Opiskeluhuollolla tarkoitetaan lapsen, oppilaan ja opiskelijan hyvän oppimisen, psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa esiopetus-, koulu- ja oppilaitosyhteisössä. Opiskeluhuoltotyötä ohjaa lapsen edun ensisijaisuus ja hänen hyvinvointinsa edistäminen.

Yhteisöllinen opiskeluhuolto on ensisijaista hyvinvointityötä, yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon on oikeus tarvittaessa

  • Lapsella, oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus saada maksutta opiskeluhuoltoa, jota opetukseen osallistuminen edellyttää.
  • Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ehkäisevänä, koko yhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona.
  • Lisäksi lapsella, oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon.  Yksilökohtainen opiskeluhuolto koostuu monialaisen asiantuntijaryhmän tuesta sekä opiskeluhuoltopalveluista, eli koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta (esiopetusikäisellä neuvolapalveluista) sekä kuraattori- ja psykologipalveluista.
  • Lasten, oppilaiden, opiskelijoiden, huoltajien, opetustoimen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen työntekijöiden sekä yhteistyötahojen osallisuus opiskeluhuollossa on keskeistä
  • Lapsella, oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, johon kuuluu fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus.
Opiskeluhuollon kokonaisuus. Tekstivastine erikseen.
Opiskeluhuollon kokonaisuus

Opetushallitus päättää opiskeluhuollon keskeisistä periaatteista ja opetustoimeen kuuluvan opiskeluhuollon tavoitteista osana opetussuunnitelman perusteita ja ammatillisen koulutuksen määräystä. Opiskeluhuoltopalveluja ohjataan ja kehitetään Opetushallituksen ja THL:n yhteistyössä. Opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisten työtehtävistä löytyy lisätietoa THL:n verkkosivuilta.

Takaisin ylös

Yhteisöllisellä opiskeluhuollolla tarkoitetaan toimintakulttuuria, joka edistää lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden

  • oppimista
  • terveyttä ja hyvinvointia
  • sosiaalista vastuullisuutta
  • vuorovaikutusta 
  • osallisuutta 
  • ympäristön terveellisyyttä, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö kuuluu kaikille esiopetuksen, koulun ja oppilaitoksen toimijoille. Jokaisen lapsen, oppilaan ja opiskelijan kanssa työskentelevän sekä opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisen on tehtävissään edistettävä lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden ja koko esiopetus-, koulu- ja oppilaitosyhteisön hyvinvointia sekä yhteistyötä huoltajien kanssa. Lasten, oppilaiden, opiskelijoiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen ja ylläpito on tärkeä osa yhteisöllistä työtä. Yhteisöllinen toimintakulttuuri tukee esiopetukseen, kouluun ja oppilaitokseen kiinnittymistä ja siellä viihtymistä, turvallisen opiskeluympäristön muodostumista, ryhmään kuulumista ja tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelua.

Ensisijainen vastuu yhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen, koulun tai oppilaitoksen henkilökunnalla. Yhteisön toimintakulttuurin kehittämistä ja yhteisöllistä hyvinvointityötä johtaa rehtori/johtaja.

Opettajilla, koulu- ja oppilaitosnuorisotyöntekijöillä, koulu- ja oppilaitosvalmentajilla ja muilla opetukseen sitomattomalla henkilöstöllä on tärkeä rooli yhteisöllisen opiskeluhuollon toteuttamisessa. He kohtaavat päivittäin lapsia, oppilaita ja opiskelijoita arjessa ja tukevat heidän oppimistaan ja hyvinvointia.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (16 §:n) mukaan esiopetuksen, koulun tai oppilaitoksen työntekijällä on velvollisuus viipymättä ottaa yhteys opiskeluhuoltopalvelujen ammattilaisiin, eli terveydenhoitajaan, kuraattoriin, psykologiin tai lääkäriin, jos hän arvioi, että lapsi, oppilas tai opiskelija tarvitsee opiskeluhuoltopalveluja. Yhteydenoton syyksi riittää työntekijän huoli lapsen, oppilaan tai opiskelijan terveydestä, hyvinvoinnista tai muusta havaitusta tai tietoon tulleesta ongelmasta. Ensisijaisesti yhteydenotto tehdään yhdessä oppilaan, opiskelijan ja/tai huoltajan kanssa.

Yhteisöllistä opiskeluhuoltoa toteutetaan koulutuksen järjestäjäkohtaisen opiskeluhuoltosuunnitelman mukaisesti.

Esiopetus-, koulu- tai oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä

Yhteisöllisen työn suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista vastaa esiopetus-, koulu- tai oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Ryhmän kokoonpanosta, tehtävistä ja toimintatavoista päätetään paikallisesti. Opiskeluhuoltoryhmässä voidaan keskustella ryhmistä, luokista, opiskeluympäristöstä ja yhteisöstä esimerkiksi ilmapiirin, työrauhan, kiusaamisen, hyvinvoinnin, terveyden, turvallisuuden tai osallisuuden näkökulmista. Ryhmässä keskustellaan siitä, miten erilaisia ilmiöitä ennaltaehkäistään sekä sovitaan yhteisiä toimintatapoja niihin puuttumiseksi. Opiskeluhuoltoryhmässä ei käsitellä yksittäisen lapsen, oppilaan tai opiskelijan asioita. Työskentelyyn osallistuu myös lapset, oppilaat ja opiskelijat, huoltajat tai ulkopuoliset yhteistyökumppanit käsiteltävän aiheen edellyttämällä tavalla. Tarvittaessa ryhmä voi myös kuulla asiantuntijoita. 

Opiskeluhuoltoryhmän tehtäviin voi kuulua esimerkiksi:

  • Hyvinvointia koskevan tiedon kokoaminen eri lähteistä
  • Rakenteiden ja toimintatapojen luominen yhteisölliselle ja ennalta ehkäisevälle työlle
  • Opiskeluhuoltoryhmän omien toimintatapojen kehittäminen ja arviointi
  • Osallisuudesta huolehtiminen (ml. lapset, oppilaat ja opiskelijat, huoltajat, yhteistyökumppanit)
  • Koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan perehtyminen, sen jalkauttaminen ja päivittäminen tarvittaessa sekä mahdollisesti yksikkökohtaisten täsmennysten tekeminen
  • Opiskeluhuollosta tiedottaminen lapsille, oppilaille, opiskelijoille, huoltajille, henkilöstölle ja yhteistyötahoille
  • Yksikön henkilöstön perehdytys ja osaamisen varmistaminen yhteisöllisessä työssä
  • Yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön seuranta ja arviointi
  • Poissaolojen ehkäisemistä, suunnitelmallista seurantaa ja niihin puuttumista koordinoi yksikkökohtainen opiskeluhuoltoryhmä osana yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön kokonaisuutta.
  • Tupakkatuotteiden ja muiden päihteiden käytön ehkäisemisen ja käyttöön puuttumisen käytännöt sisältyvät koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan ja yksikkökohtaisissa opiskeluhuoltoryhmissä toteutetaan suunnitelmien sisältöjä.
  • Suunnitelmat lasten, oppilaiden ja opiskelijoiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä kriisisuunnitelma sisältyvät koulutuksen järjestäjän opiskeluhuoltosuunnitelmaan ja yksikkökohtaisessa opiskeluhuoltoryhmissä toteutetaan suunnitelmien sisältöjä.
Takaisin ylös

Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon sisältyvät koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut sekä kuraattori- ja psykologipalvelut. Siihen kuuluu myös monialainen asiantuntijaryhmä, joka kootaan tapauskohtaisesti lapsen, oppilaan tai opiskelijan tueksi. Myös opetuksen ja koulutuksen tueksi järjestettävät sosiaali- ja terveyspalvelut erityisoppilaitoksissa ovat osa yksilökohtaisen opiskeluhuollon kokonaisuutta.

Yksilökohtainen opiskeluhuolto perustuu aina vapaaehtoisuuteen ja sen toteuttaminen edellyttää suostumusta. 

Opiskeluhuoltopalvelut järjestetään ensisijaisesti lähipalveluna kouluissa ja oppilaitoksissa. 

Lapsella, oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus kuraattori- tai psykologipalveluihin säädetyssä määräajassa. Palvelut on järjestettävä siten, että lapselle, oppilaalle ja opiskelijalle tarjotaan mahdollisuus henkilökohtaiseen keskusteluun joko kuraattorin tai psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä työpäivänä. Jos asia on kiireellinen, keskustelu on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Asian kiireellisyyden arvioi kuraattori tai psykologi.

Terveydenhoitajan työaika on järjestettävä siten, että oppilas tai opiskelija voi tarvittaessa päästä vastaanotolle myös ilman ajanvarausta. Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin virka-aikana saman päivän aikana yhteys opiskeluterveydenhuoltoon.

Takaisin ylös

Takaisin ylös