Mentoritekstit ovat nimensä mukaisesti sellaisia tekstejä, jotka auttavat kirjoittamisessa. Ne kulkevat kirjoittajan rinnalla kirjoittamisen aloittamisesta loppuun asti, ja niillä voi olla monenlaisia tehtäviä. Mentoritekstit tarjoavat loputtoman määrän kirjoittamisen keinoja oppijan hyödynnettäväksi. Johanna Pentikäinen on kerännyt erilaisia vinkkejä, miten mentoritekstejä voi hyödyntää kirjoittamisen tukena.

Kaksi naisopiskelijaa pöydän ääressä ammatillisen oppilaitoksen opiskelijakirjastossa.
Kuva: Satu Haavisto

    

Mentoriteksti tarkoittaa nimensä mukaisesti sellaista tekstiä, joka auttaa kirjoittamisessa. Mentoritekstit ovat ehkä tärkein yksittäinen väline kirjoittamisen opettamisessa. Ne kulkevat kirjoittajan rinnalla kirjoittamisen aloittamisesta loppuun asti, ja niillä voi olla monenlaisia tehtäviä. Mitä tarkemmaksi tekstien keinojen havaitsemisen ja sanallistamisen taito kehittyy, sitä enemmän kirjoittajalla on keinoja käytössään. Kun hän kirjoittaa omia tekstejään, hän voi aina palata mentoriteksteihin tutkimaan niiden valintoja.

Mentoritekstit

  • ovat esimerkkejä oikeista, jo valmistuneista teksteistä
  • näyttävät kirjoittajalle, kuinka otetaan kirjoittajan rooli
  • ohjaavat kirjoittajan todellisten tekstien maailmaan ja opettavat itsenäisyyteen
  • ohjaavat lukemaan kirjoittajan tavoin, tutkimaan ja määrittämään sekä ratkaisemaan ongelmia tehtävien suorittamisen sijaan
  • tarjoavat loputtoman määrän keinoja kirjoittajan hyödynnettäväksi
  • inspiroivat, motivoivat ja voimaannuttavat kirjoittajaa
  • tarjoavat vertailukohdan, jota vasten kirjoittaja voi kehittää oman äänensä uskottavaksi.

Kirjoittaja siis lukee tekstejä etsien niiden ”valmistusohjetta” – sitä, miten ne on tehty. Hän erittelee keinoja ja pohtii, kuinka vastaavantyyppisiä keinoja voisi käyttää itse.

Tämäntyyppisen lukutavan opettaminen on yksi kirjoittamisen opettamisen tärkeimpiä tehtäviä. Mentoritekstien käyttäminen hyödyttää myös lukemista: tietoisuus ja kyky arvioida tekstien valintoja harjaantuu, kun keinoja hyödyntää itse käytännössä.

Viesti kirjoittajalle on kuitenkin aina se, että mentoritekstin keinon käyttö on aina kirjoittajan oma valinta. Keinoja voi harkita, kokeilla ja käyttää, jos niille on tarvetta.

Takaisin ylös

Joskus kirjoittaja tarvitsee rohkaisua käyttääkseen mentoritekstejä. Taustalla voi olla plagioinnin pelko. Plagiointi ja mentoritekstin hyödyntäminen ovat kaksi täysin eri asiaa. Mentoritekstien hyödyntäminen on ”luonnollista” kirjoittamisen ja lukemisen oppimista oikeita tekstejä tarkastelemalla ja niiden keinoja soveltamalla. Plagioija sen sijaan käyttää epärehellisesti toisen työtä ja esittää sen joko kokonaan tai osia siitä omissa nimissään.

Plagiointia on

  • toisen tekstin käyttäminen omanaan ilman, että lähdettä lainkaan ilmoitetaan
  • toisen tekstin käyttäminen omanaan niin, että tekstiä on muunneltu vähäisessä määrin (ns. orjallinen jäljittely, esim. muutamia sanoja vaihdettu, sanajärjestystä hieman muutettu) ilman, että lähdettä lainkaan ilmoitetaan
  • sanatarkat lainaukset, joissa lähde on ilmoitettu mutta joista ei ilmene, että kyseessä on lainaus eikä pelkkä viittaus (ns. copy paste -menetelmä)
  • hieman muunnellun tekstin käyttäminen siten, että lähde on ilmoitettu (yhdistelmä copy paste -menetelmää ja orjallista jäljittelyä)

Mentoritekstin hyödyntämistä on esimerkiksi

  • toisen tekstin rakennetta koskevan havainnon soveltaminen omassa kirjoittamisessa
  • toisen tekstin aloituksen ja lopetuksen idean soveltaminen omassa kirjoittamisessa
  • toisen tekstin näkökulman soveltaminen omassa kirjoittamisessa
  • toisen tekstin lauserakenteiden tai esimerkiksi otsikoiden mallin soveltaminen omassa kirjoittamisessa.

Jos halutaan erityisesti välttää plagioivaa otetta, mentoritekstit voivat hyvin olla eri aiheesta kuin kirjoittajan oma teksti. Mentoritekstin voi hyvin mainita esimerkiksi tekstin lopussa tai kirjoitustehtävän reflektiossa. Kirjoittajalla voi olla käytössään useampi kuin yksi mentoriteksti.

Lähteet:

Takaisin ylös

Kirjoittamisen opetuksen voi rakentaa kokonaisuudessaan mentoritekstien varaan. Työtapa edellyttää valmistautumista opettajalta. Seuraavassa on muutamia valmistautumisohjeita.

Kerää tavoitteellisesti sellaisia mentoritekstejä, joiden avulla voi opettaa kirjoittamiseen liittyviä seikkoja. Esitä teksteille seuraavia kysymyksiä:

  • Mitä tekstistä voi oppia? Miten sen avulla voi opettaa?
  • Mikä tekee tekstistä mieleenpainuvan ja mikä siinä houkuttelee lukemaan?
  • Mitä samaa tässä tekstissä on kuin oppijoiden teksteissä?
  • Mitä erilaista tässä tekstissä on kuin oppijoiden teksteissä?
  • Onko tekstissä jotain tavoiteltavaa?
  • Kuinka juuri tämä teksti voisi ”sosiaalistaa” kirjoittajien yhteisöön?

Talleta tekstejä sekä paperisina itsellesi että luokassa pidettävään kansioon. Kerää sähköisiä mentoritekstejä linkkikirjastoksi esimerkiksi luokan sivulle, blogiin tms., jossa ne ovat aina saatavilla. Tallenna pdf-muotoisia mentoritekstejä esimerkiksi Google Driven kansioihin, jotka ovat helposti jaettavissa. Mieti tallennustapa sen mukaan, että oppijoilla on tarvittaessa vaivaton pääsy teksteihin.

Mieti arkistointijärjestemä tai asiasanasysteemi, jonka avulla löydät tarvittavan mentoritekstin helposti. Tekstien merkintäperusteita voivat olla esimerkiksi

  • laji
  • kirjoittamisen tekniikka
  • aihe
  • tarkoitus/pyrkimys/kysymys.

Ohjaa oppijoita kokoamaan mentoritekstejä ja tuomaan niitä luokkaan. Palkitse mentoritekstien löytämisestä. Ota oppijoiden tuomia tekstejä aktiivisesti käyttöön.

Alusta jokainen kirjoitusprojekti tavoitteellisella lukemisella. Mistä ja miten oppijat löytäisivät mentoriksi sopivia tekstejä? Mistä he löytävät sellaisia tekstejä, joista voisivat itsekin kirjoittaa? Keneltä kirjoittajalta he haluaisivat kuulostaa, keitä puhutella? Mihin he voisivat koota lukemiaan tekstejä?

Liitä kirjoitusprojektiin tavoitteellinen lukeminen. Tee lukeminen näkyväksi lukupäiväkirjan muodossa tai muulla tavalla. Harkitse verkkoalustan käyttöä. Esimerkiksi Wakeletin avulla voi järjestää aineistoja: https://wakelet.com/. Muita mahdollisia sovelluksia ovat esimerkiksi Diigo, Learnist, Google Drive, Evernote tai Twitter.

Takaisin ylös

Kirjoittajan tavoin lukeminen on lähilukua, tavallaan sen äärimmäinen muoto. Sisällön sijaan huomio kohdistuu tekstin toteutukseen. Kysymys kuuluu: miten ja mistä kaikista aineksista tämä teksti on rakennettu?

Mentoritekstien lukemisen tapa kannattaa mallintaa ja ohjata huolellisesti tukikysymyksin. Sitä kannattaa opetella luokassa yhdessä esimerkiksi niin, että opettaja ajattelee ääneen lukuprosessin aikana. Tavoitteena on, että oppijat  osaavat myöhemmin valita ja lukea itsenäisesti ja tavoitteellisesti omia henkilökohtaisia mentoritekstejään.

Mentoritekstien käyttöä voidaan harjoitella esimerkiksi näin:

  • Anna luokassa yhdessä käsiteltävä teksti kotiin lukuläksyksi. On tärkeää, että tekstiin voi tutustua ensin lukijana ja vasta sen jälkeen kirjoittajan analyyttisin silmin. Siksi tarvitaan useita lukukertoja.
  • Lukekaa tekstiä ääneen luokassa. Pohtikaa sen sisältöä ja lukijan vaikutelmia. Tutkikaa sen käyttötapoja ja julkaisuympäristöä. Tunnistakaa sen tavoite. Etsikää tekstistä keinoja, joita kirjoittaja on valinnut käyttää.

Tässä vaiheessa ette siis enää tutki, mitä tekstissä on klassisen tekstianalyysin tapaan, vaan etsitte sitä, miten teksti on tehty.

Tekstiä voi lähestyä esimerkiksi seuraavin kysymyksin:

Ensisilmäys

  • Miltä tämä teksti tuntuu?
  • Onko se elossa, tuntuuko pulssi?
  • Mistä sen voi tuntea?
  • Mitkä tarkemmin ottaen ovat sen ”elonmerkkejä” eli mitä keinoja tekstissä on käytetty?

Kirjoittajan tavoite ja valinnat

  • Mikä voisi olla kirjoittajan tavoite?
  • Millaisia osia tekstissä on ja miten ne suhteutuvat tavoitteeseen?
  • Miten hän on saattanut päättää, mitä ottaa mukaan?
  • Miten hän on saattanut päättää, mitä jättää pois?
  • Mikä kiinnitti huomiosi ja miksi?
  • Mitä haluaisit tietää lisää?
  • Millainen mentoriteksti on voinut inspiroida tätä tekstiä?

Keinojen tunnistaminen

  • Millaisia vaikutelmia teksti herättää?
  • Missä kohtaa tekstissä vaikutelmat erityisesti heräävät?
  • Mitä keinoja kirjoittaja on käyttänyt ko. kohdissa?
  • Miksi hän ehkä tekee niin? Mitä se lisää tekstiin?
  • Miten valittu keino voisi olla yhteydessä tekstin laajempaan tarkoitukseen?
  • Mitkä keinot ovat kiinnostavimpia?
  • Mitä haluaisi itse kokeilla ja missä yhteydessä?

Havaintojen tarkentaminen

  • Missä kohdissa havaitsit esimerkiksi toistoa (tai jonkin muun piirteen)?
  • Miksi toistoa on käytetty?
  • Miten se vaikuttaa lukijan kokemukseen?
  • Millainen teksti olisi ilman toistoa?
  • Mitä muuta keinoa kirjoittaja olisi voinut käyttää toiston sijaan?
  • Voisitko itse käyttää toistoa omassa tekstissäsi jollain tapaa?

Ohjaa siis oppijoita lukemaan omaa kirjoittamista mielessä pitäen. Aluksi kirjoittaja voi tehdä muistiinpanoja ja kerätä huomioita, vaikka ei vielä tietäisikään, onko niillä käyttöä myöhemmin. Hän voi alkaa valita lukemista omien mieltymysten mukaan, seurata intuitiota ja keräillä tekstiesimerkkejä itseään miellyttävistä aiheista ja kirjoittamisen tavoista. Tavoitteena on, että hän löytää vähitellen ”omannäköistensä” tekstien joukon ja kirjoittaa tuon tekstiyhteisön jäsenenä.

Takaisin ylös

Kirjoittaja voi hyödyntää mentoritekstejä monin tavoin myös silloin, kun hän ideoi ja suunnittelee oman tekstinsä sisältöä. Ei ole lainkaan oleellista, onko mentoriteksti samasta aiheesta kuin kirjoittajan teksti, pikemminkin eri aiheesta kirjoitettu teksti voi suunnata kirjoittajan huomiota tehokkaammin tekstin valintoihin.

Mentoritekstiä voi tutkia esimerkiksi sen sisältöaineksia listaamalla.

Kysymyksiä tekstin idean analyysiin:

  • Mikä on tekstin kantava idea?
  • Miten kantava idea on jaettu tekstissä eri osiin käsittelyä vasten?
  • Millaista sisältöä tekstistä löytyy?
  • Pystytkö hyödyntämään samantyyppistä listausta oman tekstisi suunnittelussa?

Esimerkki esseen sisällön analyysista:

Esseessä kirjoittaja

  • kuvailee kohteensa
  • rakentaa väitteen tai näkökulman
  • liittää mukaan henkilökohtaisia tai muuten konkreettisia havaintoja
  • kertoo itsestään ja omalla äänellään, rakentaa kertojaminää
  • jakaa kohteensa osiin, joissa tarkastelee kohdettaan
  • kertoo havaintoja, esimerkkejä ja muuta yksityiskohtaista tietoa eri osista
  • lainaa, hyödyntää ja kehittelee eteenpäin muiden esittämää tietoa
  • tekee yhteenvedon tai lopettaa pohdinnan muuten sopivassa kohdassa
  • kytkee tarkastelunsa johonkin laajempaan ilmiöön tai pohtii merkitystä.

Tällaista sisällön listausta kirjoittaja voi käyttää joko suoraan tai tukikysymyksiksi muokattuina oman esseensä suunnittelussa.

Kirjoittamisen prosessi etenee siis seuraavasti:

  1. mentoritekstiin tutustuminen
  2. mentoritekstin sisällön abstrahointi
  3. havaintojen muokkaaminen tukikysymyksiksi
  4. oman tekstin suunnittelu tukikysymysten avulla.

Teetä valitsemistasi mentoriteksteistä tai oppijoiden omista mentoriteksteistä sisältöanalyyseja pareittain tai pienissä ryhmissä. Ohjaa oppijoita muovaamaan analyysinsa tukikysymyslistan muotoon. Jaa listat yhteiseen käyttöön. Kannusta oppijoita työstämään listauksista omia tukikysymyslistojaan ja ideoimaan oman esseensä sisältöä niiden avulla. Tukikysymyksistä voi teettää myös lyhyitä kirjoitusharjoituksia lämmittelytarkoituksiin.

Mentoritekstejä voi käyttää myös vapaammin ideointiin. Jos oppijoilla on käytössään muistikirja, sinne voi koota kirjoitettujen tekstien katkelmia, kuvia tai esimerkiksi infografiikkaa tai muussa muodossa esitettyä ”käsittelemätöntä” tietoa. Oppijat voivat luonnostella katkelmien oheen ideoitaan ja kysymyksiään tarkastellen, voisiko katkelmaa hyödyntää jotenkin kirjoittamisessa ja jos voisi, miten sen voisi tehdä. ”Käsittelemätöntä” tietoa, esimerkiksi tilastoa, voi tutkia pohtien, millaisia kysymyksiä sille voisi esittää ja millaisen tekstin kysymysten ympärille voisi rakentaa.

Takaisin ylös

Mentoritekstiä voi käyttää vastaavalla tavalla myös tekstin rakenteen suunnittelussa. Joissain tekstilajeissa rakenne on melko konventionaalinen, ja silloin mentoritekstiä voi käyttää halutessaan suoraan kirjoittamisen mallina. Etenkin uutta tekstilajia kirjoitettaessa tämä voi auttaa epävarmoja kirjoittajia.

Toisissa tekstilajeissa kirjoittajan odotetaan tuottavan rakenne sellaiseksi, että se tukee aiheen käsittelyä. Analysoivaa esseetä kirjoitettaessa esseen rakenteen tulisi mukailla kirjoittajan ajattelua - sitä, miten hän aiheensa näkee ja valitsee käsitellä. Silloin olisi hyvä, että mentoritekstejä olisi tarjolla useita.

Kysymyksiä tekstin rakenteen analyysiin: 

  • Mikä on tekstin kantava idea?
  • Millaisia osia analyysin kohteessa on?
  • Kuinka idea on toteutettu ja järjestetty tekstissä?
  • Kuinka kirjoittaja etenee tekstissään alusta loppuun?
  • Mikä on kunkin kappaleen keskeinen asia?
  • Kuinka kappaleet liittyvät toisiinsa?

Aivan kuten sisällön analyysissa, myös rakenteen analyysia voi käyttää oman tekstin suunnittelun tukena.

Teetä valitsemistasi mentoriteksteistä tai oppijoiden omista mentoriteksteistä rakenneanalyyseja pareittain tai pienissä ryhmissä. Jaa rakenneanalyysit yhteiseen käyttöön. Kannusta oppijoita pohtimaan, mitä kustakin rakenteesta voisi oppia. Miten niitä voisi soveltaa, yhdistellä tai muokata eteenpäin?

Ohjaa kirjoittajia hyödyntämään tekstien rakennemalleja kirjoittamisessa tarpeen ja tavoitteen mukaan.

Takaisin ylös

Kun kirjoittaja on kirjoittanut tekstinsä ensimmäisen version, hän voi verrata tekstiään mentoriteksteihin tai arvioida sitä sisältökysymysten tai rakennemallien avulla. Kuulostaako teksti siltä, miltä sen kuuluu kuulostaa tai miltä sen haluaisi kuulostavan?

Mentoritekstien ohjattu lukeminen auttaa havaitsemaan, että jokaisen hyvin kirjoitetun tekstin sisällä sykkii ”pulssi”, jokin kirjoittajan ajattelusta lähtöisin oleva syy, miksi teksti on olemassa. Samalla kirjoittamisen konventionaalisten keinojen käyttö varmistaa, että lukija pystyy seuraamaan tekstiä tarkoituksenmukaisesti. Näistä lähtökohdista syntyy tekstistä tunnistettava kirjoittajan ”ääni”, tekstin ja samalla lukijan lukukokemuksen ydin. Onko näin kirjoittajan tekstissä? Tällainen jatkuva reflektio on kirjoittajalle tärkeä taito.

Kirjoittaja voi myös kokeilla tehdä sisältökysymyksiä tai rakennemallin omasta tekstistään ja verrata sitä muista teksteistä tehtyihin vastaavanlaisiin esityksiin. Onko olennaisia asioita käsitelty vai voisiko jotain lisätä tai poistaa? Onko rakenne juuri tälle tekstille tarkoituksenmukainen vai pitäisikö sitä hioa jotenkin?

Mentoriteksteistä voi luonnollisesti opiskella monenlaisia tekstien viimeistelyyn liittyviä asioita, kuten otsikointia, välimerkkien käyttöä, kuvien liittämistä ja kuvatekstien merkitsemistä. Mahdollisuuksia on paljon!

Mentoriteksteistä voi tutkia myös tekstien julkaisuun liittyviä asioita. Missä teksti on julkaistu? Keille julkaisu on suunnattu? Millaisia tekstit ovat muodon ja viimeistelyn sekä laajuuden näkökulmasta? Millaisia aiheita julkaisussa on käsitelty? Olisiko oma teksti julkaisukelpoinen? Kuulostaako tekstissä rakentuva ääni vakuuttavan kirjoittajan ääneltä?

Onnistuneesti tavoitteen mukaan valitut mentoritekstit auttavat kirjoittajaa tavoittamaan oikeanlaisen äänen kirjoittamiseensa. Niiden avulla kirjoittaja omaksuu tarkoitukseensa ja lajiin sopivan puhetavan ja pystyy kirkastamaan ajatteluaan. Näin tekstistä tulee mentoritekstin avulla ikään kuin ”omempi” kuin muuten ehkä olisi mahdollista. Mentoritekstit auttavat kirjoittajaa tulemaan itsenäisemmäksi ja vapaammaksi omien ajatustensa muotoilussa sekä liittämään ajatuksensa toisten ajatuksiin.

Kirjallisuutta

  • Leppänen, S. (2003): Jokaisessa meissä asuu pieni toisin kirjoittaja: tekstuaalinen interventio lukemisen ja kirjoittamisen opetuksessa. Äidinkielen opettajien vuosikirja 2003.
  • Marchetti, A. & O’Dell, R. (2015). Writing with mentors - How to Reach Every Writer in the Room Using Current, Engaging Mentor Texts. Heinemann, 2015.
Takaisin ylös

Kirjaesseen kirjoittamista kannattaa harjoitella lukemalla tutkivalla otteella muiden kirjoittamia esseitä. Näin on mahdollista löytää esseelle tyypillinen puhetapa. Tarkoituksena ei olekaan kirjoittaa mallin mukaan, vaan löytää tapa ajatella kirjallisuuden avulla.

Johanna Pentikäisen laatima lomakepohja auttaa opiskelijoita tutkimaan toisten kirjoittamia esseitä mentoriteksteinä. Lomakkeen kysymykset auttavat hahmottamaan, mihin kohtiin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota. Lomakepohja on ladattavissa alta tulostettavana pdf-tiedostona sekä digitaalisesti täytettävänä word-tiedostona. 

Pentikäisen esimerkkitehtävä ohjaa tarkemmin käyttämään mentoritekstejä oman kirjoittamisen suuntana. Tehtävä on ladattavissa alta pdf-tiedostomuodossa.

 

Takaisin ylös