Oppimisen arviointi kotitaloudessa

Arviointi ohjaa ja kannustaa. Kysymykset miksi, mitä ja miten, sekä kuka arvioi, avaavat arvioinnin tarkoitusta.

Kuva: Tuukka Järventausta

Oppilasarvioinnin kehittäminen edellyttää opettajan omien arviointikäytäntöjen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden itsearviointia ja reflektointia. Opettajan arviointikäytännöt kertovat opettajan didaktisen ajattelun ytimestä. Arviointi on opettajan ja oppilaan kannalta opetussuunnitelman konkretisoitumista käytännössä. Ellei arviointi uudistu ja tue uudistuvaa opetussuunnitelmaa, eivät myöskään opetus ja oppiminen kehity.

Opetussuunnitelman paikallisessa osuudessa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset periaatteet. Oppilaan arvioinnin tulee vastata vallitsevaa tieto-, oppimis- ja opetuskäsitystä. Opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsityksen mukaan oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Oppilasta ohjataan liittämään opittavat asiat aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa.

Miksi arvioidaan?

Oppilaan arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimisella asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea oppilaan persoonallisuuden kasvua.

Miksi arvioidaan eli arvioinnin tehtävät:

todeta oppilaan tilanne ja antaa realistinen kuva oppilaalle itsestään
antaa tietoa opettajalle, oppilaalle ja huoltajalle opiskelun edistymisestä
ohjata opiskeluun ja oppimiseen
motivoida opiskeluun ja oppimiseen
valikoida jatko-opintoihin
ennustaa menestystä tulevaisuudessa
kontrolloida opiskelua ja oppimista
kehittää opiskelua, oppimista ja opetusta
kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin ja arviointikeskusteluun.

Mitä arvioidaan?

Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan osaamisesta.

Kotitalousopetuksessa arvioidaan oppilaan edistymistä käytännön toimintataidoissa, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa sekä tiedonhallintataidoissa. Kotitalousopetuksessa yhdistyy ilmiöiden teoreettinen ja käytännöllinen hallinta, jolloin tiedon ja taidon suhde on välitön. Tavoitteena on kehittää kodin arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Opetuksessa edistetään kädentaitoja ja luovuutta sekä kykyä tehdä valintoja ja toimia kodin arjessa kestävästi. Opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden kotitaloudelliselle osaamiselle, mikä merkitsee taitoa toimia eri ympäristöissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä.

Oppilaat saavat palautetta taidostaan toimia eri asiayhteyksissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä. Ajattelua tuetaan ohjaamalla oppilaita pohtimaan tapaansa hahmottaa ja käsitellä omaa ympäristöä. Huomiota kiinnitetään myös kotitalouden käsitteiden hahmottamiseen ja sisältöjen omaksumiseen.

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia ja sisältyy kotitaloudessa oppiaineen arvosanaan. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös se, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.

Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kotitalouden koko oppimäärän tavoitteet.

Seuraavaksi on kuvattu, millaisia yksittäisiä taitoja kukin taitoryhmä pitää sisällään.

Käytännön toimintataitoja ovat

taito suunnitella, organisoida ja arvioida työtä ja toimintaa
taito tehdä käsillä
taito käyttää välineitä ja koneita sekä teknologiaa
ylläpitää järjestystä
taito toimia hygieenisesti
taito toimia ergonomisesti
taito toimia turvallisesti
taito ottaa huomioon aineelliset voimavarat (aika, raha ja energia)
taito ottaa huomioon esteettisiä seikkoja.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ovat

kuuntelutaidot
keskustelun ja argumentoinnin perustaidot
vuorovaikutustaidot
havainnointitaidot
havainnointeihin reagointitaidot
puhuminen
taito työskennellä yksin
taito työskennellä ryhmässä
taito päästä sopimukseen.

Tiedonhallintataitoja ovat

taito seurata kirjallisia ja suullisia ohjeita
hankkia, etsiä ja käyttää tietoa
taito arvioida ja vertailla tietoa
taito omaksua käsitteitä
taito lukea ja tulkita toimintaohjeita, merkkejä ja symboleja
taito tunnistaa palveluita
taito mitata ja laskea
taito ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä.

Arvioinnin kohteena olevia taitoja tulisi konkretisoida sisältöjen avulla, sillä opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppilaille tulisi esitellä perustellen, mitä kotitalouden oppimisen tavoitteet ja opittavat taidot käytännössä tarkoittavat. Samalla tulee esiteltyä myös kotitalouden oppimisen tavoitteet ja sisältöalueet sekä toiminta kotitalouden oppimisympäristöissä. Esimerkiksi taito toimia hygieenisesti merkitsee henkilökohtaisen siisteyttä, kuten käsien pesua tai hiusten ja vaatteiden suojaamista ja niiden merkityksen ymmärtämistä. Tärkeää on myös työympäristön siisteyden ylläpitäminen, kuten työvälineiden, -koneiden ja pintojen puhdistaminen.

Kuva: Elvi Turtiainen

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulisi esitellä kotitalouden arvosanan määräytymisperusteet ja erityisesti päättöarvioinnin kriteerit arvosanojen 5, 7, 8 ja 9 osalta. Tässä ja alemmassa kuviossa taidot ja sisällöt eivät vastaa POPS 2014 määrittelyä, mutta kuviota voidaan käyttää soveltuvin osin arvioinnin toteuttamisessa ja kehittämisessä.

Kuva: Elvi Turtiainen

Kuviossa esitetään kotitalouden taitojen perustaa sekä arjen hallinnan laadullisia tasoja. Kotitalousopetuksessa voidaan ajatella arjen hallinnan muodostuvan kolmesta tasosta, jolloin taitojen hallintaa voidaan tarkastella kolmella laadullisella tasolla, jotka ovat tiedän-taso, taidan-taso (arvosana 8) ja ymmärrän-taso.

Miten arvioidaan?

Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Kotitalouden opiskelu yhteisenä oppiaineena voi päättyä jo seitsemännellä luokalle, jolloin tulee käyttää numeroarvostelua lukuvuositodistuksessa sinä lukuvuonna kun oppiaineen opiskelu päättyy. Oppilaan osaaminen arvioidaan päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti. Taide- ja taitoaineiden valinnaisuus on osa kaikille yhteisen kotitalouden opetusta ja oppimäärää - sen lähtökohtana ovat kotitalousopetukselle asetetut tavoitteet ja arvosanan kriteerit. Tästä kokonaisuudesta tulee päättöarviointiin yksi arvosana.

Kotitaloutta voi opiskella myös valinnaisena oppiaineena, joka on erillinen oppimäärä. Oppiaineen nimi voi olla muu kuin kotitalous, vaikka lähtökohta onkin kotitaloudessa. Vähintään kaksi vuosiviikkotuntia kestävä yhtenäinen kokonaisuus arvioidaan aina numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaisaineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat erilliset kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti: hyväksytty/hylätty. Päättötodistukseen voi kuulua liitteenä esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä, työskentelystä ja alle kaksi vuosiviikkotuntia olevasta valinnaisaineesta. Päättötodistuksen liitteistä ei tule kuitenkaan mainintaa päättötodistukseen.

Seuraavassa esitellään kotitalousopetukseen soveltuvia arviointimenetelmiä, jotka olisi hyvä suunnitella lukuvuoden opetus-, oppimis- ja työsuunnitelman yhteydessä. Tällöin tulee käytettyä riittävän monipuolisia arviointimenetelmiä, joilla saadaan totuudenmukaista ja monipuolista näyttöä oppilaan edistymisestä ja työskentelystä. Kotitalouteen liittyy tärkeitä yksittäisiä teoreettisia tietoja ja ns. faktatietoja, joiden pohjalle rakentuu jatkossa tietämystä ja jotka mahdollistavat tiedon hankinnan ja käsittelyn. Perinteinen kirjallinen teoriakoe on kuitenkin jätetty erillisenä menetelmänä pois, koska kirjalliset tehtävät olisi hyvä liittää harjoitustöihin, näyttökokeeseen, aineistokokeeseen tai toimintarataan. Teoriakokeen ja kirjallisten kokeiden tehtävien laadinnassa kolmentasoisten kysymysten käyttö tuo monipuolista näyttöä oppilaan osaamisesta.

Arvosanan kriteerit:

	6–7 tiedän	8 taidan	9–10 perustelen
Käytännön toimintataidot
Tiedonhallintataidot
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
Työskentely
Käyttäytyminen

Tiedän-tason kysymyksiä: mitä?, mikä?, kuka?
Taidan-tason kysymyksiä: miten? miksi? (soveltaminen ja perustelut)
Ymmärrän-tason kysymyksiä: miksi? (perustelut kestävän kehityksen näkökulmasta).

Havainnointi
Havainnoimalla saatua tietoa on kerättävä ja käytettävä systemaattisesti. On tärkeää selkeyttää arvioinnin kohteet ja suunnitella lukuvuoden alkaessa, miten havainnoinnin käytännössä toteuttaa. Havainnoinnin avulla arvioidaan mm. yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, joita arvioitaessa on huomioitava esimerkiksi, että oppilaan keskustelutaidot voivat olla puutteellisia tai oppilas ei halua tai hänen on vaikea päästä mukaan ryhmään tai toimintaprosessiin.

Harjoitustyöt
Harjoitustyöt ovat osa kotitalousopetuksen toimintatapaa. Harjoitustöissä arvioinnin kohteena voi olla itse oppimisprosessi tai/ja tuloksena syntyvä produkti. Opettaja voi arvioida harjoitustyötä havainnoimalla, tai/ja harjoitustyöhön voidaan liittää oppimispäiväkirja, oppilaan itsearviointia ja arviointikeskusteluja.

Oppimispäiväkirja
Oppimispäiväkirja voi olla täysin vapaasti kirjoitettavissa tai oppilaalle voidaan antaa kysymyksiä tai tehtäviä. Perusopetuksessa on tärkeää oppia käyttämään oppimispäiväkirjaa, jolloin opettajan antama palaute on tärkeä. Opettaja voi kirjoittaa oppilaan oppimispäiväkirjaan oppitunnin aikana välittömiä palautteita oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Oppimispäiväkirja voi toimia myös itsearvioinnin ja arviointikeskustelujen pohjana. Oppimispäiväkirjoja on käytetty yleensä opetuskerran lopuksi, jolloin kysymykseen ”Mitä opin?” vastauksena on ”En mitään”, koska oppilaalla voi olla vaikeuksia hahmottaa varsinaiset opittavat asiat. Opetuskerran aluksi opettajan tulisikin esitellä opittavat asiat niin selkeästi, että oppilaalla on mahdollisuus kirjata ne oppimispäiväkirjaansa ja oppimisen arviointi helpottuu.
Tässä eräs malli kokeillusta oppimispäiväkirjasta.

Päivämäärä	Opittavat asiat	Mitä tein? Mitä opin?	Fiilis ja perustelu	Itsearviointi	Opettajan antama arviointi

Aineistokoe
Aineistokokeessa oppilaalla on käytettävissä aineistoa, yleensä oppimateriaalia, internet tai tuotepakkauksia, joita on tarkoitus käyttää vastausten laadinnassa. Tehtävät laaditaan sellaisiksi, että vastaukseksi ei riitä aineiston toistaminen, vaan oppilas joutuu etsimään, yhdistelemään, arvioimaan ja vertailemaan tietoa. Aineistokokeen tehtävät ovat yleensä muotoa ”miten” ja ”miksi”. Aineistokokeeseen voi yhdistää käytännön kokeen (näyttökokeen), jolloin aineistoa sovelletaan varsinaisessa toiminnassa ja toimintaan liittyvien perustelujen esittämisessä.

Näyttökoe
Näyttökokeessa pyritään mahdollisimman aitoon todellisen elämän tilanteeseen, jonka hallinta edellyttää erilaisia taitoja. Erillinen kirjallinen ja käytännöllinen osuus tuo oppilaan osaamista monipuolisesti esille. Kirjallinen osuus voi olla suunnitelman laatiminen tehtävästä työstä ja itsearviointi tai reflektointi prosessista ja tuloksesta. Kirjallinen osuus voi olla myös aineistokokeen tyyppinen.

Toimintarata
Toimintaradan varrella on asemia, joissa oppilaat suorittavat joko kirjallisen tehtävän tai käytännöllisen tehtävän. Asemalla pysähtymiseen on varattu tietty aika, jonka jälkeen siirrytään seuraavalle asemalle. Asemalta toiselle siirtyminen, uusi tehtävä ja siihen käytettävä rajattu aika pitävät mielenkiinnon yllä myös heikosti keskittyvien oppilaiden kohdalla. Esimerkiksi vaatehuollon toimintaradan varrella voi olla seuraavanlaisia asemia: pyykin lajitteluasema, pesuaineen valinta-asema, pyykinpesukoneen käyttöasema, pyykin kuivausasema.

Kuka arvioi?

Oppilaan itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessia sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan, mikä edellyttää säännöllistä palautteen antamista oppilaalle tämän työskentelystä ja toiminnastaan. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.

Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute. Arviointikeskusteluihin on syytä varata aikaa ainakin kerran lukukaudessa, lukukauden puolenvälin tienoilla, jolloin on mahdollista kannustaa, motivoida ja ohjata oppilasta. Lukuvuoden lopussa kahden kesken todettu arvosana ei ole arviointikeskustelua, vaan keskeistä on yhdessä käyty dialogi. Arvosanan määräytymisperusteet, opettajan havainnot ja muiden arviointimenetelmien avulla saatu näyttö sekä erityisesti oppimispäiväkirja mahdollistavat arviointikeskustelut, jossa oppilaan itsearviointi ja reflektointi voivat muodostua keskeiseksi.

Alkuperäinen teksti: Marja Myllykangas, tekstin päivitys Marjaana Manninen | Kuvat: Elvi Turtiainen ja Tuukka Järventausta

Kotitalouden opetus ja arviointi vuosiluokilla 3–6

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) kotitalouden tavoitteita ei ole määritelty vuosiluokille 3–6. Kotitalouden oppiainetta voidaan kuitenkin opettaa osana taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja ja numeroarviointi aloitetaan viimeistään vuosiluokan 4 lukuvuosiarvioinnin yhteydessä. Kotitalouden opetuksen ja oppimisen tavoitteet sekä arvioinnin kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 on määritelty tukimateriaaliksi opetuksen järjestämistä varten ottaen huomioon ikäkaudet ja edellytykset vuosiluokilla 3–6. Kotitalouden opetuksen ja oppimisen tavoitteissa on sovellettu opetussuunnitelman perusteissa (2014) vuosiluokille 7–9 määriteltyjä kotitalouden opetuksen tavoitteita sekä laaja-alaisen osaamisen kuvauksia vuosiluokilla 3–6. Kotitalousopetuksen keskeiset sisällöt löytyvät vuosiluokkien 7-9 opetussuunnitelmamääräyksen yhteydestä.

Kotitalousopetuksen tavoitteet vuosiluokkaistetaan valitsemalla ko. vuosiluokalle tarkoituksenmukaiset opetuksen ja oppimisen tavoitteet sekä sisällöt. Tavoitteet tarkennetaan sekä keskeiset sisältöalueet ja opetuksen toteutus määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain.

Arvioinnin kuvauksista käytetään ainoastaan niitä, joiden opetuksen ja oppimisen tavoitteisiin keskitytään ko. vuosiluokilla. Opetuksen ja oppimisen tavoitteet sovitetaan käytettävissä olevaan vuosiviikkotuntien määrään. Arvosanan muodostamisessa otetaan huomioon opetettavalle vuosiluokalle määritellyt ja tarkennetut kotitalouden oppimäärän opetuksen ja oppimisen tavoitteet sekä niihin liittyvät arvioinnin kriteerit/kuvaukset. Lukuvuosiarvosana on paikallisesti päätetyn kotitalouden oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien/kuvausten perusteella muodostettu kokonaisarviointi.

6. vuosiluokan lukuvuosiarviointi ja kotitalouden opetuksen ja oppimisen tavoitteet sekä arvioinnin kuvaukset osana taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja