Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on kouluttaa osaavia ammattilaisia sekä tukea opiskelijoiden kehitystä hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi. 

Ammatillisen koulutuksen periaatteet:

  • Osaamisperusteisuus. Opiskelija voi hankkia osaamisensa monella eri tavalla. Koulutuksen aikana tunnistetaan, mitä osaamista opiskelija on hankkinut jo aiemmin, selvitetään opiskelijan tarvitsema osaaminen ja hankitaan se.
  • Yksilöllisyys ja asiakaslähtöisyys. Koulutusta suunniteltaessa otetaan huomioon opiskelijan tarvitsema osaaminen, oppimisvalmiudet, elämäntilanne ja urasuunnitelmat. Yksilölliset opintopolut tarkoittavat sitä, että opintojen sisältö ja kesto voi vaihdella eri opiskelijoilla.  
  • Työelämälähtöisyys. Koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Ammatillisen koulutuksen tarjontaa, palveluja ja toimintamuotoja kehitetään yhdessä työelämän tarpeisiin. Työpaikalla järjestettävä koulutus lisää koulutuksen työelämälähtöisyyttä.  

Ammatillisen tutkinnon suorittaneella opiskelijalla on kelpoisuus jatkaa opintojaan ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.

 

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

Opiskelijalla on oikeus saada 

  • sellaista ohjausta ja opetusta, että hän pystyy saavuttamaan tutkinnon perusteiden mukaisen ammattitaidon
  • opinto-ohjausta sekä tarvittavaa muuta ohjausta ja tukea
  • erityistä tukea, jos hänellä on siihen tarve.

Opiskelijan velvollisuus on 

  • osallistua opetukseen, näyttöihin sekä muuhun henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) sovitun mukaisesti 
  • suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti sekä
  • noudattaa koulutuksen järjestäjän laatimia järjestyssääntöjä. 

 

Perusopetuksen päättävillä oppivelvollisuus jatkuu 18-vuotiaaksi asti tai siihen asti, kun hän suorittaa toisen asteen tutkinnon. Oppivelvollisen tulee hakeutua toisen asteen koulutukseen ja suorittaa koulutusta henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa (HOKS) sovitulla tavalla. 

 

Määräys
Takaisin ylös

Opiskelun maksullisuus

Ammatillisen koulutuksen maksullisuuteen vaikuttaa se, onko opiskelu omaehtoista, työvoimakoulutusta tai osin työnantajan rahoittamaa henkilöstökoulutusta.

Oppivelvollisuuttaan suorittaville opiskelijoille koulutus ja koulutuksessa tarvittavat välineet ja materiaalit ovat maksuttomia. Myös seitsemän kilometriä ylittävät koulumatkat korvataan ja joissakin tilanteissa opiskelijalla on oikeus matka- ja majoituskorvauksiin, jos matka lähimpään toisen asteen oppilaitokseen on yli sata kilometriä. Maksuttomuus jatkuu tutkinnon suorittamiseen asti tai se päättyy viimeistään vuoden lopussa, jolloin opiskelija täyttää 20 vuotta.       

 

Omaehtoinen opiskelu

Valmentava koulutus ja ammatillinen peruskoulutus on opiskelijalle aina maksutonta.

Ammatti- tai erikoisammattitutkintokoulutuksessa omaehtoinen opiskelu voi olla maksullista, sillä koulutuksen järjestäjällä on lupa periä opiskelijalta kohtuullinen opiskelumaksu. Opiskelijamaksu voi olla enintään 25 prosenttia koulutuksen järjestäjän arvioimista koulutuksen järjestämisestä aiheutuvista keskimääräisistä kustannuksista. Koulutuksen järjestäjä voi harkitessaan alentaa maksua tai jättää sen kokonaan perimättä vähävaraisuuden perusteella.

Ammattitutkinnon suorittaminen on oppivelvolliselle maksuton. 

Omaehtoisessa koulutuksessa opiskeleva voi hakea opintoihinsa opintotukea Kelalta tai aikuiskoulutustukea Työllisyysrahastostosta. 

Oppimateriaaleista ja tarvikkeista saatetaan periä maksua, jos ne jäävät opiskelijalle koulutuksen päätyttyä. 

Ateriat päätoimisessa perustutkintokoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa ovat opiskelijalle maksuttomia niinä päivinä, kun opiskelu tapahtuu koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa. Koulutuspaikkana voi olla esimerkiksi myös työpaikka. Oppisopimuskoulutukseen osallistuvilla ei ole oikeutta maksuttomaan ateriaan. 

Matkakustannuksiin päätoiminen opiskelija voi saada Kelan koulumatkatukea, kun matka oppilaitokseen on yli kymmenen kilometriä. Oppisopimuskoulutuksessa opintoihin sisältyy omalla työpaikalla opiskelun lisäksi opiskelua esimerkiksi oppilaitoksessa. Jos koulutuksen järjestäjän osoittamiin oppimisympäristöihin on matkaa yli 10 kilometriä, opiskelija voi saada matkakorvausta yhdestä edestakaisesta matkasta viikossa.

Majoituskustannuksiin oppisopimusopiskelija voi saada korvausta, jos opiskelun vuoksi tarvitaan majoittumista eikä koulutuksen järjestäjä tarjoa opiskelijalle maksutonta asuntolapaikkaa. Mikäli oppisopimusopiskelija ei saa oppilaitoksessa opiskelunsa ajalta palkkaa tai korvausta ansionmenetyksestä, hän on oikeutettu myös päivärahaan ja perheavustukseen.

 

Työvoima- ja henkilöstökoulutus

Työvoimakoulutus on koulutusta, johon työ- ja elinkeinotoimistot yhdessä koulutuksen järjestäjän kanssa valitsevat opiskelijat. Työvoimakoulutuksessa opiskelija saa pääosin samaa etuutta kuin työttömänä ollessaan. Työvoimakoulutuksessa voidaan järjestää myös henkilöstökoulutusta, jolla syvennetään tai täydennetään koulutettavan osaamista.

Henkilöstökoulutus on työnantajien henkilöstölleen tarjoamaa tutkintokoulutusta, jonka työnantaja osin myös rahoittaa.  

Työvoimakoulutuksessa tai henkilöstökoulutuksessa ei opiskelijalta peritä maksuja opiskelusta tai opiskelumateriaaleista.

Takaisin ylös

Opiskelijan osallisuus

Opiskelijat ovat mukana kehittämässä oppilaitosta, tarjottavaa opetusta ja hyvinvointia.

Opiskelijakunta

Kaikissa ammatillisissa oppilaitoksissa toimii opiskelijakunta, jonka tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa ja vaikutusmahdollisuuksia. Opiskelijakunta tuo esille opiskelijoiden äänen oppilaitoksen ja opetuksen kehittämisessä. Tämän lisäksi opiskeluhuoltoryhmässä on opiskelijajäseniä, jotka vaikuttavat hyvinvoinnin kehittämiseen. 

Opiskelijayhdistykset

Opiskelijayhdistykset kehittävät opiskelijoiden osallisuuteen liittyviä asioita. Ammatillisen koulutuksen opiskelijoita tukevat Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto, SAKKI ry ja Suomen Opiskelija-alianssi, OSKU ry. Myös Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry, tukee opiskelijoiden osallisuuteen ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa. 

Arvo, amispalautekyselyt

Opiskelijoilta kerätään palautetta opintojen aikana ja niiden päättyessä. Opetushallinnon vaikuttavuustietopalvelu Arvon amispalautekyselyillä saatuja vastauksia hyödynnetään koulutuksen järjestäjän laadun seurannassa ja kehittämisessä. Kyselyn vastauksia käytetään myös koulutuksen järjestäjille maksettavan vaikuttavuusrahoituksen perusteena.  
 

Takaisin ylös

Turvallinen opiskeluympäristö

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelu on turvallista oppilaitoksessa ja työpaikoilla, joilla koulutusta järjestetään. Turvallisuus oppimisympäristössä tarkoittaa mm.  

  • siistejä ja selkeitä tiloja
  • työskentelyyn sopivaa valaistusta ja lämpötilaa
  • palo- ja työturvallisuutta. 

Turvallisessa opiskeluympäristössä opiskelija voi keskittyä opiskeluun. Opiskelija voi kokea itsensä hyväksytyksi sellaisena kuin on ja uskaltaa tuoda omat näkemyksensä ja mielipiteensä esille. Turvallisuutta edistävät myös järjestyssäännöt, jotka koulutuksen järjestäjä laatii yhdessä opiskelijoiden ja huoltajien kanssa.


Turvallisessa opiskeluympäristössä ei tarvitse pelätä väkivaltaa, kiusaamista tai häirintää. Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on tehdä suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä.   
 

Takaisin ylös

Kurinpidon keinoja

Koulutuksen järjestäjällä tulee olla suunnitelma kurinpitokeinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä menettelytavoista.

Jos opiskelija häiritsee opetusta, käyttäytyy uhkaavasti tai väkivaltaisesti, hänet voidaan pyytää poistumaan opetustilasta. Opiskelija voi myös saada kirjallisen varoituksen tai hänet voidaan määräaikaisesti erottaa, jos hän jatkaa häiritsemistä tai uhkailua kiellosta huolimatta.  Opiskelija voi saada kirjallisen varoituksen myös, jos menettelee vilpillisesti, esimerkiksi plagioi toisen tekstiä. 

Koulutuksen järjestäjän tulee laatia suunnitelma oppivelvollisuuden suorittamisesta määräaikaisen erottamisen tai opiskeluoikeuden pidättämisen aikana. Suunnitelma laaditaan yhdessä oppivelvollisen ja tämän huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa. Oppivelvollinen edistää opintojaan itsenäisesti suunnitelman mukaisesti.

Jos oppivelvollinen ilman perusteltua syytä ei osallistu suunnitelman laadintaan tai olennaisesti laiminlyö laaditun suunnitelman noudattamisen, koulutuksen järjestäjä voi katsoa opiskelijan eronneeksi. 

Takaisin ylös

Opintojen keskeyttäminen ja opinnoista eroaminen

Opintojen keskeyttäminen

Opiskelijalla on oikeus väliaikaisesti keskeyttää opinnot, jos syynä on

  • asevelvollisuus
  • siviilipalvelus
  • naisten vapaaehtoinen asepalvelus
  • sairausloma
  • äitiys-, isyys tai vanhempainraha-aika 
  • muu perusteltu syy. 

Opiskelija voi palata väliaikaisen keskeytyksen jälkeen suorittamaan tutkintonsa loppuun.   

 

Opinnoista eroaminen

Jos opiskelija halua erota koulutuksesta, hän ilmoittaa eroamisestaan koulutuksen järjestäjälle kirjallisesti.

Jos opiskelija haluaa jatkaa opintojaan myöhemmin eroamisensa jälkeen, hänen on haettava uudelleen opiskelemaan. Tehdyt suoritukset tunnistetaan ja tunnustetaan osaksi uudelleen aloitettua tutkintoa. 

Jos opiskelija on valinnut väärän alan, koulutuksen järjestäjä ohjaa häntä hakeutumaan paremmin soveltuvaan tutkintoon. Nuorisotakuun myötä koulutuksen järjestäjällä on velvollisuus huolehtia, että alle 29-vuotiaalla on realistinen jatkosuunnitelma opinnoista eroamisen jälkeen.  

Oppivelvollinen voi ilmoittaa erostaan vain, jos hän on aloittanut oppivelvollisuuslain mukaiset opinnot jossakin toisessa oppilaitoksessa. Jos oppivelvollinen keskeyttää opintonsa ja on ilman opiskelupaikkaa, koulutuksen järjestäjän on velvollinen ilmoittamaan asiasta asiankunnalle. 

 

Opiskelijan eronneeksi katsominen

Koulutuksen järjestäjä voi katsoa opiskelijan eronneeksi, jos on ilmeistä, että opiskelija ei aio jatkaa opintojaan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä selvittää opiskelijan opiskeluaikeet esimerkiksi silloin, kun opiskelija ei ole osallistunut sovitusti opetukseen tai näyttöihin eikä hän ole esittänyt syytä poissaololleen.

Koulutuksen järjestäjä voi katsoa oppivelvollisen eronneeksi kuukauden kuluessa siitä, kun opiskelija on viimeksi osallistunut koulutukseen henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa sovitulla tavalla. 

Ennen oppivelvollisen eronneeksi katsomista koulutuksen järjestäjän tulee oppivelvollisen itsensä lisäksi ilmoittaa asia opiskeijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Jos oppivelvollinen katsotaan eronneeksi ilman, että hänellä on uutta koulutuspaikkaa, koulutuksen järjestäjä ilmoittaa asiasta asuinkunnalle.  

 

Opiskeluoikeuden peruuttaminen SORA-tutkinnoissa 

Nk. SORA-tutkinnoissa opiskelijan opiskeluoikeus voidaan peruuttaa, jos

  • opiskelijan terveydentila tai toimintakyky muuttuu opiskelun aikana eikä enää vastaa suoritettavan tutkinnon terveydentilavaatimuksia
  • opiskelija toistuvasti tai vakavasti vaarantaa toisen henkilön terveyden tai turvallisuuden
  • opiskelija on salannut aiemman opiskeluoikeuden peruuttamisen 
  • opiskelijalla on rikosrekisteriotteessa merkintä tietyistä rikoksista ja opintoihin kuuluu alaikäisten kanssa työskentelyä. 

Koulutuksen järjestäjä voi pyytää lääkäriltä arvioin opiskelijan terveydestä ja/tai toimintakyvystä.

Ennen opiskeluoikeuden perumisesta koulutuksen järjestäjä selvittää yhdessä opiskelijan kanssa, onko opiskelijalla mahdollisuutta siirtyä suorittamaan jotakin muuta tutkintoa ja koulutusta. 

Opiskeluoikeuden peruuttamisesta vastaa monijäseninen toimielin. Opiskelija saa kirjallisen päätöksen opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Päätöksessä on mukana muutoksenhakuohjeet. Muutoksenhaku tulee tehdä 14 vuorokauden sisällä siitä, kun opiskelija on saanut päätöksen tiedoksi.

 

Opiskeluoikeuden palauttaminen SORA-tutkinnoissa

Opiskeluoikeuden palauttamista voi hakea, jos opiskeluoikeus on peruttu terveyteen tai toimintakykyyn liittyvän syyn vuoksi. Jos opiskelijan terveydentila tai toimintakyky parantuu ja hän haluaa jatkaa opiskeluaan tutkinnossa, josta opiskeluoikeus peruutettin, opiskelija voi hakea opiskeluoikeuden palauttamista.

Opiskeluoikeuden palauttamista haetaan samalta monijäseniseltä toimielimeltä, joka on peruuttanut opiskeluoikeuden. Hakemuksen liitteeksi opiskelija liittää lääkärintodistuksen. Lääkärintodistuksesta tulee ilmetä, että opiskelijan terveydentila ja toimintakyky on nyt sellainen, että hän kykenee toimimaan alan käytännön työtehtävissä.

Takaisin ylös

Asuntolatoiminta

Koulutuksen järjestäjällä voi olla opiskelijoille tarkoitettu asuntola. Asuntolatoimintaa järjestetään erityisesti alueilla tai koulutusaloilla, joilla opilaitokseen tullaan laajalta alueelta. Asuminen koulutuksen järjestäjän asuntolassa on opiskelijalle maksutonta. 

Koulutuksen järjestäjä päättää asuntolapaikan myöntämisen perusteista ja niistä tiedotetaan asuntopaikkaa hakevia. Asuntolapaikat myönnetään ensisijaisesti oppivelvollisille, toissijaisesti muille maksuttomaan koulutukseen oikeutetuille opiskelijoille ja näiden jälkeen muille opiskelijoille. Oikeus asuntolapaikkaan päättyy koulutuksen päättyessä tai jos opiskelija katsotaan eronneeksi. 

Asuntolalla on järjestyssäännöt, joita opiskelijan tulee noudattaa. Opiskelija voidaan erottaa asuntolasta määräajaksi, jos hän ei varoituksesta huolimatta noudata annettuja sääntöjä. 

Usein asuntolassa työskentelee asuntolaohjaaja. Hänen tehtävänään on tukea asukkaita arjen asioissa sekä mahdollisissa ongelmatilanteissa. Asuntolaohjaaja voi myös järjestää erilaista vapaa-ajan ohjelmaa tai ohjata asukkaita muiden tarjoamiin harrastuksiin. 
 

 

Takaisin ylös