Move! -palaute opettajille ja terveydenhuollolle

Fyysisestä toimintakyvystä saatavan palautteen ensisijaisena tavoitteena on auttaa oppilasta ja hänen perhettään ymmärtämään fyysisen toimintakyvyn yhteydet oppilaan terveyteen, päivittäiseen hyvinvointiin, jaksamiseen ja opiskeluun. Kannustava ja myönteinen lähestymistapa auttaa oppilasta ottamaan vastaan rakentavaa palautetta.

Fyysinen toimintakyky

Fyysisellä toimintakyvyllä tarkoitetaan elimistön toiminnallista kykyä selviytyä fyysistä ponnistelua edellyttävistä tehtävistä ja sille asetetuista tavoitteista. Se ilmenee kykynä liikkua omin voimin, harrastaa ja huolehtia päivittäisistä tehtävistä. Hyvä fyysinen toimintakyky auttaa oppilasta kulkemaan koulu- ja harrastusmatkat, kuljettamaan koulu- ja harrastusvälineet omin voimin sekä keskittymään. Se auttaa myös kirjoittamisessa, piirtämisessä, soittamisessa ja käsitöiden tekemisessä niin koulussa kuin vapaa-aikana. Hyvä fyysinen toimintakyky edistää oppilaan psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja hyvinvointia, sillä toimintakykyä kehittävät yhteisleikit ja -pelit harjaannuttavat myös sosiaalisia taitoja ja erilaisten tunteiden käsittelyä.

Hyvän fyysisen toimintakyvyn lisäksi terveellinen ruokavalio ja riittävä yöuni auttavat jaksamaan arkipäivän rasitukset ja nauttimaan myös vapaa-ajan harrastuksista. Fyysinen toimintakyky vaikuttaa ratkaisevasti oppilaan päivittäiseen hyvinvointiin ja terveyteen.

Fyysisen toimintakyvyn kehittäminen kulkee käsi kädessä oppilaan yksilöllisen kasvun ja kehityksen kanssa. Kestävyys, liikkuvuus, nopeus, voima ja motoriset perustaidot ovat fyysisen toimintakyvyn osa-alueita, joita jokainen pystyy kehittämään. Fyysistä toimintakykyä ei voi varastoida, vaan sen osa-alueiden kehittäminen ja ylläpitäminen vaativat tietyn määrän säännöllistä harjoittelua. Koulun liikuntatuntien lisäksi myös kouluajan ulkopuolella on tärkeää kehittää ja ylläpitää fyysistä toimintakykyä. Suosituksena on, että alakouluikäinen liikkuisi joka päivä useammassa jaksossa vähintään 1,5 tuntia ja yläkouluikäinen vähintään tunnin niin, että välillä hengästyy. Koulun liikuntatunnit tulisi pystyä organisoimaan niin, että 45 minuutin oppitunti sisältää 30 minuuttia ja 90 minuutin oppitunti 60 minuuttia reipasta liikuntaa.

Move-mittauksissa oppilaan fyysistä toimintakykyä mitataan kuudella eri mittausosiolla. Niistä saatava palaute tarkoittaa:

Tällä osa-alueella oppilaan fyysinen toimintakyky on hyvällä tasolla, jolloin päivittäiset toimet sujuvat helposti. Fyysistä toimintakykyä ei voi varastoida, joten eri osa-alueiden säännöllinen monipuolinen harjoittaminen on tärkeää toimintakyvyn ylläpitämiseksi. Kannusta oppilasta jatkamaan samaan malliin!

Kyseisellä osa-alueella oppilaan fyysinen toimintakyky on tasolla, jolloin päivittäiset toimet sujuvat. Fyysistä toimintakykyä ei voi varastoida, joten eri osa-alueiden säännöllinen monipuolinen harjoittaminen on tärkeää toimintakyvyn kehittämiseksi ja ylläpitämiseksi. Pienellä lisäharjoituksella oppilaan jaksaminen ja hyvinvointi edistyvät.

Oppilaan fyysinen toimintakyky tarvitsee harjoitusta kyseisellä osa-alueella. Kehitystä kaipaavia toimintakyvyn osa-alueita voi helposti parantaa pienen harjoittelun avulla lisäämällä liikuntaa arkisiin toimiin, esimerkiksi koulumatkoilla tai välitunneilla. Oppilasta tulee kannustaa kokeilemaan myös uusia aktiivisia vapaa-ajanviettotapoja tai liikuntamuotoja.

Suositeltava päivittäinen liikuntamäärä eri-ikäisille koululaisille

Kuva: Opetusministeriö and Nuori Suomi ry 2008.

20 metrin viivajuoksu mittaa kestävyyttä ja liikkumistaitoja

Kestävyys on elimistön kykyä vastustaa väsymystä fyysistä ponnistelua vaativissa tehtävissä. Kestävyysominaisuudet kuvastavat pitkälti hengitys- ja verenkiertoelimistön toimintakykyä. Kestävyysliikunnalla on lukuisia myönteisiä vaikutuksia sydämeen ja verenkiertoon sekä erityisesti koulussa jaksamiseen. Kestävyys on pohjana kaikelle liikkumiselle, sillä sen avulla lapsi jaksaa esimerkiksi kulkea koulumatkan kävellen tai pyöräillen ja uida kesällä takaisin rantaan.

Hyvä kestävyys ja liikkumistaidot auttavat oppilasta paitsi juoksemaan tai hiihtämään, myös keskittymään koulussa. Hyvä fyysinen kestävyyskunto on yhteydessä muun muassa hyvään koulumenestykseen ja todistusarvosanoihin.

20 m viivajuoksulla mitataan kestävyyttä ja liikkumistaitoja. Mittausosion avulla voidaan arvioida epäsuorasti oppilaan maksimaalista hapenottokykyä.

Hyviä kestävyysliikuntamuotoja ovat ne lajit, joissa käytetään useita suuria lihasryhmiä, kuten esimerkiksi hiihto, uinti, juoksu tai pyöräily. Myös monet pallopelit parantavat kestävyyttä, jos pelaaminen on yhtäjaksoista ilman taukoja. Kestävyyden ja liikkumistaitojen kehittämiseksi tavoitteena on, että alakouluikäinen liikkuisi joka päivä vähintään 1,5 tuntia ja yläkouluikäinen vähintään tunnin. Opettaja: huolehdi, että liikuntatunneillasi riittää jatkuvaa fyysisesti aktiivista tekemistä kaikille.

Taulukon tulos on juostu aika (min:sek).

5. luokka tytöt > 4:41 pojat > 6:00	8. luokka tytöt > 5:21 pojat > 7:22	Kestävyyden ja liikkumistaitojen avulla oppilas selviytyy hyvin tavallisista kestävyyttä ja liikkumistaitoja vaativista arkipäivän askareista. Kannusta oppilasta jatkamaan samaan malliin säilyttämällä fyysistä aktiivisuutta ylläpitävät elämäntavat tai harrastukset. Muistuta myös monipuolisesta ravinnosta ja riittävästä unesta!
5. luokka tytöt 3:16–4:40 pojat 3:59–5:59	8. luokka tytöt 3:30–5:20 pojat 5:00–7:21	Oppilaan kestävyys ja liikkumistaidot ovat tasolla, että hän selviytyy tavallisista arkipäivän askareista. Arkiliikunta, esimerkiksi koulumatkan kulkeminen omin lihasvoimin tai pihapelit kavereiden kanssa, riittävä uni ja monipuolinen ravinto ovat erittäin tärkeitä jaksamisen kannalta niin koulussa kuin vapaa-aikana. Tärkeintä on, että oppilas liikkuisi useita kertoja viikossa niin, että hengästyy. Tämä on hyvä pohja lisätä aktiivisuutta ja kokeilla erilaisia harrastuksia!
5. luokka tytöt < 3:15 pojat < 3:58	8. luokka tytöt < 3:29 pojat < 4:59	Oppilaan kestävyys ja liikkumistaidot tarvitsevat harjoitusta! Kestävyys on kivijalka, jonka varaan fyysistä toimintakykyä on hyvä rakentaa. Kestävyyttä parantavat liikuntamuodot, esimerkiksi kävely, hölkkä ja pyöräily vahvistavat jänteitä, niveliä, lihaksia sekä erityisesti sydäntä ja keuhkoja. Hyvä kestävyys, terveellinen ravinto ja riittävä uni auttavat oppilasta jaksamaan niin koulussa kuin vapaa-aikana. Kannusta oppilasta lisäämään arkiliikuntaa, vaikka kulkemalla kavereille, harrastuksiin ja kouluun omin voimin.

Vauhditon 5-loikka mittaa alaraajojen voimaa, nopeutta, dynaamista tasapainoa ja liikkumistaitoja

Viisiloikan hypyt ovat rytmisiä ja samanlaisina toistuvia peräkkäisiä ponnistuksia. Hyppytaitoja ja kimmoisuutta tarvitaan liikkumisessa, erilaisissa peleissä tai välituntileikeissä, mutta nopeat ja kimmoisat jalat auttavat myös selviytymään horjahduksista ja liukastumisista kaatumatta.

Luusto vahvistuu noin 15–16-vuotiaaksi asti. Siksi riittävä hyppely on välttämätöntä normaalin kehityksen turvaamiseksi. Hyppyjen harjoittaminen kehittää rytmin hahmottamista, kimmoisuutta, nopeutta, tasapainoa liikkuessa ja vahvistaa jalkojen lihaksia.

Vauhditon 5-loikka -mittausosio mittaa alaraajojen voimaa, nopeutta, liikkumisen aikaista tasapainoa ja liikkumistaitoja.

Hyppytaitoja voi kehittää muun muassa erilaisten pallopelien, pihaleikkien tai vaikkapa parkourin avulla. Tärkeintä on, että oppilas tekisi paljon erilaisia ponnistuksia, hyppyjä tai loikkia. Luuston ja lihasten kehittymisen tueksi tavoitteena on tehdä joka päivä 50–100 ponnistusta kuten erilaisia hypähdyksiä, hyppyjä tai loikkia. Kannusta oppilasta valitsemaan välillä rappuset hissin sijaan.

5. luokka tytöt > 8,1 m pojat > 8,4 m	8. luokka tytöt > 8,8 m pojat > 10,1 m	Oppilaan hyppäämiseen tarvittavat taidot ja kimmoisuus ovat hyvällä tasolla. Hyppäämistä vaativat tehtävät sujuvat mukavasti. Mitä enemmän oppilas tekee erilaisia hyppyjä, sitä enemmän liikepankkiin kertyy erilaisia vaihtoehtoja, joita voi käyttää esimerkiksi pallopeleissä tai voimistelussa. Kannusta oppilasta säilyttämään hyvä taso jatkamalla samaan malliin!
5. luokka tytöt 7,3–8,0 m pojat 7,6–8,3 m	8. luokka tytöt 7,9–8,7 m pojat 9,1–10,0 m	Oppilaan hyppäämiseen tarvittavat taidot ja kimmoisuus ovat arkiaskareitten vaatimalla tasolla. Monipuolisia hyppyjä harjoittelemalla luusto ja lihakset vahvistuvat sekä tasapaino kehittyy. Myös erilaiset pelit onnistuvat sujuvammin. Hyppytaitoja voi kehittää hyppimällä vaikkapa erilaisten esteiden yli. Kannusta oppilasta kehittämään ja ylläpitämään hyppytaitojaan!
5. luokka tytöt < 7,2 m pojat < 7,5 m	8. luokka tytöt < 7,8 m pojat < 9,0 m	Oppilaan hyppäämistaidot tarvitsevat harjoitusta. Parantamalla hyppytaitoja ja kimmoisuutta luusto ja lihakset vahvistuvat sekä tasapaino kehittyy. Kannusta oppilasta hyppimään tai loikkimaan vaikkapa portaita aina sopivan tilaisuuden tullen. Näin kehittyvä luusto ja lihakset saavat monipuolisia harjoitteita.

Ylävartalon kohotus mittaa keskivartalon voimaa ja kestävyyttä

Keskivartalon voimaa tarvitaan hyvän ryhdin ja tasapainon ylläpitämisessä. Hyvä ryhti ja tasapaino auttavat esimerkiksi jaksamaan koulupäivän pitkät istumisjaksot. Selkäranka on tukipilari, jota vatsa- ja selkälihakset tukevat.

Vatsa- ja selkälihakset tarvitsevat säännöllistä huoltoa ja harjoitusta, koska niitä tarvitaan kaikessa liikkumisessa ja asentojen hallinnassa. Ylävartalon kohotus mittaa vatsalihasten, erityisesti syvien vatsalihasten lihaskestävyyttä.

Keskivartalon voimaa voi kehittää esimerkiksi tanssissa (esim. breakdance tai streetdance), budo- ja kamppailulajeissa, telinevoimistelussa, kiipeilyssä, hiihdossa, mailapeleissä tai kotona voimistellen. Vatsalihasliikkeet parantavat keskivartalon hallintaa. Välillä on hyvä myös ojentaa selkärankaa roikkuen vaikka tikapuissa tai kurkotella käsillä kohti taivasta. Tavoitteena on, että koululainen tekisi vähintään kolme kertaa viikossa jotakin keskivartalon voimaa kehittävää harjoitusta.

5. luokka tytöt > 43 krt pojat > 43 krt	8. luokka tytöt > 42 krt pojat > 57 krt	Oppilaan keskivartalon voima on hyvällä tasolla. Kun selkä- ja vatsalihakset ovat vahvoja ja kestäviä, on helpompi säilyttää oikea ryhti ja välttyä ikäviltä selkävaivoilta. Kannusta oppilasta huolehtimaan lihastasapainosta eli siitä, että hän tekee yhtä paljon sekä selän että vatsan puolen lihasharjoitteita. Vatsa- ja selkälihakset pitävät aktiivisesta elämästä, joten kannusta jatkamaan samaan malliin!
5. luokka tytöt 26–42 krt pojat 26–42 krt	8. luokka tytöt 25–41 krt pojat 32–56 krt	Oppilaan vatsa- ja selkälihasten toimintakyky tarvitsee lisäharjoitusta. Vatsa- ja selkälihakset tarvitsevat säännöllistä harjoitusta, johon oppilaan kannattaa kiinnittää huomiota. Riittävä vatsa- ja selkälihasten voimataso auttaa pitämään ryhdin niin istuessa, seisoessa kuin liikkuessakin. Liikeharjoituksilla vatsalihakset vahvistuvat, selkärangan liikkuvuus paranee ja selkä voi paremmin. Kannusta oppilasta pieneen säännölliseen vatsa- ja selkälihasten harjoitteluun eri liikuntamuotojen avulla!
5. luokka tytöt < 25 krt pojat < 25 krt	8. luokka tytöt < 24 krt pojat < 31 krt	Oppilaan keskivartalon voimaa täytyy kehittää! Keskivartalon voimaa tarvitaan istuessa, seisoessa sekä kaikessa liikkumisessa. Voimakkaat vatsa- ja selkälihakset tukevat selkärankaa, auttavat jaksamaan koulupäivän istumisjaksot sekä ehkäisevät ikävien selkäkipujen syntymistä. Viettääkö oppilas paljon aikaa esimerkiksi tietokoneella tai televisiota katsellen? Pieni voimistelutauko silloin tällöin tekee hyvää, sillä vatsa- ja selkälihakset tykkäävät aktiivisesta elämästä!

Etunojapunnerrus mittaa yläraajojen voimaa ja kestävyyttä

Yläraajojen voimalla tarkoitetaan erityisesti käsien ojentajalihasten, rintalihasten ja hartiaseudun voimaa ja kestävyyttä, joita tarvitaan muun muassa koulutarvikkeiden ja harrastusvälineiden nostamisessa ja kuljettamisessa. Voimakkaat yläraajat ja hartiaseutu auttavat asennonhallinnassa, ryhdin ylläpidossa ja erilaisissa voimaa vaativissa liikuntamuodoissa ja tehtävissä.

Etunojapunnerruksella mitataan hartian alueen, rintalihasten ja yläraajojen lihasten liikevoimaa ja kestävyyttä sekä liikettä tukevien vartalolihasten pitoa eli voimakestävyyttä.

Yläraajojen voimaa voi kehittää esimerkiksi kiipeilemällä, käsiriipunnalla, perinteisellä leuanvedolla, tekemällä polttopuita tai lumitöitä. Myös monet käsivoimia vaativat liikuntamuodot kuten uinti, telinevoimistelu, hiihto tai rullaluistelu sauvoin kehittävät yläraajojen voimaa ja kestävyyttä. Tavoitteena on, että koululainen tekisi vähintään kolme kertaa viikossa jotakin ylävartalon lihasvoimaa kehittävää harjoitusta.

5. luokka tytöt > 26 krt pojat > 18 krt	8. luokka tytöt > 31 krt pojat > 27 krt	Oppilaan yläraajojen ja hartiaseudun voima ja kestävyys on hyvällä tasolla toimintakyvyn näkökulmasta. Monipuolisten punnerrus-, riippumis- ja käsinseisontaharjoitteiden avulla oppilas voi kehittää niska- ja hartiaseudun voimaa ja kestävyyttä yhä vaativampien suoritustekniikoiden oppimiseksi. Kannusta oppilasta säilyttämään hyvä yläraajojen voima jatkamalla samaan malliin!
5. luokka tytöt 16–25 krt pojat 6–17 krt	8. luokka tytöt 20–30 krt pojat 14–26 krt	Oppilaan yläraajojen voima ja kestävyys tasolla, jolla käsivoimia vaativat päivittäiset tehtävät sujuvat. Pienellä yläraajojen lisäharjoituksella oppilas voi helposti ennalta ehkäistä ikäviä niska-hartiaseudun kipuja, joita pitkäaikainen istuminen television tai tietokoneen ääressä voi aiheuttaa. Kannusta oppilasta kehittämään ja ylläpitämään yläraajojen voimaa ja kestävyyttä eri liikuntamuotojen avulla!
5. luokka tytöt < 15 krt pojat < 5 krt	8. luokka tytöt < 19 krt pojat < 13 krt	Oppilaan käsivoimat vaativat harjoitusta, jotta hän selviytyisi uupumatta päivittäisistä toimistaan. Riittävä yläraajojen voima ja kestävyys auttavat jaksamaan koulussa ja vapaa-aikana, sillä niska-hartiaseudun asennonhallinta ja ryhdin ylläpitäminen edellyttävät voimakkaita niska- ja hartialihaksia. Harjoittelemalla kyseisiä lihaksia voi ehkäistä ikävien niska-hartiaseudun kiputilojen syntymistä. Kannusta oppilasta kehittämään yläraajojen voimaa ja kestävyyttä eri liikuntamuotojen avulla!

Liikkuvuus mittaa normaalia anatomista liikkuvuutta

Liikkuvuudella tarkoitetaan kehon nivelten liikelaajuutta. Liikkuvuus koostuu nivelten liikkuvuudesta sekä lihasten ja niveltä ympäröivien kudosten venyvyydestä. Liikkuvuus on joko aktiivista tai passiivista. Aktiivisella liikkuvuudella tarkoitetaan omalla lihastyöllä ilman apuvälineitä saavutettua liikelaajuutta. Esimerkiksi käsien vieminen yhteen selän takana tarkoittaa aktiivista liikkuvuutta. Passiivinen liikkuminen tarkoittaa sitä, kun kädet viedään yhteen selän takana toisen henkilön tai apuvälineen avulla. Jotta päivittäiset askareet sujuisivat, täytyy nivelten liikkua tietyn minimimäärän.

Hyvä liikelaajuus nivelissä ja lihaksissa mahdollistaa laajat, taloudelliset ja terveelliset liikeradat ilman kovaa lihastyötä. Säännöllisen liikkuvuusharjoittelun avulla voi ennaltaehkäistä ikäviä kiputiloja. Niitä voi tulla, jos joku nivel ei liiku normaalisti. Kehon liikkuvuus -mittausosiossa mitataan kehon normaalia anatomista liikkuvuutta käyttäen kolmea eri asentoa (kyykistys, alaselän ojennus täysistunnassa sekä oikean ja vasemman olkapään liikkuvuus).

Venyttelyyn liittyy alkuverryttely, jonka avulla kohotetaan kehon lämpötilaa. Silloin lihakset venyvät paremmin ja riski ikäville revähdyksille pienenee. Venyttelyllä ennen liikuntasuoritusta elimistö valmistetaan rasitukseen lyhyillä pumppaavilla venytyksillä. Rasituksen jälkeisillä pitkillä ja rauhallisilla venytyksillä lihakset palautuvat lepopituuteen. Loppuvenyttely edistää palautumista. Erilaiset hallitut asennot, kyykistymiset, venytykset ja kurkotukset ovat hyviä liikkuvuusharjoitteita. Tavoitteena on, että koululainen tekisi useita kurkotuksia ja venytyksiä päivittäin.

4 pistettä	Oppilaan liikkuvuus on päivittäisten askareiden kannalta hyvällä tasolla. Monipuolinen liikkuvuus luo hyvät edellytykset myös vaikeampien liikuntamuotojen tekniikoiden oppimiselle. Liikkuvuusharjoitteita kannattaa tehdä säännöllisesti päivittäin tai viikoittain, jotta nivelten liikelaajuus ja lihasten venyvyys säilyvät. Kannusta oppilasta säännöllisiin venytyksiin ja kurkotuksiin liikkuvuuden ylläpitämiseksi!
1-3 pistettä	Oppilaan liikkuvuus tarvitsee pientä lisäharjoitusta. Tällöin lihakset voivat työskennellä kevyemmin ja oppilas selviää helpommin esimerkiksi koulupäivän rasituksista. Lisäksi eri liikuntamuotojen vaikeammat suoritustekniikat sujuvat helpommin, koska liikkuvuus luo edellytykset niiden oppimiselle. Kannusta oppilasta säännöllisiin liikkuvuusharjoitteisiin!
0 pistettä	Oppilaan liikkuvuus tarvitsee harjoitusta. Liikkuvuus on ominaisuus, jota voi helposti kehittää pienen harjoittelun avulla. Hyvä liikkuvuus auttaa päivittäisissä toimissa, jolloin lihasten ei tarvitse tehdä niin kovasti töitä nivelten liikelaajuuden saavuttamiseksi. Esimerkiksi koulun oppitunneilla istuminen ja keskittyminen sujuvat helpommin, kun hyvä liikkuvuus auttaa istumaan ryhdikkäästi. Kannusta oppilasta säännöllisiin kurkotuksiin, venytyksiin tai liikkuvuusharjoitteisiin!

Heitto-kiinniottoyhdistelmä mittaa käsittelytaitoja, havaintomotorisia taitoja ja yläraajojen voimaa

Käsittelytaidot edellyttävät välineen hallintaa pääasiassa käsillä (esim. pallo, kynä, käsityökalut, näppäimistö) ja jaloilla (esim. pallo). Heittäminen ja kiinniottaminen ovat käsittelytaitoja, joissa muun muassa näköaistilla on keskeinen merkitys. Esimerkiksi pallon kiinniottaminen vaatii, että pallo paikannetaan ensin ympäristöstä.

Liikunnassa opittavat karkeamotoriset käsittelytaidot edistävät monissa harrastuksissa tarvittavien hienomotoristen käsittelytaitojen oppimista ja hallitsemista. Havaintomotorisia taitoja oppilas tarvitsee päivittäin esimerkiksi kulkeakseen turvallisesti liikenteessä koulumatkoilla ja vapaa-aikana. Heitto-kiinniottoyhdistelmällä mitataan käsittelytaitoja, havaintomotorisia taitoja ja yläraajojen voimaa.

Käsittely- ja havaintomotorisia taitoja voi parantaa erilaisten pallopelien, käsitöiden, piirtämisen, maalaamisen, soittamisen tai kirjoittamisen avulla joko yksin tai kavereiden kanssa. Esimerkiksi tennis, sulkapallo, pöytätennis, golf, pesäpallo, salibandy tai sähly on monipuolisia käsittelytaitoja kehittäviä liikuntamuotoja. Tavoitteena on, että koululainen haastaisi välineenkäsittelytaitonsa joka päivä erilaisin tehtävin.

5. luokka tytöt > 14 krt pojat > 16 krt	8. luokka tytöt > 16 krt pojat > 16 krt	Oppilaan välineenkäsittelytaidot ovat toimintakyvyn kannalta hyvällä tasolla. Heitto- ja kiinniotto onnistuvat häneltä sujuvasti. Vaihtelemalla heittovälinettä nuori saa monipuolisuutta liikepankkiinsa, joka auttaa kehittymään yhä paremmaksi välineenkäsittelijäksi. Rohkaise harjaannuttamaan myös heikomman käden motoriikkaa. Kannusta oppilasta säilyttämään hyvä taso välineenkäsittelyssä jatkamalla samaan tapaan!
5. luokka tytöt 9–13 krt pojat 11–15 krt	8. luokka tytöt 12–15 krt pojat 12–15 krt	Oppilaan heitto- ja kiinniottotaidot ovat tasolla, jolla myös erilaiset pallopelit ja -leikit sujuvat. Kannusta oppilasta kehittämään heittotaitojaan, esimerkiksi vaihtelemalla heittovälinettä, jolloin myös vaikeampien välineenkäsittelyä vaativien tehtävien tekeminen sujuu helpommin. Pienellä lisäharjoituksella saa paljon aikaan!
5. luokka tytöt < 8 krt pojat < 10 krt	8. luokka tytöt < 11 krt pojat < 11 krt	Oppilaan heitto- ja kiinniottotaidot tarvitsevat lisäharjoitusta! Hyvät välineenkäsittelytaidot auttavat kirjoittamisessa, piirtämisessä ja erilaisissa käsitöissä sekä välituntileikeissä ja -peleissä. Harjoittelemalla monipuolisesti heittämistä ja kiinniottamista oppilas kehittyy hallitsemaan liikkeitänsä, jolloin myös vaikeampien taitojen oppiminen onnistuu helpommin. Kannusta oppilasta säännöllisiin heitto- ja kiinniottoharjoitteisiin!