Tältä sivulta löydät tietoa oppivelvollisuudesta toisella asteella ja mitä asioita koulutuksen järjestäjien, rehtoreiden, opettajien ja opinto-ohjaajien tulee huomioida työssään.

Koulutuksen järjestäjän vastuulla on 

  • Suunnitella koulutustarjonta ja vaihtoehtoiset toteutustavat siten, että opiskelijan on mahdollisuus suorittaa lukion oppimäärä ja ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto enintään neljän vuoden määräajassa  
  • Suunnitella yksilöllinen opintopolku yhdessä opiskelijan kanssa. Suunnittelussa ovat tarvittaessa mukana huoltaja, työelämän edustaja sekä opiskelijan muu verkosto. Suunnitelmaa päivitetään tarvittaessa.  
  • Ohjata opiskelijaa opintojen sekä jatko-opintojen ja urapolun suunnittelussa 
  • Seurata, että oppivelvollinen opiskelija edistää opintojaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tai henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman (HOKS) mukaan. 
  • suunnitella ja toteuttaa opiskelijan tarvitsemat tukitoimet, jotta opiskelija suoriutuu opinnoistaan suunnitellulla tavalla.  
  • olla yhteydessä opiskelijan huoltajaan tai lailliseen edustajaan, jos opinnot eivät edisty sovitusti. 

Opintojen suorittaminen enintään neljässä vuodessa 

Oppivelvollisen tulee edistää opintojaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä suunnittelee yhdessä opiskelijan kanssa opintojen etenemisen ja opiskelijan tarvitsemat tukitoimet. Suunnitelmat kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen opiskelusuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS). Koulutuksen järjestäjä seuraa suunnitelman toteutumista ja suunnitelmaa päivitetään opiskelijan tarpeiden mukaan. Samalla arvioidaan, ovatko opiskelijalle tarjottavat tukitoimet riittävät.  

Lukiokoulutuksen tavoitteellinen suorittamisaika on kolme vuotta. Opiskelijalla on oikeus suorittaa lukion oppimäärä enintään neljässä vuodessa. Oppivelvollisen kohdalla opiskelijan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma laaditaan siten, että hän suoriutuisi lukiokoulutuksesta vähintään neljässä vuodessa.  

Ammatillisen tutkinnon suorittamiselle ei ole säädetty aikarajaa, mutta oppivelvollisen opinnot suunnitellaan siten, että tutkinto on mahdollista suorittaa enintään neljässä vuodessa. Työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen (TELMA) suorittamisaika on enintään kolme vuotta.  

Koulutuksen keskeyttäminen tai alan vaihto 

Oppivelvollisuuden laajentamisella pyritään edistämään opintojen läpäisyä ja ehkäisemään keskeytyksiä. 

Opintojen keskeyttämisen syyt ovat moninaisia. Oppivelvollisen pohtiessa opintojensa keskeyttämistä koulutuksen järjestäjä, opiskelija ja muu tarvittava verkosto selvittävät yhdessä opiskelijan mahdollisuudet oppivelvollisuuden suorittamiseen. Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on arvioida ja suunnitella yhdessä opiskelijan kanssa opiskelijan tarvitsemat tukitoimet.   

Joissain tilanteissa opiskelujen jatkaminen voi olla mahdollista muussa tutkinnoissa tai koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on ohjata opiskelijaa löytämään sopivampi tutkinto tai koulutus joko samalla tai toisella koulutuksen järjestäjällä.   

Joissakin tilanteissa voi olla tarpeen keskeyttää oppivelvollisuus määräajaksi ja oppivelvollinen ohjataan muiden tarkoituksenmukaisten palveluiden piiriin.  

Oppivelvollisuuden keskeyttäminen oppivelvollisen pyynnöstä 

Oppivelvollisuus voidaan keskeyttää oppivelvollisen tai hänen huoltajansa hakemuksesta  

  • pitkäaikaisen sairauden tai vamman vuoksi 
  • äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaan ajaksi 
  • vähintään kuukauden kestävän tilapäisen ulkomailla oleskelun vuoksi, jos oppivelvollinen osallistuu oppivelvollisuuden suorittamista vastaavaan koulutukseen ulkomailla tai hänen muuten voidaan katsoa suorittavan oppivelvollisuutta ulkomailla oleskelun aikana 
  • muun painavan elämäntilanteeseen liittyvän syyn vuoksi.  

Päätöksen oppivelvollisuuden keskeyttämisestä tekee se koulutuksen järjestäjä, jonka opiskelijaksi oppivelvollinen on kirjattu.  Päätöksen tekee asuinkunta tilanteessa, jossa oppivelvollinen ei ole minkään koulutuksen järjestäjän kirjoilla.   

Ennen keskeyttämispäätöksen tekemistä on selvitettävä, onko oppivelvollisuuden suorittaminen mahdollista yksilöllisten tukitoimien tai kohtuullisten mukautusten avulla. Selvitysvelvoite koskee tilanteita, joissa oppivelvollinen hakee keskeytystä sairauden, vamman tai elämäntilanteeseen liittyvän painavan syyn vuoksi.  

Oppivelvollisuus keskeytetään lähtökohtaisesti määräajaksi. Oppivelvollisuus voidaan keskeyttää toistaiseksi, jos opiskelijan sairaus tai vamma on sellainen, ettei oppivelvollisuuden suorittaminen ole oppivelvollisuusiän aikana mahdollista.   

Oppivelvollisuuden edistäminen, jos opiskelija on erotettu määräaikaisesti 

Koulutuksen järjestäjä on voinut erottaa opiskelijan määräaikaisesti enintään vuodeksi. Oppivelvollisuuden laajentuessa oppivelvollinen voidaan kuitenkin erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. 

Koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on määräaikaisen erottamisen aikana 

  • huolehtia siitä, että opiskelija saa sellaista opetusta ja ohjausta, että hän voi edistää opintojen etenemistä 
  • suunnitella yhdessä oppivelvollisen kanssa, kuinka opiskelija edistää opintojaan 
  • varata huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle mahdollisuus osallistua suunnitelman laadintaan  
  • toimittaa suunnitelma huoltajalle tiedoksi, jotta huoltaja voi osaltaan huolehtia, että opiskelija suorittaa oppivelvollisuuttaan.  

Eropäätöksen tekeminen 

Koulutuksen järjestäjä voi hyväksyä oppivelvollisen eroilmoituksen vain silloin, kun opiskelija on aloittanut opinnot uudessa tutkinnossa tai koulutuksessa. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on valvoa, että opiskelija aloittaa uuden koulutuksen tai tutkinnon suorittamisen.  

Jos oppivelvollinen ei osallistu oman suunnitelmansa mukaisesti opintoihin, koulutuksen järjestäjän tulee varmistaa opiskelijan tilanne ja tarvittaessa päivittää suunnitelma ja tukitoimet.  Jos oppivelvollista ei tavoiteta, koulutuksen järjestäjä katsoo hänet eronneeksi viimeistään kuukauden kuluessa siitä, kun oppivelvollinen on viimeisen kerran osallistunut opetukseen.  

Jos oppivelvollista ei tavoiteta tai hän ei ole aloittanut uusia opintoja, koulutuksen järjestäjän velvollisuutena on ilmoittaa oppivelvollisuuden keskeytymisestä oppivelvollisen asuinkunnalle sekä opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Koulutuksen järjestäjällä on ilmoitusvelvollisuus myös silloin, jos oppivelvollisen opiskeluoikeus on ammatillisessa koulutuksessa peruutettu nk. SORA-lainsäädännön perusteella.  

Jatko-ohjaus  

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus ohjata toisen asteen suorittaneita jatkuu koulutuksen päättymisen jälkeen. Oikeus jatko-ohjaukseen kestää koulutuksen tai tutkinnon suorittamisvuotta seuraavan vuoden loppuun ja koskee jatko-opintoihin hakeutumista. 

Henkilöllä joka on suorittanut lukiokoulutuksen oppimäärän tai ammatillisen perustutkinnon, mutta ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, on oikeus pyytäessään saada opintoihin hakeutumiseen ja urasuunnitelmiin liittyvää ohjausta oppimäärän suorittamisvuotta seuraavan vuoden aikana.

Jos tutkinnon suorittaneen tavoitteena on siirtyä työelämään, hänet ohjataan hakemaan tarvitsemaansa ohjausta TE-toimistoista ja ohjaamoista.  

Takaisin ylös

Ensimmäisen ammatillisen tutkinnon tai lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon suorittaminen on opiskelijalle maksutonta enintään sen kalenterivuoden loppuun, jona opiskelija täyttää 20 vuotta.

Jos opiskelija suorittaa ns. kaksoistutkintoa (ammatillinen tutkinto ja ylioppilastutkinto) oikeus maksuttomaan koulutukseen päättyy silloin, kun opiskelija on suorittanut sekä ammatillisen tutkinnon että ylioppilastutkinnon.   

Maksuttomuuden pidentäminen 

Opiskelija voi hakea maksuttomuuden pidentämistä, jos opinnot ovat hidastuneet perustellun syyn takia. Perusteltu syy voi olla esimerkiksi opiskelijan oppimisvaikeudet tai sairaus. Maksuttomuuden pidentämisen perusteena voi olla myös, että opiskelija on osallistunut valmentavaan koulutukseen. Opiskelualan vaihto sellaisenaan ei pidennä maksuttomuutta.

Opiskelija tekee hakemuksen maksuttomuuden pidentämisestä sille koulutuksen järjestäjälle, jossa hän opiskelee. Koulutuksen järjestäjä tekee päätöksen maksuttomuuden pidentämisestä ja kirjaa sen opiskelijahallintojärjestelmään. 

Mikä kaikki on maksutonta? 

Koulutuksen järjestäjän järjestämä opetus ja ohjaus on opiskelijalle maksutonta. Näiden lisäksi oppivelvollisuuden laajentuessa opiskelijalle maksuttomiksi tulevat   

  • opetuksessa tarvittavat oppikirjat ja muut materiaalit   
  • opintojen suorittamiseksi tarvittava tietokone sekä mahdollinen laskin tai laskinlisenssi  
  • työvälineet, -asut ja -aineet, esimerkiksi turvavaatteet, suojavaatteet ja työkengät  
  • ammatillisessa koulutuksessa säädösperusteiset luvat ja pätevyydet kuten ajoluvat, hygieniapassi, kasvinsuojelututkinto ja vesityökortti sekä työelämän edellyttämät luvat ja pätevyydet, kuten työturvallisuuskortti, ensiapukortti tai tulityökortti, jotka ovat välttämättömiä tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimuksissa tai osaamistavoitteissa edellytetyn osaamisen osoittamiseksi     
  • ylioppilastutkinnon 5 ensimmäistä koetta, myös hylättyjen uusiminen  
  • vähintään seitsemän kilometrin koulumatkat ilman omavastuuosuutta   
  • joissakin erityistapauksissa myös majoitus- ja matkustuskustannukset. 

Koulutuksen järjestäjä voi tarjota opiskeluun tarvittavat materiaalit ja välineet opiskelijoiden henkilökohtaiseen käyttöön koko opintojen ajaksi tai niitä voi olla saatavilla oppilaitoksessa. Opiskelijoilla ei ole oikeutta saada materiaaleja ja välineitä itselleen lukion oppimäärän ja ylioppilastutkinnon tai ammatillisen tutkinnon suorittamisen jälkeen, ellei koulutuksen järjestäjä toisin päätä.   

Koulutuksen järjestäjän on mahdollista periä kohtuullisia maksuja opintoja täydentävästä vapaaehtoisesta toiminnasta, kuten opintoretkistä, vierailuista tai tapahtumista.  Maksullinen toiminta ei saa olla ainoa mahdollisuus kyseisen kurssin, opintojakson tai tutkinnon osan suorittamiseen, vaan koulutuksen järjestäjän tulee tarjota aina myös maksuton vaihtoehto.  

Erityistä harrastuneisuutta painottavissa koulutuksissa tarvittavat välineet eivät sisälly maksuttomuuden piiriin. Näillä välineillä tarkoitetaan esimerkiksi erityisen koulutustehtävän saaneissa lukiossa tai joissakin ammatillisissa tutkinnoissa tarvittavia soittimia tai urheiluvälineitä. Nämä välineet ovat luonteeltaan henkilökohtaisia ja opiskelija käyttää niitä myös ennen koulutuksen aloittamista ja koulutuksen päättämisen jälkeen.  

Opetusmateriaalien ja muiden tarvikkeiden hankkiminen  

Koulutuksen järjestäjä päättää, miten se hankkii ja tarjoaa materiaalit opiskelijoiden käyttöön. Oppimateriaalit voidaan tarjota joko perinteisinä kirjoina tai digitaalisesti. Koulutuksen järjestäjän tulee kuulla opetushenkilöstöä ennen oppimateriaalien sekä työvälineiden, -asujen ja -aineiden hankintaa.  

Kuntaliitto ohjeistaa tarkemmin hankintoihin liittyen.  

Koulumatkojen korvaukset  

Toisen asteen maksuttoman koulumatkan raja on seitsemän kilometriä.   

Matkat korvataan joukkoliikenteen mukaan. Jos opiskelijalla ei ole mahdollisuutta käyttää joukkoliikennettä, matkakustannukset korvataan laskennallisesti oman matkustustavan perusteella.  

Matka- ja majoituskorvaukset oppivelvolliselle  

Opiskelija voi saada matka- ja majoituskorvausta, jos hänellä on lähimpään lukioon tai monialaiseen ammatilliseen oppilaitokseen yli 100 kilometriä tai päivittäinen koulumatka nopeinta matkustustapaa käyttäen kestää yli kolme tuntia. Matka arvioidaan siihen lähimpään oppilaitokseen, jossa on mahdollisuus saada opetusta suomen tai ruotsin kielellä opiskelijan tarpeiden mukaan.  

Opiskelijalla ei ole oikeutta saada matka- ja majoituskorvauksia, jos hän on hakeutunut opiskelemaan toiselle paikkakunnalle vapaan hakeutumisoikeuden perusteella, vaikka lähempänä olisi sopiva toisen asteen oppilaitos.   

Ammatillisessa koulutuksessa ensisijainen asumismuoto on koulutuksen järjestäjän tarjoama maksuton asuntola. Jos opiskelijalla on perusteltu syy kieltäytyä asuntolapaikasta, hänellä on oikeus majoituskorvaukseen.  

Koulutuksen järjestäjä päättää opiskelijalla maksettavista matka- ja majoituskuluista opiskelijan hakemuksen perusteella. Opiskelijalle korvataan ne kulut, joita ei korvata muun lain perusteella (esimerkiksi Kelan koulumatkatuki ja asumistuki).  Opiskelijan tulee hakemuksessaan selvittää hänelle aiheutuneet kustannukset. Koulutuksen järjestäjä maksaa majoituskorvauksen suoraan opiskelijalle.   

Takaisin ylös