Opiskelijan hyvinvointi ja tuki ammatillisessa koulutuksessa

Opiskelijalla on oikeus saada eri oppimisympäristöissä sellaista opetusta ja ohjausta, joka mahdollistaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisten ammattitaitovaatimusten ja osaamistavoitteiden saavuttamisen sekä tukee opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. Opiskelijalla on oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta.

Opinto-ohjauksella tuetaan opiskelijaa

• opiskelu- ja työelämätaitojen kehittämisessä
• opintojen aikaisissa valinnoissa, esimerkiksi omien tavoitteiden mukaisten tutkinnon osien valinnassa
• jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisessä tai työuralla etenemisessä.

Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu opintoja, joilla vahvistetaan opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia. Opintojen tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa omia kiinnostuksen kohteitaan ja osaa tehdä opiskeluaan ja uraansa koskevia valintoja.

Opiskelijalle laadittavaan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS) kirjataan sovitut, ohjaukseen ja tukeen liittyvät asiat. Lisäksi HOKSiin kirjataan opiskelijan urasuunnitelma. Urasuunnitelman tekeminen aloitetaan koulutuksen alussa ja sitä täydennetään opintojen edetessä.

Jokaisella ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on oikeus saada opinto-ohjausta. Opinto-ohjausta antavat opinto-ohjaajien lisäksi ryhmänohjaaja ja opettajat. Ohjausta annetaan sekä yksilöllisesti että ryhmässä.

Myös ammatillisen perustutkinnon suorittanut voi pyytää ohjausta jatko-opintoihin hakeutumisessa koulutuksen järjestäjältä, jonka oppilaitoksessa hän suoritti perustutkinnon. Oikeus jatko-opintoihin ohjaukseen jatkuu valmistumisvuotta seuraavan vuoden ajan.

Opiskelijalla on oikeus erityiseen tukeen, jos hän tarvitsee säännöllistä tukea opinnoissaan oppimisvaikeuksien, vamman, sairauden tai muun syyn vuoksi. Opintojen erityisellä tuella pyritään siihen, että opiskelija pystyisi saavuttamaan tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisen ammattitaidon ja osaamisen.

Erityisen tuen opettaja arvioi opiskelijan erityisen tuen tarpeen. Tuen tarpeen arvioinnissa voidaan arvioida esimerkiksi niiden tietojen perusteella, joita saadaan koulutukseen hakeuduttaessa tai koulutuksen järjestäjän tekemillä selvityksillä ja haastatteluilla. Koulutuksen järjestäjä tekee päätöksen erityisestä tuesta kuultuaan ensin opiskelijaa sekä hänen mahdollista huoltajaansa tai laillista edustajaa.

Erityisen tuen opettaja suunnittelee tukitoimet yhteistyössä opiskelijan sekä muiden opettajien kanssa. Tukitoimet voivat olla esimerkiksi:

• erityisen tuen opettajan tukea uusien asioiden opettelussa,
• selkeiden oppimateriaalien käyttämistä,
• erilaisten oppimisen apuvälineiden, kuten äänikirjojen tai kuvitettujen ohjeiden, käyttämistä,
• sopivien oppimisympäristöjen suunnittelua tai
• opiskelutaitojen harjoittelua.

Sovitut tukitoimet kirjataan opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS).

Erityistä tukea tarjotaan myös opiskeltaessa työpaikalla. Tukitoimista sovitaan yhdessä työpaikkaohjaajan kanssa, jolloin määritellään muun muassa, miten opettaja, ohjaaja tai työvalmentaja tukee opiskelijaa työpaikalla. Erityisen tuen tarve otetaan huomioon myös näyttöjen suunnittelussa ja järjestämisessä, esimerkiksi näyttöympäristöjen valinnassa.

Mukauttaminen

Joskus opiskelija ei edes erityisen tuen avulla saavuta tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaisia ammattitaitovaatimuksia ja osaamistavoitteita. Näissä tilanteissa voidaan arvioida, tuleeko osaamisen arviointia mukauttaa.

Osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, kun

• opiskelija suorittaa ammatilllista perustutkintoa,
• opiskelijalle on tehty erityisen tuen päätös,
• opiskelija ei tukitoimien avulla saavuta tutkinnon perusteiden mukaista osaamista ja
• arvioinnin mukauttaminen on välttämätöntä opiskelijan henkilökohtaisten tavoitteiden ja valmiuksien kannalta.

Opiskeluhuolto ylläpitää ja edistää opiskelijoiden hyvää oppimista, psyykkistä ja fyysistä terveyttä sekä tukee sosiaalista hyvinvointia. Opiskeluhuolto koostuu yhteisöllisestä ja yksilökohtaisesta opiskeluhuollosta.

Opiskeluhuolto on kaikkien oppilaitoksissa työskentelevien ja opiskeluhuoltopalveluista vastaavien viranomaisten ja työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu opiskeluyhteisön hyvinvoinnista on oppilaitoksen henkilökunnalla.

Koulutuksen järjestäjän on järjestettävä opiskeluhuolto yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen opiskeluhuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa siten, että opiskeluhuollosta muodostuu yhtenäinen kokonaisuus.

Hyvinvointialue, jonka alueella oppilaitos sijaitsee, vastaa opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelujen järjestämisestä alueellaan sijaitsevien oppilaitosten koulutuksessa oleville opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta. Hyvinvointialue, jonka alueella oppilaitos sijaitsee, vastaa myös opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä terveydenhuoltolaissa säädetyn mukaisesti.

Hyvinvointialueen on järjestettävä palvelut ensisijaisesti oppilaitoksessa. Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Oppilaitoksen ja opiskeluhuollon henkilökunnalla on velvollisuus ohjata opiskelijaa hakemaan tarvitsemiaan opiskeluhuollon etuuksia ja palveluja.

Koulutuksen järjestäjän on laadittava opiskeluhuollon kokonaisuuden toteuttamiseksi koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelma. Opiskeluhuoltosuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaitosten henkilöstön, opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön, opiskelijoiden ja heidän huoltajiensa kanssa.

Opiskeluhuolto on yhteisöllisestä opiskeluhuollosta ja opiskelijan yksilökohtaisesta tuesta muodostuva toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto

Yhteisöllisen opiskeluhuollon tavoitteena on, että henkilökunta ja opiskelijat luovat yhdessä turvallista ja hyvinvointia edistävää opiskeluympäristöä. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on osa koko oppilaitoksen toimintaa ja sitä toteutetaan sekä osana opetusta että erilaisilla yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia lisäävillä toimilla. 

Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön tavoitteena on tukea opiskelijoiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä, sekä edistää mielenterveyttä ja terveellisiä elämäntapoja. Sen avulla ehkäistään kiusaamista sekä turhia poissaoloja.

Opiskeluhuoltosuunnitelma ohjaa opiskeluhuoltotyötä oppilaitoksissa. Opetushallitus on antanut määräyksen opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja tavoitteista sekä opiskeluhuoltosuunnitelman laatimisesta. 

Yksilökohtainen opiskeluhuolto

Yksilökohtainen opiskeluhuolto tarkoittaa

• terveydenhoitajan ja lääkärin sekä
• kuraattori- ja
• psykologipalveluja.

Terveydenhoitaja seuraa opiskelijan terveydentilaa opintojen ajan. Opiskelija voi hakeutua terveydenhoitajan luo terveyteen liittyvissä ongelmissa ja huolissa. Kuraattori tarjoaa tukea vaikeissa perhetilanteissa tai muissa sosiaalisiin suhteisiin liittyvissä asioissa. Psykologi tukee ja edistää mielenterveyttä.

 Opiskeluhuollossa toimivilla on salassapitovelvollisuus opiskelijan asioissa. Tarvittaessa ja opiskelijan suostumuksella opiskeluhuolto tekee yhteistyötä myös opiskelijan muun mahdollisen hoito- tai kuntoutusverkoston kanssa.