Näkymiä moduuliin KU3 Kuva viestii ja vaikuttaa

Visuaalisen kulttuurin monilukutaito kuuluu olennaisesti moduulin sisältöön. Marjo Räsänen nostaa esille Visuaalisen kulttuurin monilukutaito -tekstissä kuinka monilukutaito yhdistää kaikkia oppiaineita ja visuaalinen kulttuuri yhdistää meitä monikulttuurisesti yhteen. Sanahirviönä se kätkee sisäänsä laajoja kokonaisuuksia, niin kuvan esittämisestä aina erilaisten ajankohtaisten ilmiöiden purkuun ja tarkasteluun. Visuaalisen kulttuurin monilukutaitoon linkittyy siis ymmärrys siitä, mitä kuva esittää, millaisia arvoja se tuo esiin ja millaisia ajatuksia, arvoja tai toiminteita se voi tuottaa. Esimerkiksi sosiaalisen median näyttämät kuvat ja lyhyet videot muokkaavat niin käyttäytymistämme kuin esteettisiä mieltymyksiämme – lähtien teknisistä seikoista, kuten videon lyhyydestä, pystysuuntaisuudesta tai kuvan neliömuodosta, aina intertekstuaalisiin ja multimodaalisiin esittämisen tapoihin, jotka usein sisältävät monitasoisia viitteitä yhteiskuntaan, kulttuuriin ja tekijän historiaankin. Visuaalisella kulttuurilla merkitään siis kaikkea näkyvää: taidetta, mediaa, ympäristöä (kaikissa merkityksissään) tai vaikka tieteen kuvia. KU3-moduulin keskeisiä sisältöjä ajatellen omien ja median kuvien tuottaminen ja monisyinen purkaminen ja lukeminen ovat visuaalisen kulttuurin monilukutaidon ytimessä.

Kuvan representationaalisuus tuo esiin sen monisyisen luonteen sekä sen, miten kuva on kietoutunut erilaisiin tietoihin ja taitoihin. Kuva siis sekä esittää – tuo jonkin asian näkyväksi – että kätkee jotain; kuva esittää jotain aina tietyllä tavalla. Visuaalisen median ollessa kaikkialla kuvan merkityksen purkamiseen vaikuttaa vahvasti medialukutaito, jonka avulla opiskelija voi alkaa ymmärtää erilaisia kuvan vaikuttamisen tapoja.

Ilmastokriisin, demokratian kriisin ja muuttuvien arvojen aikakaudella visuaalinen kulttuuri on myös muutoksessa. Monilukutaidon rooli nousee yhä tärkeämmäksi ja laajemmaksi. Uhkaavien muutoksien kuvien purkaminen, tunteisiin vetoavan median kriittinen ymmärtäminen, “paskapuheen” tunnistaminen (Vihma, Hartikainen, Ikäheimo, 2018) ovat kaikki olennaisia yhteiskunnallisia taitoja. Kaiken tämän lisäksi myös vaikuttaminen kuvien kautta, avulla tai vuoksi on tärkeässä roolissa ja olennainen osa visuaalisen kulttuurin monilukutaitoa.

Arvomuutos tuo myös monia aiemmin marginalisoituja ääniä paremmin esiin ja esimerkiksi feministisen pedagogiikan ja kriittisen vammaistutkimuksen esiin nostamat asiat ovat tärkeitä kuvataidekasvatuksessa. Esimerkiksi Aalto-yliopiston taiteen laitoksen lehtori Tiina Pusan ja professori Anniina Suomisen toimittama Feminism and Queer in Art Education (2018) yhdistää visuaalista kulttuuria laajasti mm. intersektionaalisen feminismin ja seksuaalisuuden moninaisuuksien kysymyksiin. Taiteen tohtori Mikko Koiviston väitöskirja puolestaan sitoo visuaalista kulttuuria kriittiseen vammaistutkimukseen nostaen esiin tärkeitä marginaaliin jääviä ääniä.

Nämä visuaalisen kulttuurin uudet alueet tarjoavatkin mielenkiintoisia tarttumapintoja ja sitovat kuvien ja kulttuurien kautta kuvataidetta voimakkaasti moniin oppiaineisiin. Turvallisen tilan periaatteet, erilaisten sukupuolien, vähemmistöjen ja epätasa-arvoisuuden käsittely nousevat yhä tärkeämmäksi tarkasteltaessa yhteiskunnan ja yksilön kuvia ja kulttuureita. Digitaalisuus puolestaan yhdistää taiteellista tekemistä teknisiin taitoihin ja myös kielelliseen ja matemaattiseen osaamiseen. Samalla digitaalisuus vaatii uusia lukutaitoja ja kriittistä arviointikykyä.