryhmässä. Videot on tuottanut Helsingin yliopiston Monikatsomukselliset oppimisen tilat varhaiskasvatuksessa-hanke.
Takaisin ylös

Artikkeleita

Ruokonen, I. (2021) Lapsen spontaani laulu spiritualiteetin kokonaisvaltaisena kanavana. Teoksessa Poulter, S. & Ubani, M. & Laine, M. & Kallioniemi, A. (toim.) Lapsenkokoinen katsomuskasvatus. Helsinki: Lasten Keskus, 205–218. 

Castillo, K. (2021) Kasvatus eettisenä kohtaamisena: lapsen toiseus on ensisijaista. Teoksessa Poulter, S. & Ubani, M. & Laine, M. & Kallioniemi, A. (toim.) Lapsenkokoinen katsomuskasvatus. Helsinki: Lasten Keskus, 55–68. 

Dialogitaitajat materiaali

Tämä materiaali tukee dialogisuutta ja dialogitaitojen edistämistä oppimisessa eri-ikäisten kanssa. Materiaalin on tuottanut Uskonnonopetus.fi

Filosofiaa lasten kanssa

Filosofiaa lasten kanssa – opas ajatteluun on materiaali, jossa annetaan käytännöllisiä työvälineitä lasten ajattelutaitojen kehittämiseen. Välineenä on Filosofiaa lapsille –menetelmä. Materiaali on Filo ry:n tuottama.

Katso myös Filosofiaa ja filosofeja lapsille materiaali Opetushallituksen sivuilla aiheesta.
Takaisin ylös

Artikkeli

Tahvanainen, I. & Turunen, S. (2017) Leikin katsomukselliset ulottuvuudet. Teoksessa Haapsalo, T. & Petäjä, H. & Vuorelma-Glad, P. & Pulkkinen, H. & Tahvanainen, I. (toim.) Varhaiskasvatus katsomusten keskellä. Helsinki: Lasten Keskus. 166-176.

Leikkipäivä

Jokainen päivä on leikkipäivä! Leikkipäivä kutsuu aikuisia ja lapsia viettämään kiireetöntä aikaa yhdessä leikin merkeissä. Valtakunnallista Leikkipäivää juhlitaan keväisin. Sivustolta löytyy runsaasti leikkiin liittyvää materiaalia.
Takaisin ylös

Juhlakulttuuri ja katsomukset päiväkodissa ja koulussa

Videoesitys on osa Juhlakaruselli menetelmän koulutusta. Videolla dosentti Anuleena Kimanen kertoo juhlakulttuurista ja katsomuksista koulussa ja päiväkodissa. Yhdessä juhlimalla aineeton kulttuuriperintö välittyy ja saa näkyvyyttä. Samalla edistetään yhteisöllisyyttä ja kaikkien kansalaisten kulttuuristen oikeuksien toteutumista sekä tasapainoisen kulttuuri-identiteetin tukemista. Moninaisten juhlakulttuureiden sekä dialogitaitojen huomioiminen kasvatuksessa tekee koulu- ja päiväkotikulttuurista inklusiivisemman ja demokraattisemman. Voivatko juhlat olla myös osa arvokasvatusta? Entä miten päästään juhlaperinteiden kulttuuristamisesta niiden pedagogisointiin? 

Moninaiset juhlat – Lisää iloa ja väriä arkeen 

Moninaiset juhlat - lisää iloa ja väriä varhaiskasvatuksen arkeen videolla varhaiskasvatuksen kieli- ja kulttuuriopettaja Taru Hokkanen ja varhaiskasvatuksen opettaja Pipsa Neumann esittelevät espoolaisessa Hösmärinpuiston päiväkodissa toteuttamaansa projektia ”Moninaiset juhlat”, jonka avulla henkilöstö voi helposti ja myönteisesti ottaa eri katsomukset ja kulttuurit mukaan arjen pedagogiikkaan. Video on tuotettu Espoon suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa. 

Juhlakaruselli

Vinkkejä juhlien toteuttamiseen ja tutustumiseen! Juhlakaruselli. Aisteihin perustuva menetelmä, jonka tarkoituksena on kehittää lasten dialogitaitoja ja tutustua erilaisiin juhliin. Sivustolta löytyy myös juhlakarusellin koulutuksen tallenteet. 

Kulttuurikasvatussuunnitelma

Kulttuurikasvatussuunnitelman työkalu on avoin ja maksuton apuväline kulttuurikasvatussuunnitelman laatimisprosessin tueksi.

Kulttuuriperintökasvatuksesta

Kulttuuriperintökasvatus.fi tukee kulttuuristen tietojen ja taitojen – kuten kulttuurin lukutaidon – muodostumista. Se vahvistaa kulttuurista osaamista ja osallisuutta ja edistää sitä kautta kulttuuristen oikeuksien toteutumista. Toiminta on suunnattu erityisesti lapsille ja nuorille, mutta ylisukupolvisuus on keskeinen periaate. Sivustolta löytyy myös Kulttuuri-identiteetti & kasvatus − kulttuuri­perintö­kasvatus kotou­tumisen tukena -ekirja.
Opetushallituksen sivuilla materiaalia kulttuuriperintökasvatus katsomusaineissa
Takaisin ylös

Kieli- kulttuuri- ja katsomustietoinen näkökulma varhaiskasvatuksen ammatillisiin keskusteluihin

Kieli- kulttuuri- ja katsomustietoinen näkökulma varhaiskasvatuksen ammatillisiin keskusteluihin –materiaalikokonaisuus käsittelee varhaiskasvatuksessa käytäviä ammatillisia keskusteluja kielen, kulttuurin ja katsomuksen näkökulmasta. Vasukeskustelua tarkastellaan ammatillisena keskusteluna. Materiaalin avulla voidaan tarkastella kieleen, kulttuuriin ja katsomukseen liittyviä kysymyksiä osana varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen kokonaisuutta ja kasvatusyhteistyötä huoltajien kanssa. Keskiössä on hyvinvoiva lapsi. Käytännön vinkeillä tuetaan henkilöstöä kielellisen, kulttuurisen ja katsomuksellisen moninaisuuden huomioimisessa niin lasten vasujen ja esiopetuksen oppimissuunnitelman laadinnassa kuin kasvatusyhteistyössä huoltajien kanssa. Myös varhaiskasvatusyksiköiden johtajat saavat materiaalista näkökulmia pedagogiseen johtamiseen. Materiaalin ovat laatineet Marjaana Gyekye ja Silja Lamminmäki-Vartia. Materiaalikokonaisuus on julkaistu Avointen oppimateriaalien kirjastossa. 

Kodin eri katsomukset

Kodin eri katsomukset –esite on koottu tueksi perheille, joissa vanhemmat edustavat eri katsomuksia
Takaisin ylös

Kaksi esimerkkiä paikallisesta yhteistyöstä

Katsomuskahvila

Millä tavalla henkilöstön kanssa voisi päästä pohtimaan katsomuskasvatuksen kysymyksiä matalalla kynnyksellä? Miten löytää tähän aikaa usein kiireisen arjen keskellä? Entä miten kehittää yhteistyötä Vasun mukaisesti?  Videolla Espoon varhaiskasvatuksen asiantuntija Jaana Särmälä ja Espoon seurakuntien kasvatuksen asiantuntija Tiina Hänninen kertovat katsomuskahvilasta yhteistyön ja kehittämisen muotona. Sopisiko tällainen kahvihetki teidän työpaikalle?  

Yhteistyön painopisteet ja dialogi

Seuraavassa videossa Vantaan varhaiskasvatuksen asiantuntija Tiina-Liisa Åkerfelt ja kieli- ja kulttuurikoordinaattori Nina Thurin sekä Vantaan seurakuntayhtymän kasvatusasiainsihteeri Iris Sotamaa ja kansainvälisentyönsihteeri Minna Saarnivaara kertovat Vantaan varhaiskasvatuksen ja seurakuntien yhteistyön painopisteistä ja dialogista paikallisten katsomusyhteisöjen kanssa.
Takaisin ylös

KAARO-verkosto kokoaa yhteen eri yliopistoissa kansallisesti ja kansainvälisesti hankittua tutkimustietoa arviointiosaamisesta ja sen kehittämisestä. Kolmella videolla Helsingin yliopiston professori Arniika Kuusisto käsittelee katsomuskasvatusta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden moninaisista näkökulmista. 

Takaisin ylös