Kuvituskuva, naiset kokoustavat luokassa
Kuva: Hanna Anttila

Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään perusopetuslaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa (Perusopetuslaki 2 § ja valtioneuvoston asetus (422/2012) 2¬¬-4 §).  Valtioneuvoston asetuksessa säädetään muun muassa, että Opetuksen tavoitteena on oppilaan laajan yleissivistyksen muodostuminen, maailmankuvan avartuminen ja syveneminen. Tämä edellyttää ihmisten tarpeiden ja tunteiden, kulttuurin, taiteiden ja kirjallisuuden, ympäristön ja luonnon, historian ja yhteiskunnan perusteiden, uskontojen ja elämänkatsomusten sekä talouden ja teknologian tuntemusta. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien ja taiteiden eri aloilta (Valtioneuvoston asetus 422/2012 3 § 1 mom.). Opetuksessa vahvistetaan oppilaiden ajattelun, oppimaan oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön taitoja sekä motivaatiota. Opetuksen tulee edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta ja arjenhallintaa sekä kehittää niihin liittyviä valmiuksia. (Valtioneuvoston asetus 422/2012 3 § 2 mom.)

Perusopetuslain ja valtioneuvoston asetuksen perusteella opetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöalueita on Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määritelty oppiaineittain (Laki Opetushallituksesta 2 §). Tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet on määritelty vuosiluokkakokonaisuuksittain 1-2, 3-6, 7-9. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa paikallisessa opetussuunnitelmassa, mitkä ovat kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt kullakin vuosiluokalla. 

Perusopetusasetuksen 10 §:n mukaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti suorittaneelle oppilaalle annetaan päättötodistus (perusopetusasetus 12 §). Sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet, arvioidaan summatiivisesti. Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet.

Summatiivinen arviointi tehdään suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja niiden pohjalta paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain kohdennettuihin oppiaineiden tavoitteisiin. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivinen kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden suoriutumisesta. Päättöarvioinnissa annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan osaamisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin perusopetuksen päättyessä. (Perusopetuksen arviointiluku 10.2.2020, OPH-281-2020).

Koska lukuvuosiarvioinnin tulee perustua tavoitteisiin, tavoitteiden kohdentaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa jokaiselle vuosiluokalle on välttämätöntä, jotta opettaja voi suorittaa yhdenmukaisen ja tasapuolisen arvioinnin. Perusopetuksen järjestäjän tulee kohdentamisen avulla tarkentaa opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt kullekin vuosiluokalle. Oppiaineen ko. lukuvuoden tavoitteiden tulee muodostaa oppimista ja osaamista tukeva jatkumo, jossa tavoitteiden tai niihin liittyvien sisältöjen vaativuus kasvaa oppiaineen opintojen edetessä.

Takaisin ylös

Kun tavoitteet ja sisällöt kohdennetaan jokaiselle vuosiluokalle, voidaan oppiaineisiin suhtautua eri tavalla ja tarkentaa tavoitteet ja sisällöt kahdella eri tavalla:


1.    Kaikki tavoitteet kohdennetaan jokaiselle vuosiluokalle, ja keskeiset sisällöt määritellään sen pohjalta kaikkien tavoitteiden mukaisesti. Tällöin oppilaan tiedot ja taidot kumuloituvat tavoitteiden keskeisten sisältöjen määrittelyn myötä. Näin kaikkiin vuosiluokkakokonaisuudelle kohdennettuihin tavoitteisiin pyritään joiltakin osin kunkin vuosiluokan opetuksessa. Lukuvuositodistuksessa oppilaan osaamista arvioidaan kaikkien oppiaineen tavoitteiden perusteella.

2.    Eri tavoitteet ja keskeiset sisällöt kohdentuvat eri vuosiluokilla. Tällöin tavoitteita ja sisältöjä määritellään jokaiselle vuosiluokalle erikseen. Lukuvuositodistuksessa oppilaan osaamista arvioidaan ko. vuosiluokalle oppiaineille kohdennettujen tavoitteiden perusteella.

Perusopetuksen tavoitteiden kohdentaminen

Riippumatta siitä, millä tavalla tavoitteita kohdennetaan kullekin vuosiluokalle, tulee muistaa, että summatiivisessa arvioinnissa kaikki tavoitteet ovat yhtä tärkeitä. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamista ei arvioida oppiaineista erillisinä. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteereiden mukaisesti, tulevat myös laaja-alaisen osaamisen tavoitealueet arvioiduiksi.


Opetushallitus on tarkentanut opetussuunnitelman perusteiden arviointiosuutta valmistelemalla arvioinnin kriteerit kaikkiin oppiaineisiin arvosanoille 5, 7 ja 9 kuudennen vuosiluokan päätteeksi annettavan lukuvuosiarviointia, sekä päättöarviointia varten. Myös aikaisempia arvosanan 8 kriteereitä on täsmennetty. Päättöarvioinnin kriteerit julkaistiin 31.12.2020 ja otettiin käyttöön 1.8.2021. Kuudennen vuosiluokan lukuvuosiarvioinnin kriteerit julkaistiin 18.1.2023 ja ne otetaan käyttöön 1.8.2023.

 

Perusopetuksen arvioinnin uudistamistyössä on laadittu myös opetuksen tavoitteista johdetut oppilaan oppimisen tavoitteet vuosiluokkakokonaisuuksille 3–6 ja 7–9.

Näihin opetuksen tavoitteista johdettuihin oppilaan oppimisen tavoitteisiin perustuen ei paikallisesti laadita vuosiluokkakohtaisia oppimisen tavoitteita. Opetushallitus ei olet tehnyt muutoksia vuosiluokkakokonaisuuksien 3–6 ja 7–9 paikallisesti päätettäviin asioihin (14.3, 15.3).

Takaisin ylös