Teksti tarkastelee kuvataiteen sisältöalueiden suhdetta oppiaineen tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Teksti esittelee tehtäväkokonaisuuden, jossa oppilaat tutkivat itselleen läheisiä medioita, keräävät niiden kuvastoista kuvia suosikkihahmoistaan ja käyttävät niitä suunnitteluprosessinsa lähtökohtana. Tekstin lopussa tarkastellaan tehtäväkokonaisuuden arviointia päättöarvioinnin kriteerien näkökulmasta.

- Juha Vakkilainen -
Kuvan keskellä näkyvät sakset, joilla opiskelija parhaillaan leikkaa irti motocross-ajajaa tulostepaperista. Muu kuvasta on epäterävä.
Kuva: Juha Vakkilainen

Opetus lähtee liikkeelle kuvataiteen sisältöalueesta Oppilaan omat kuvakulttuurit (S1). Sisältöalueen kuvaus ohjeistaa valitsemaan opetuksen sisällöiksi sellaisia oppilaan omia kuvakulttuureita, joihin he osallistuvat omaehtoisesti. Opetuksen edetessä sisältöjä laajennetaan muille kuvataiteen sisältöalueille: Ympäristön kuvakulttuurit (S2) ja Taiteen maailmat (S3). Näin opetuksessa käsitellään myös erilaisten medioiden merkitystä (S2) ja kulttuurista moninaisuutta (S3) oppilaiden omaa elinpiiriä laajemmissa yhteyksissä. Samalla kaikki kuvataiteen tavoitteet (T1-T11) tulevat käsitellyiksi.

Sisältöalueet, tavoitteet sekä arviointikriteerit otetaan huomioon jo tehtävää suunniteltaessa. Tämä helpottaa opettajan suorittamaa summatiivista arviointia. Tavoitteet ja arviointikriteerit esitellään oppilaille tehtävän alussa ja niihin palataan myös tehtävän edetessä. Näin oppilaalle muodostuu selkeä kuva siitä, mitä kulloinkin opiskellaan, opitaan ja kuinka opittua arvioidaan.

Esimerkkinä oleva tehtävä on toteutettu Salpausselän peruskoulun 7. luokalla kevätlukukaudella 2021 ja uudelleen syyslukukaudella 2021.

Kuvan etualalla on kahden oppilaan epätarkat selät ja he selaavat internetin kuvahakupalvelun tuloksia, jossa näkyy julkisuuden naishenkilöiden kasvomuotokuvia.
Kuva: Juha Vakkilainen

 

Tehtävän ensimmäisessä osassa oppilaat rakentavat kollaasin keräämistään mediakuvista. Aluksi oppilasta kannustetaan havainnoimaan omaa mediaympäristöään (T1) ja valitsemaan sieltä suosikkejaan: pelejä, sosiaalisen median ilmiöitä, TV-sarjoja, elokuvia, sarjakuvia, musiikkivideoita jne. Oppilas etsii valitsemistaan sisällöistä internetin hakukoneen kuvahakutoiminnon avulla kuvia niissä esiintyvistä hahmoista, valikoi mieleisensä ja tulostaa valitsemiensa hahmojen kuvia.

Seuraavaksi oppilas tutustuu kollaasin käyttöön visuaalisessa kulttuurissa. Opettajan näyttää kuvaesimerkkejä mm. kubistisista kollaaseista ja poptaiteesta (S3) sekä kollaasin käyttämisestä mainonnassa ja muussa mediassa (S2).

Oppilas rakentaa keräämistään mediakuvista kollaasin: tulostetut kuvat leikataan irti ja sommitellaan paperipohjalle. Tehtävänannolla oppilasta innostetaan ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti (T3) ja häntä ohjataan syventämään kuvallisen tuottamisen taitojaan (T4) kollaasitekniikkaa käyttäen. Tavoitteena on luoda kollaasin keinoin kuva, joka esittelee oppilaan mediaympäristöä ja siinä esiintyviä hahmoja.

Oppilasta ohjataan tutkivaan lähestymistapaan työskentelyssään (T5) kun hän vertailee ja valikoi löytämäänsä materiaalia kollaasia rakentaessaan. Oppilasta rohkaistaan soveltamaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja (T6) muun muassa pohtimalla kollaasinsa sommittelua ja siinä käyttämiään värejä. Opettajan näyttämät kuvaesimerkit innostavat oppilasta soveltamaan myös taiteessa aikaisemmin syntyneitä kuvailmaisun tapoja omassa kuvallisessa tuottamisessa (T9).

Oppilas esittelee valmiin kollaasin ryhmälle, kertoo valitsemistaan medioista ja mediahahmoista. Oppilasta rohkaistaan keskustelemaan mediakuviin liittyvistä havainnoista ja ajatuksista sekä perustelemaan näkemyksiään (T2) ja ilmaisemaan mielipiteitään (T6). Keskustelussa tarkastellaan mediakulttuurin merkityksiä niin yksilön kuin erilaisten yhteisöjen näkökulmista (T8). Oppilasta ohjataan pohtimaan sitä, millaisia arvoja, kauneusihanteita ja stereotyyppejä hänen valitsemansa hahmot edustavat, ovatko nämä arvot, ihanteet ja pelkistykset aina hyväksyttäviä (T10) ja kuinka median tarjoamat kuvat vaikuttavat kunkin omassa elämässä ja identiteetin rakentumisessa (T8). Ryhmän kanssa pohditaan myös kollaaseissa näkyvää moninaisuutta (T11).

Kuvassa neljä oppilasta istuu pöydän ääressä. Pöydällä on leviteltynä papereita ja papereista leikattuja hahmoja ja henkilökuvia. Kaksi opiskelijaa on levittämässä paperipuikolla liimaa tulosteesta irti leikatulle paperihahmolle.
Kuva: Juha Vakkilainen

 

Takaisin ylös

Mediahahmon suunnittelu aloitetaan pohtimalla hahmojen visuaalisia ominaisuuksia, sitä, kuinka mediahahmojen näkymättömistä ominaisuuksista—kuten rohkeus tai pahuus—on tehty näkyviä. Opettaja näyttää kuvia erilaisista mediahahmoista, kuten sankareista ja pahiksista, ja rohkaisee oppilaita keskustelemaan siitä, millaisilla visuaalisilla keinoilla hahmojen ominaispiirteet on saatu eroamaan toisistaan (T2). Hahmoja tarkasteltaessa oppilasta ohjataan soveltamaan kuvallisia, sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä (T7). Oppilaat voivat esimerkiksi tehdä videoita tai ottaa valokuvia, joissa esiintyvät sankareina tai roistoina.

Seuraavaksi oppilas luonnostelee oman mediahahmon. Hahmon ominaisuuksien tulee olla tulkittavissa kuvasta ja sen tulee liittyä oppilaan kollaasissa esittämään mediamaailmaan. Oppilasta innostetaan soveltamaan valitsemansa kuvakulttuurin ilmaisua ja estetiikkaa hahmoa suunnitellessaan (T9). Oppilasta kannustetaan pohtimaan visuaalisia keinoja, joilla tuoda hahmon ominaisuuksia näkyviin ja näin vaikuttaa kuvien avulla (T6).

Oppilas piirtää hahmoluonnoksensa valopöydällä puhtaaksi ja skannaa kuvan. Se avataan kuvankäsittelyohjelmassa. Opetuksessa käydään läpi kuvankäsittelyn perusteita. Oppilasta ohjataan soveltamaan erilaisia kuvankäsittelyohjelman mahdollisuuksia ja ilmaisun keinoja sekä syventämään kuvallisen tuottamisen taitojaan (T4). Lopuksi oppilas tulostaa valmiin kuvan.

Oppilas on kumartunut valopöydän päälle ja piirtää läpi suunnittelemansa hahmon ääriviivoja.
Kuva: Juha Vakkilainen

Kaikki tehtävän aikana syntynyt materiaali kootaan portfolioksi. Portfolioon kerätään valmiiden tuotosten lisäksi myös oppilaan luonnokset ja kirjalliset aikaansaannokset, kuten muistiinpanot ja itsearvioinnit. Portfolio tekee suunnitteluprosessin näkyväksi ja helpottaa eri työvaiheissa käsiteltyjen tavoitteiden toteutumisen tarkastelua ja arvioimista luonnoksista valmiiseen tuotokseen.

Takaisin ylös

Tehtäväkokonaisuutta arvioitaessa arvioidaan tavoitteiden T1–T11 toteutumista oppilaan työskentelyn eri vaiheissa. Päättöarvioinnin kriteerit kuvaavat oppilaan osaamisen tasoa arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 jokaisen kuvataiteen tavoitteen T1–T11 osalta. Sellaisenaan niitä käytetään kun opettaja antaa oppilaalle päättöarvosanan tämän suoritettua kuvataiteen perusopetuksen oppimäärän. Mediahahmotehtävää tarkastellaan alla päättöarvioinnin osanäyttönä.

Kaksi oppilasta istuvat tietokoneiden edessä. Lähempänä olevalla näytöllä on avattuna kuvankäsittelyohjelma ja siinä näkyy robottihahmo.
Kuva: Juha Vakkilainen

Visuaalisen havaitsemisen ja ajattelun tavoitealueen (T1–T3) arviointia voi lähestyä esimerkiksi kysymyksillä: kuinka oppilas on havainnoinut mediaympäristöään ja sanallistanut ajatuksiaan? Millaisin kuvallisin keinoin hän on tehnyt havainnoistaan näkyviä? Esimerkiksi tavoitteen T3 osaamisen kuvauksen mukaisesti oppilas saa arvosanan viisi, jos hän ”– – ilmaisee konkreettisesti ohjattuna joitakin havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti”. Arvosanaan yhdeksän vaaditaan, että ”– – oppilas syventää havaintojensa ja ajatustensa ilmaisemista kuvallisesti” ja ”– – käyttää kuvailmaisussaan monipuolisesti muita tiedon tuottamisen tapoja”. Oppilas on esimerkiksi saattanut kaapata kuvia tietokoneensa näytöltä mediaa käyttäessään, vertaillut, valinnut ja yhdistellyt kuvia ja tehnyt luonnoksia niiden pohjalta.

Tavoitealuetta kuvallinen tuottaminen (T4–T6) arvioitaessa voi pohtia muun muassa sitä, kuinka oppilaan kuvailmaisun, kuvallisen viestinnän ja kuvilla vaikuttamisen taidot sekä ongelmanratkaisukyky ovat tehtäväkokonaisuuden aikana syventyneet. Esimerkiksi tavoitteen T4 arvioinnin kohteena on kuvailmaisun taitojen syventäminen. Arvosanaan yhdeksän yltääkseen ”[o]ppilas soveltaa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia kuvailmaisun keinoja”. Hän saattaa esimerkiksi tutkia kuvankäsittelyohjelman tarjoamia mahdollisuuksia, opiskella itsenäisesti tarvitsemansa työkalun käyttämistä ja soveltaa sitä tehtävässä.

Visuaalisen kulttuurin tulkinnan (T7–T9) arvioinnissa tarkastellaan mm. sitä, kuinka oppilas tuo esiin keskusteluissa ja tekemissään kuvissa mediakuvien merkityksiä ja erilaisissa mediakulttuureissa ilmeneviä ilmaisun tapoja. Kuinka oppilas soveltaa erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä? Esimerkiksi tavoitetta T8 arvioitaessa arvioidaan sitä, kuinka oppilas tarkastelee visuaalisen kulttuurin merkityksiä. Jos ”[o]ppilas tunnistaa ja nimeää jokin visuaalisen kulttuurin merkityksen”, vastaa osaaminen arvosanaa viisi. Jos ”[o]ppilas osallistuu tulkinnoillaan keskusteluun visuaalisen kulttuurin merkityksestä”, vastaa oppilaan osaaminen arvosanaa kahdeksan. Tällöin oppilas on esimerkiksi pohtinut omaa identiteettiään suhteessa median yhteisöihin omaa hahmoa luodessaan.

Kuvassa vasemmalla näkyy tietokone, jossa on auki tekstinkäsittelyohjelma. Oikealla pöydällä on paperikuva, jossa näkyy katsojaa katsova nuori naishenkilö, joka nojaa käsiinsä ja etualalla on epätarkkoja shakkinappuloita. Keskellä kuvaa näppäimistön ja kuvan päällä on epätarkka käsi.
Kuva: Juha Vakkilainen

Esteettisen, ekologisen ja eettisen arvottamisen tavoitealuetta (T10 ja T11) arvioitaessa pohditaan muun muassa sitä, tunnistaako oppilas mediassa ilmeneviä arvoja ja kuinka hän ottaa kantaa niihin? Esimerkiksi tavoitteen T11 arvioinnin kohteena on omien arvojen kuvallinen ilmaiseminen. On syytä huomata, että oppilaan omat arvot itsessään eivät ole arvioinnin kohteena vaan se, kuinka arvoja on onnistuttu ilmaisemaan. Yltääkseen kyseessä olevassa tehtävässä arvosanaan yhdeksän on oppilaan esitettävä näkemyksiään mediakulttuurin moninaisuudesta ja kestävän mediasuhteen kysymyksistä sekä vaikutettava kuvallisten tuotostensa avulla. Oppilas on esimerkiksi saattanut pohtia kriittisesti suhdettaan käyttämiinsä medioihin hahmonsa välityksellä.

Mediahahmo-tehtäväkokonaisuudessa kaikki kuvataiteen tavoitteet ja sisällöt tulevat käsitellyiksi. Tällainen tavoitteiden ja sisältöjen toisiinsa nivoutuminen on luontevaa kokonaisvaltaiselle taideoppimiselle. Silloin kun opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä selkeät arvioinnin perusteet kulkevat tehtäväkokonaisuuden rinnalla alusta asti on sekä opettajan että oppilaan helppo seurata ja arvioida oppimisprosessin etenemistä.

 

 

Anna palautetta sivun sisällöstä alla olevan "Oliko tämä sivu hyödyllinen" -osion kautta.

  • Pääset kirjaamaan omat huomiosi sivusta ? -peukun painamisen jälkeen.
Takaisin ylös