Järjestyssäännöt perusopetuksessa, lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa, tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa sekä vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutuksessa

Perusopetuslain 29 §:n, lukiolain 40 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun 80 §:n mukaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä järjestyssäännöt peruskouluille, lukioille ja ammatillisille oppilaitoksille. Vapaasta sivistystyöstä annetun lain 25 j §:n mukaan oppivelvollisille tarkoitetussa koulutuksessa tulee hyväksyä järjestyssäännöt lukiolain mukaisesti. Perusopetuslain 46 §:n mukaan aikuisten perusopetukseen sovelletaan perusopetuslain 29 §:ä ja myös aikuisten perusopetukseen tulee siten hyväksyä järjestyssäännöt. Myös tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen ja aikuisten lukiokoulutukseen on suositeltavaa laatia järjestyssäännöt. Järjestyssäännöillä edistetään koulun ja oppilaitoksen sisäistä järjestystä, opiskelun esteetöntä sujumista sekä koulu- ja oppilaitosyhteisön turvallisuutta ja viihtyisyyttä. 

Järjestyssäännöt ohjaavat kaikkea koulutusta koskevan lainsäädännön nojalla järjestettyä koulujen ja oppilaitosten vuosisuunnitelman mukaista opetusta ja siihen liittyvää toimintaa. Esimerkiksi perusopetuslain piiriin kuuluvassa opetuksessa järjestyssäännöt koskevat näin ollen myös esiopetusta, valmistavaa opetusta ja ammatillisessa koulutuksessa erilaisia oppimisympäristöjä. Tässä esityksessä käytetään käsitteitä opetuksen järjestäjä, koulu ja oppilas. Käsitteet kattavat myös esiopetuksen, lukio- ja ammatillisen koulutuksen, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen, aikuisten perusopetuksen, sekä vapaan sivistystyön oppivelvollisuuskoulutuksen järjestäjän, oppilaitoksen ja opiskelijan.

Koulujen olosuhteet vaihtelevat ja järjestyssääntöjen laatiminen on tärkeä prosessi. Näissä ohjeissa kuvataan järjestyssääntöjen laatimisessa huomioon otettavia seikkoja sekä esitetään perusopetuksen osalta ohjeita ja esimerkkejä järjestyssäännöiksi. Opetuksen järjestäjä voi käyttää esimerkkejä ja niiden yhteydessä esitettyjä vaihtoehtoja apuna laatiessaan omia järjestyssääntöjään. Ohjeita ja esimerkkejä voidaan soveltaa myös aikuisten perusopetuksen, lukion ja ammatillisen oppilaitoksen, tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen sekä vapaan sivistystyön järjestyssääntöjä laadittaessa ottaen kuitenkin huomioon lainsäädännöstä johtuvat erot, opiskelijoiden ikä ja ohjauksen tarve. Ohjeeseen sisältyy säännösten soveltamisesta tulkintoja ja näkemyksiä, jotka perustuvat säännösten valmisteluasiakirjoissa esitettyihin, ylimpien laillisuusvalvojien ja Opetushallituksen kannanottoihin. Jokainen opetuksen ja koulutuksen järjestäjä päättää järjestyssääntöjen tarkemmasta muodosta ja sisällöstä.

Järjestyssäännöt ovat koulu- ja oppilaitoskohtaisia ja niissä otetaan huomioon paikalliset olosuhteet. Koulut ja oppilaitokset ovat erilaisia ja järjestyssäännöt voivat siksi poiketa toisistaan. Myös perusopetuksen alaluokilla ja toisen asteen oppilaitoksissa säännöt voivat olla luonnollisesti erilaisia ja eri tavoin muotoiltuja. Aikuisten perusopetuksessa ja toisella asteella tulee lisäksi huomioida oppivelvollisten opiskelijoiden ja aikuisopiskelijoiden erilainen asema.

Koulutuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä suunnitelma kurinpitokeinojen ja kasvatuskeskustelun käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista. Opetushallitus on perusopetuksen ja lukion opetussuunnitelmien perusteissa sekä ammatillisessa koulutuksessa erillisissä määräyksissä antanut määräykset näiden suunnitelmien laatimisesta. Yhdenvertaisuuslain 6 § sekä naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain 5 a § edellyttävät puolestaan yhdenvertaisuussuunnitelman ja tasaarvosuunnitelman laatimista kouluille ja oppilaitoksille. Yhdenvertaisuuslain ja tasa-arvolain eräistä eroavuuksista huolimatta koulun on tarkoituksenmukaista yhdistää tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat. Ammatillisen koulutuksen osalta suunnitelmat voidaan tehdä erillisinä tai ne voidaan sisällyttää esimerkiksi osaksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaa tai sen liitteeksi. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat ovat aina oppilaitoskohtaisia. Lisäksi opetuksen järjestäjän tulee perusopetuslain 47 a §:n perusteella suunnitella opetussuunnitelman tai muiden koulun toimintaa ohjaavien suunnitelmien osana tai yhteydessä oppilaiden osallisuutta ja oppilaskuntatoimintaa koskeva toiminta sekä kriisisuunnitelma osana opiskeluhuoltosuunnitelmaa.


Päivitetty