Oppilaan fyysinen rajoittaminen perusopetuksessa

Seuraavassa oppilaan fyysistä rajoittamista tarkastellaan perusopetuksessa. Periaatteita voi soveltuvin osin noudattaa myös varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa oppilaan ikä huomioiden.

Vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä

Opetuksen järjestäjä on vastuussa turvallisesta opiskeluympäristöstä. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön kattaa sen ajan, jolloin oppilas osallistuu opetussuunnitelman tai opetuksen järjestäjän hyväksymän muun suunnitelman mukaiseen opetukseen tai toimintaan koulussa tai sen ulkopuolella. Opetuksen järjestäjällä on myös velvollisuus huolehtia työtekijöidensä turvallisuudesta ja terveydestä työssä huomioiden työnantajan työsuojeluvastuut.

Rehtori vastaa johtamansa koulun toiminta- ja turvallisuuskulttuurin kehittämisestä sekä sen osana opiskelu- ja työympäristön turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Vastuu edellyttää henkilöstön kouluttamista, perehdyttämistä, ohjausta ja valvontaa sekä vaarojen tunnistamista, riskien arviointia sekä niiden perusteella tehtäviä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä. Opettajan tehtävänä on huolehtia vastuulleen määrätyistä oppilaista, luokastaan tai ryhmästään kokonaisuutena. Opettaja vastaa opetusryhmänsä turvallisuudesta ja hyvinvoinnista, työrauhasta ja hyvästä ilmapiiristä. Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja syrjimättä sekä toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, kouluyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä.

Ennaltaehkäisy, ennakointi ja varautuminen tilanteisiin

Turvallisen opiskeluympäristön luominen on jokaisen koulun henkilöstön jäsenen vastuulla. Koulun henkilöstön on hyvä tiedostaa oman vuorovaikutuksensa osuus erilaisissa tilanteissa ja pyrkiä omalla toiminnallaan ennaltaehkäisemään ja liennyttämään tilanteiden kärjistymistä. Erityistä huomiota kiinnitetään tilanteiden ennakointiin ja kärjistymistä ennakoivien varhaisten signaalien tunnistamiseen. Oppilaita ohjataan ja opetetaan toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja ja ennakointia harjoitellaan oppilaiden kanssa rauhallisissa oppimistilanteissa. Lisäksi oppilaalla on oikeus oppimisen tukeen ja opiskeluhuollon palveluihin. Esimerkiksi useissa tutkimuksissa esiin nostettuja käytäntöjä ehkäistä ja liennyttää haastavia tilanteita ovat myönteisen vuorovaikutuksen ylläpitäminen, ryhmäyttäminen, yksilöllinen ohjaus, mahdollisuus lepoon, tilan ja ajan antaminen, vaihtoehtoisten toimintamallien etsiminen ja tarjoaminen sekä tuki- ja turvasuunnitelmien tekeminen. Oppilaan kanssa työskentelevien aikuisten on syytä myös tutustua mahdollisiin oppilaskohtaisiin toimintatapoihin ja ohjeisiin. Henkilökunnan keskinäinen vuorovaikutus, luottamus ja yhteistyö vaikuttavat oppilaitoksen ilmapiiriin ja psykologiseen turvallisuuteen.

Koulussa on tärkeätä varautua siihen, että fyysisiä rajoittamistilanteita voi syntyä ja että henkilökunta on koulutettu tilanteiden ennaltaehkäisyyn, riskien arviointiin sekä eettiset näkökulmat ja keskeiset normit huomioivaan turvalliseen toimintaan. Fyysinen rajoittaminen on osaamista vaativa tilanne, johon liittyviä toimenpiteitä ja ohjeita on hyvä harjoitella säännöllisesti. Näin voidaan varmistaa fyysisen rajoittamisen kohteena olevan oppilaan turvallisuus ja myös suorittavien henkilöiden turvallisuus.

Fyysinen rajoittamisen oikeudellinen perusta

Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Voimakeinojen käyttöoikeus merkitsee vakavaa puuttumista perusoikeutena turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, eikä tähän oikeuteen saa puuttua mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta. Perusopetuslaissa säädetään tarkkarajaisesti opettajan voimakeinojen käytöstä silloin, kun oppilas poistetaan luokkahuoneesta tai oppilaalta otetaan haltuun aine tai esine. Koska oppilaan muun kiinnipidon edellytyksistä ja noudatettavasta menettelystä ei ole säädetty perusopetuslaissa, voi perusoikeuksien rajoittaminen tulla yksittäistapauksissa kyseeseen ainoastaan rikoslain 4 luvun 4 ja 5 §:ssä säädettynä hätävarjeluna tai pakkotilassa sallittuna tekona silloin, kun vähemmän rajoittavat toimet eivät tule kysymykseen. Tällöin kyse on oikeudesta puuttua tilanteeseen fyysisesti rajoittamalla, joka on kaikilla koulun toimijoilla ammattinimikkeestä riippumatta.

Oppilaan fyysinen rajoittaminen on poikkeustilanne, johon on mahdollista ryhtyä viimesijaisena toimenpiteenä, jos tilanne edellyttää välitöntä puuttumista, eikä vaaraa aiheuttavan toiminnan estäminen muilla keinoilla ole mahdollista. Tilanteessa oppilas voi olla vaaraksi itselleen, toiselle henkilölle tai omaisuudelle. Fyysistä rajoittamista ei missään tilanteessa käytetä kurinpitokeinona. Kiinnipitoon ei voida ryhtyä esimerkiksi oppilaan tottelemattomuuden tai passiivisen vastarinnan murtamiseksi. Oppilasta ei saa provosoida niin, että tilanne ajautuu kiinnipitoon, eivätkä oppilaan sanalliset uhkaukset tai loukkaava kielenkäyttö oikeuta kiinnipitoa.

Eduskunnan oikeusasiamiehen laillisuusvalvontakäytännössä on korostettu, että henkilön perusoikeuksia voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun rajoituksen käyttö perustuu lakiin ja sen käyttö täyttää vaatimukset sen välttämättömyydestä, suhteellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Rajoitusten käytössä on keskeistä rajoitustoimenpiteiden rajattu käyttöaika. Rajoittaa ei saa enempää eikä pidempää aikaa kuin on välttämätöntä. Niitä tulee siis käyttää vain sen ajan, joka henkilöiden välittömäksi suojaamiseksi tai turvaamiseksi on tarpeen. Tämän lisäksi käytettyjen rajoitustoimenpiteiden tulee olla tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia. Rajoitustoimenpiteitä tulee käyttää vain tilanteissa, joissa muut toimet eivät riitä tai eivät ole sovellettavissa ja turvautuminen niihin on siten välttämätöntä.

Perusoikeuksista, kuten oikeudesta henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, ei voida ennakolta suostumuksella luopua oppilasta tai huoltajaa sitovasti. Huoltaja ei voi pätevästi suostua esimerkiksi lapsensa fyysiseen rajoittamiseen, vaan perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain lailla. Jos koulun henkilöstö pystyy arvioimaan etukäteen, että fyysistä rajoittamista voidaan joutua oppilaan kohdalla käyttämään, on hyvä tiedottaa ja keskustella ennakolta toimintatavoista huoltajien kanssa.

Fyysisen rajoittamisen välttämättömyys

Jos kysymyksessä on hätävarjelu tai pakkotila ja ennakoinnista huolimatta päädytään tilanteeseen, jossa oppilasta joudutaan rajoittamaan fyysisesti esimerkiksi kiinnipitämällä, henkilöstön toiminnan tulee olla kohtuullista, perusteltua ja oikeasuhtaista sekä perustua riskien arviointiin. Toiminnan tulee olla mahdollisimman vähän rajoittavaa ja kestää mahdollisimman lyhyen aikaa. Rajoittamisen aikana henkilöstön tulee aktiivisesti arvioida rajoittamiseen liittyviä riskejä sekä etsiä yhdessä rajoitettavan oppilaan kanssa vaihtoehtoa rajoittamiselle.

Henkilöstön tulee käyttää kaikki käytössä olevat keinot fyysisen rajoittamisen mahdollisimman nopeaan lopettamiseen. Fyysinen rajoittaminen on lopetettava heti, kun se ei ole enää välttämätöntä tai tilanteeseen liittyvät riskit vaativat sen välitöntä lopettamista. Oppilasta ei koskaan jätetä ilman valvontaa, aikuisen tukea ja ohjausta. Ensiarvoisen tärkeää on luottamuksellisen turvallisuudentunteen luominen.  Rajoittamistilanteissa auttaa, että aikuinen itse on rauhallinen ja tilanteessa olisi hyvä olla läsnä useampi kuin yksi aikuinen. Henkilöstön toiminta rajoittamistilanteessa perustuu aina oppilaantuntemukseen, riskien arviointiin ja kokonaisharkintaan. Henkilöstö huomioi rajoitustilanteessa oppilaan oikeudet ja huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön. Tarvittaessa otetaan yhteyttä hätäkeskukseen.

Tilanteen jälkiselvittely

Jälkiselvittely tehdään oppilaan valmiudet, tiedot ja taidot huomioiden mahdollisimman pian tilanteen jälkeen, kun kaikki osapuolet ovat siihen valmiita. Jokaisella tilanteessa mukana olleella tulee olla mahdollisuus tulla kuulluksi, kertoa omista kokemuksistaan ja tuntemuksistaan. Tarvittaessa hyödynnetään vaihtoehtoisia kommunikointimenetelmiä. Jälkiselvittelyyn liittyy takaisin kouluarkeen palaaminen sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet sisältäen ennakoivat suunnitelmat toimintatavoista haastavissa tilanteissa. Jälkiselvittely ja ennakoivat toimintasuunnitelmat tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa sekä tarvittaessa opiskeluhuollon ja mahdollisen muun moniammatillisen verkoston kanssa.

Tilanteen jälkiselvittelyssä on muun muassa arvioitava, minkälaisia opiskelu- ja terveydenhuollon palveluita tarvitaan. Lisäksi arvioitavaksi voivat tulla oppilaan tai henkilöstön kyky jatkaa työpäivää sekä mahdolliset perusopetuslain mukaiset kurinpidolliset seuraamukset. Huomioitavaa on myös se, että fyysisen rajoittamisen tilanteeseen tai sitä edeltäneeseen tilanteeseen voi liittyä oppilaan tekemiä tekoja, joista on velvollisuus ilmoittaa lastensuojeluun ja/tai poliisille.

Jälkiselvittelyssä tulee huomioida tilanteen silminnäkijät ja henkilöt, joihin tilanne on mahdollisesti vaikuttanut. Jos muita koulun oppilaita on ollut läsnä tilanteessa, jossa oppilasta on fyysisesti rajoitettu, oppilaiden huoltajia on hyvä yleisellä tasolla ilman nimi- ja muita yksilöintitietoja tiedottaa, että oppilas on tänään koulussa saattanut nähdä tilanteen, jossa oppilasta on fyysisesti rajoitettu.

Koulussa ei voi muodostua toimintamallia, jossa fyysisestä rajoittamisesta tulee normaali arkipäiväinen käytäntö. Fyysisen rajoittamisen tilanteen jälkeen on pyrittävä löytämään syy siihen, miksi tilanteeseen päädyttiin. Syyn selvittyä fyysiseen rajoittamiseen johtavaa tilannetta tulee jatkossa välttää tai yrittää toteuttaa tilanne toisin.

Asianmukainen rajoitustoimenpiteiden käytön kirjaaminen on edellytys sille, että perusoikeuksien kuten ihmisarvoisen kohtelun, henkilökohtaisen vapauden, koskemattomuuden ja turvallisuuden turvaamisesta voidaan jälkikäteen varmistua. Tilanteiden raportoinnissa ja dokumentoinnissa noudatetaan työnantajan ohjeistuksia.

Muistilista:

1. Turvallisen opiskeluympäristön luominen.
2. Tilanteiden ennakointi ja vuorovaikutustaitojen opettaminen.
3. Varautuminen fyysisiin rajoittamistilanteisiin ja henkilöstön säännöllinen harjoittelu.
4. Oppilaan rauhoittaminen pedagogisin keinoin opetusjärjestelyitä ennakolta tekemällä sekä ohjaamalla oppilasta, esimerkiksi keskustelemalla.
5. Fyysinen rajoittaminen viimesijaisena toimenpiteenä, jos tilanne edellyttää välitöntä puuttumista, eikä vaaraa aiheuttavan toiminnan estäminen muilla keinoilla ole mahdollista.
6. Fyysinen rajoittaminen on lopetettava heti, kun se ei ole enää välttämätöntä tai tilanteeseen liittyvät riskit vaativat sen välitöntä lopettamista.
7. Jälkiselvittely tehdään mahdollisimman pian tilanteen jälkeen.

Lisätiedot