Move!-palaute huoltajalle

Moniloikan hypyt ovat rytmisiä ja samanlaisina toistuvia peräkkäisiä suorituksia. Hyppytaitoja ja kimmoisuutta tarvitaan liikkumisessa ja erilaisissa peleissä, mutta nopeat ja kimmoisat jalat auttavat myös selviytymään horjahduksista kaatumatta. Hyppyjen harjoittaminen kehittää rytmin hahmottamista, kimmoisuutta, nopeutta, tasapainoa liikkuessa ja vahvistaa jalkojen lihaksia.

Hyppytaitoja voi kehittää muun muassa erilaisten pallo- ja pihapelien tai vaikkapa parkourin avulla. Tärkeintä on, että lapsi tekisi paljon erilaisia hypähdyksiä, hyppyjä tai loikkia. Luuston ja lihasten kehittymisen tueksi tavoitteena on tehdä joka päivä 50–100 hypähdystä, hyppyä tai loikkaa. Välillä on hyvä valita rappuset hissin sijaan.

5. luokka tytöt > 8,1 m pojat > 8,4 m	8. luokka tytöt > 8,8 m pojat > 10,1 m	Lapsenne hyppäämiseen tarvittavat taidot ja kimmoisuus ovat hyvällä tasolla. Hyppäämistä vaativat tehtävät sujuvat mukavasti. Mitä enemmän lapsenne tekee erilaisia hyppyjä, sitä enemmän liikepankkiin kertyy erilaisia vaihtoehtoja, joita voi käyttää esimerkiksi pallopeleissä tai voimistelussa. Kannustakaa lastanne jatkamaan samaan malliin!
5. luokka tytöt 7,3–8,0 m pojat 7,6–8,3 m9	8. luokka tytöt 7,9–8,7 m pojat 9,1–10,0 m	Lapsenne hyppäämiseen tarvittavat taidot ja kimmoisuus ovat arkiaskareitten vaatimalla tasolla. Monipuolisia hyppyjä harjoittelemalla luusto ja lihakset vahvistuvat. Samalla myös tasapaino kehittyy ja erilaiset pelit onnistuvat sujuvammin. Hyppytaitoja voi kehittää hyppimällä vaikkapa erilaisten esteiden yli. Kannustakaa lastanne kehittämään ja ylläpitämään hyppytaitojaan!
5. luokka tytöt < 7,2 m pojat < 7,5 m	8. luokka tytöt < 7,8 m pojat < 9,0 m	Lapsenne hyppäämistaidot tarvitsevat harjoitusta. Parantamalla hyppytaitoja ja kimmoisuutta luusto ja lihakset vahvistuvat sekä tasapaino kehittyy. Kannustakaa lastanne hypähtelemään, hyppimään tai loikkimaan vaikkapa portaita aina sopivan tilaisuuden tullen. Näin kehittyvä luusto ja lihakset saavat monipuolisia harjoitteita arkisten touhujen ohessa.

 Keskivartalon voimaa tarvitaan hyvän ryhdin ja tasapainon pitämisessä. Hyvä ryhti ja tasapaino auttavat esimerkiksi jaksamaan koulupäivän pitkät istumisjaksot. Selkäranka on tukipilari, jota vatsa- ja selkälihakset tukevat. Vatsa- ja selkälihakset tarvitsevat säännöllistä huoltoa ja harjoitusta, koska niitä tarvitaan kaikessa liikkumisessa ja asentojen hallinnassa.

Keskivartalon voimaa voi kehittää esimerkiksi tanssissa (esim. breakdance tai streetdance), budo- ja kamppailulajeissa, telinevoimistelussa, kiipeilyssä, hiihdossa tai kotona voimistellen. Vatsalihasliikkeet parantavat myös keskivartalon hallintaa. Välillä on hyvä myös ojentaa selkärankaa roikkuen vaikka tikapuissa tai kurkotellen käsillä kohti taivasta. Tavoitteena on, että koululainen tekisi vähintään kolme kertaa viikossa jotakin keskivartalon voimaa kehittävää harjoitusta.

5. luokka tytöt > 43 krt pojat > 43 krt	8. luokka tytöt > 42 krt pojat > 57 krt	Lapsenne keskivartalon voima on hyvällä tasolla. Kun selkä- ja vatsalihakset ovat vahvoja ja joustavia, on helpompi säilyttää oikea ryhti ja välttyä ikäviltä selkävaivoilta. Huolehdittehan lapsenne lihastasapainosta eli siitä, että hän tekee yhtä paljon sekä selän että vatsan puolen lihasharjoitteita. Vatsa- ja selkälihakset pitävät aktiivisesta elämästä, joten kannustakaa häntä jatkamaan samaan malliin!
5. luokka tytöt 26–42 krt pojat 26–42 krt	8. luokka tytöt 25–41 krt pojat 32–56 krt	Lapsenne vatsa- ja selkälihasten toimintakyky tarvitsee pientä lisäharjoitusta. Vatsa- ja selkälihakset tarvitsevat säännöllistä huoltoa, johon lapsenne edelleen kannattaa kiinnittää huomiota. Riittävä vatsa- ja selkälihasten voimataso auttaa pitämään ryhdin niin istuessa, seisoessa kuin liikkuessakin. Liikeharjoituksilla vatsalihakset vahvistuvat, selkärangan liikkuvuus paranee ja selkä voi paremmin. Kannustakaa lastanne pieneen säännölliseen vatsa- ja selkälihasten harjoitteluun eri liikuntamuotojen avulla!
5. luokka tytöt < 25 krt pojat < 25 krt	8. luokka tytöt < 24 krt pojat < 31 krt	Lapsenne keskivartalon voimaa tulee kehittää. Keskivartalon voimaa tarvitaan istuessa, seisoessa sekä kaikessa liikkumisessa. Vatsa- ja selkälihakset tukevat selkärankaa, auttavat jaksamaan koulupäivän istumisjaksot sekä ehkäisevät ikävien selkäkipujen syntymistä. Viettääkö lapsenne paljon aikaa esim. tietokoneella tai televisiota katsellen? Pieni voimistelutauko silloin tällöin tekee hyvää, sillä vatsa- ja selkälihakset tykkäävät aktiivisesta elämästä!

 Liikkuvuudella tarkoitetaan kehon nivelten liikelaajuutta. Liikkuvuus koostuu nivelten liikkuvuudesta sekä lihasten ja niveltä ympäröivien kudosten venyvyydestä. Liikkuvuus on joko aktiivista tai passiivista. Aktiivisella liikkuvuudella tarkoitetaan omalla lihastyöllä ilman apuvälineitä saavutettua liikelaajuutta. Esimerkiksi, kun vie kädet itse yhteen selän takana, puhutaan aktiivisesta liikkuvuudesta. Passiivinen liikkuminen tarkoittaa sitä, kun kädet viedään yhteen selän takana toisen henkilön tai apuvälineen avulla.

Jotta päivittäiset askareet sujuisivat, täytyy nivelten liikkua tietyn minimimäärän. Hyvä liikelaajuus nivelissä ja lihaksissa mahdollistaa laajat liikeradat ilman kovaa lihastyötä. Säännöllisen liikkuvuusharjoittelun avulla voi ennalta ehkäistä ikäviä kiputiloja, joita voi tulla, jos joku nivel ei liiku normaalisti.

Venyttelyyn liittyy alkuverryttely, jonka avulla kohotetaan kehon lämpötilaa. Lämpimän kehon lihakset venyvät paremmin ja riski ikäville revähdyksille pienenee. Venyttelyllä ennen liikuntasuoritusta elimistö valmistetaan rasitukseen ja tällöin venytykset ovat kestoltaan muutaman sekunnin mittaisia. Rasituksen jälkeisellä venyttelyllä lihakset palautuvat lepopituuteen ja se edistää palautumista. Erilaiset hallitut asennot, kyykistymiset, venytykset ja kurkotukset ovat hyviä liikkuvuusharjoitteita. Tavoitteena on, että koululainen tekisi useita kurkotuksia ja venytyksiä päivittäin.

4 pistettä	Lapsenne liikkuvuus on päivittäisten askareiden kannalta hyvällä tasolla. Monipuolinen liikkuvuus luo hyvät edellytykset myös vaikeampien liikuntamuotojen tekniikan oppimiselle. Liikkuvuusharjoitteita kannattaa tehdä säännöllisesti päivittäin tai viikoittain, jotta nivelten liikelaajuus ja lihasten venyvyys säilyvät. Kannustakaa lastanne säännöllisiin venytyksiin ja kurkotuksiin liikkuvuuden ylläpitämiseksi!
1-3 pistettä	Lapsenne liikkuvuus tarvitsee pientä lisäharjoitusta. Tällöin lihakset voivat työskennellä kevyemmin ja lapsi selviää helpommin esimerkiksi koulupäivän rasituksista. Lisäksi eri liikuntamuotojen vaikeammat suoritustekniikat sujuvat helpommin, koska liikkuvuus luo edellytykset niiden oppimiselle. Kannustakaa lastanne säännöllisiin liikkuvuusharjoitteisiin!
0 pistettä	Lapsenne liikkuvuus tarvitsee harjoitusta. Liikkuvuus on ominaisuus, jota voi helposti kehittää pienen harjoittelun avulla. Hyvä liikkuvuus auttaa päivittäisissä toimissa, jolloin lihasten ei tarvitse tehdä niin kovasti töitä nivelten liikelaajuuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi koulun oppitunneilla istuminen ja keskittyminen sujuvat helpommin, kun hyvä liikkuvuus auttaa istumaan ryhdikkäästi. Kannustakaa lastanne pieniin säännöllisiin liikkuvuusharjoitteisiin!