Arviointi ohjaa ja kannustaa. Kysymykset miksi, mitä ja miten, sekä kuka arvioi, avaavat arvioinnin tarkoitusta.

Kuvituskuva, aikuiset naureskelevat
Kuva: Tuukka Järventausta

Oppilasarvioinnin kehittäminen edellyttää opettajan omien arviointikäytäntöjen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden itsearviointia ja reflektointia. Opettajan arviointikäytännöt kertovat opettajan didaktisen ajattelun ytimestä. Arviointi on opettajan ja oppilaan kannalta opetussuunnitelman konkretisoitumista käytännössä. Ellei arviointi uudistu ja tue uudistuvaa opetussuunnitelmaa, eivät myöskään opetus ja oppiminen kehity.

Opetussuunnitelman paikallisessa osuudessa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset periaatteet. Oppilaan arvioinnin tulee vastata vallitsevaa tieto-, oppimis- ja opetuskäsitystä. Opetussuunnitelman perusteiden oppimiskäsityksen mukaan oppilas on aktiivinen toimija, joka oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja paikkaan. Oppilasta ohjataan liittämään opittavat asiat aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppiminen on kumuloituvaa.

Oppilaan arvioinnin tavoitteena on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimisella asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea oppilaan persoonallisuuden kasvua.

Miksi arvioidaan eli arvioinnin tehtävät:

  • todeta oppilaan tilanne ja antaa realistinen kuva oppilaalle itsestään
  • antaa tietoa opettajalle, oppilaalle ja huoltajalle opiskelun edistymisestä
  • ohjata opiskeluun ja oppimiseen
  • motivoida opiskeluun ja oppimiseen
  • valikoida jatko-opintoihin
  • ennustaa menestystä tulevaisuudessa
  • kontrolloida opiskelua ja oppimista
  • kehittää opiskelua, oppimista ja opetusta
  • kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin ja arviointikeskusteluun.
Takaisin ylös

Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan osaamisesta.

Kotitalousopetuksessa arvioidaan oppilaan edistymistä käytännön toimintataidoissa, yhteistyö- ja vuorovaikutustaidoissa sekä tiedonhallintataidoissa. Kotitalousopetuksessa yhdistyy ilmiöiden teoreettinen ja käytännöllinen hallinta, jolloin tiedon ja taidon suhde on välitön. Tavoitteena on kehittää kodin arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Opetuksessa edistetään kädentaitoja ja luovuutta sekä kykyä tehdä valintoja ja toimia kodin arjessa kestävästi. Opetuksessa luodaan perustaa oppilaiden kotitaloudelliselle osaamiselle, mikä merkitsee taitoa toimia eri ympäristöissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä.

Oppilaat saavat palautetta taidostaan toimia eri asiayhteyksissä ja toteuttaa kotitalouden tehtäviä. Ajattelua tuetaan ohjaamalla oppilaita pohtimaan tapaansa hahmottaa ja käsitellä omaa ympäristöä. Huomiota kiinnitetään myös kotitalouden käsitteiden hahmottamiseen ja sisältöjen omaksumiseen.

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia ja sisältyy kotitaloudessa oppiaineen arvosanaan. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös se, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.

Päättöarvioinnilla määritellään, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kotitalouden koko oppimäärän tavoitteet.

Seuraavaksi on kuvattu, millaisia yksittäisiä taitoja kukin taitoryhmä pitää sisällään.

Käytännön toimintataitoja ovat

  • taito suunnitella, organisoida ja arvioida työtä ja toimintaa
  • taito tehdä käsillä
  • taito käyttää välineitä ja koneita sekä teknologiaa
  • ylläpitää järjestystä
  • taito toimia hygieenisesti
  • taito toimia ergonomisesti
  • taito toimia turvallisesti
  • taito ottaa huomioon aineelliset voimavarat (aika, raha ja energia)
  • taito ottaa huomioon esteettisiä seikkoja.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja ovat

  • kuuntelutaidot
  • keskustelun ja argumentoinnin perustaidot
  • vuorovaikutustaidot
  • havainnointitaidot
  • havainnointeihin reagointitaidot
  • puhuminen
  • taito työskennellä yksin
  • taito työskennellä ryhmässä
  • taito päästä sopimukseen.

Tiedonhallintataitoja ovat

  • taito seurata kirjallisia ja suullisia ohjeita
  • hankkia, etsiä ja käyttää tietoa
  • taito arvioida ja vertailla tietoa
  • taito omaksua käsitteitä
  • taito lukea ja tulkita toimintaohjeita, merkkejä ja symboleja
  • taito tunnistaa palveluita
  • taito mitata ja laskea
  • taito ratkaista ongelmia ja tehdä päätöksiä.

Arvioinnin kohteena olevia taitoja tulisi konkretisoida sisältöjen avulla, sillä opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppilaille tulisi esitellä perustellen, mitä kotitalouden oppimisen tavoitteet ja opittavat taidot käytännössä tarkoittavat. Samalla tulee esiteltyä myös kotitalouden oppimisen tavoitteet ja sisältöalueet sekä toiminta kotitalouden oppimisympäristöissä. Esimerkiksi taito toimia hygieenisesti merkitsee henkilökohtaisen siisteyttä, kuten käsien pesua tai hiusten ja vaatteiden suojaamista ja niiden merkityksen ymmärtämistä. Tärkeää on myös työympäristön siisteyden ylläpitäminen, kuten työvälineiden, -koneiden ja pintojen puhdistaminen.

 

Arjen hallinta - hyvä elämä
Kuva: Elvi Turtiainen

 

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulisi esitellä kotitalouden arvosanan määräytymisperusteet ja erityisesti päättöarvioinnin kriteerit arvosanojen 5, 7, 8 ja 9 osalta. Tässä ja alemmassa kuviossa taidot ja sisällöt eivät vastaa POPS 2014 määrittelyä, mutta kuviota voidaan käyttää soveltuvin osin arvioinnin toteuttamisessa ja kehittämisessä. 

 

Arvioinnin kohteet ja kuvaukset
Kuva: Elvi Turtiainen

 

Kuviossa esitetään kotitalouden taitojen perustaa sekä arjen hallinnan laadullisia tasoja. Kotitalousopetuksessa voidaan ajatella arjen hallinnan muodostuvan kolmesta tasosta, jolloin taitojen hallintaa voidaan tarkastella kolmella laadullisella tasolla, jotka ovat tiedän-taso, taidan-taso (arvosana 8) ja ymmärrän-taso.

Takaisin ylös

Opetussuunnitelmassa tulee määritellä yleiset ja oppiainekohtaiset arvioinnin periaatteet. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista ja pyydettäessä on selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin, erilaisin tiedottein ja arviointikeskusteluissa tai muilla tavoin.

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan oppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. Kotitalouden opiskelu yhteisenä oppiaineena voi päättyä jo seitsemännellä luokalle, jolloin tulee käyttää numeroarvostelua lukuvuositodistuksessa sinä lukuvuonna kun oppiaineen opiskelu päättyy. Oppilaan osaaminen arvioidaan päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti. Taide- ja taitoaineiden valinnaisuus on osa kaikille yhteisen kotitalouden opetusta ja oppimäärää - sen lähtökohtana ovat kotitalousopetukselle asetetut tavoitteet ja arvosanan kriteerit. Tästä kokonaisuudesta tulee päättöarviointiin yksi arvosana.

Kotitaloutta voi opiskella myös valinnaisena oppiaineena, joka on erillinen oppimäärä. Oppiaineen nimi voi olla muu kuin kotitalous, vaikka lähtökohta onkin kotitaloudessa. Vähintään kaksi vuosiviikkotuntia kestävä yhtenäinen kokonaisuus arvioidaan aina numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaisaineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat erilliset kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti: hyväksytty/hylätty. Päättötodistukseen voi kuulua liitteenä esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä, työskentelystä ja alle kaksi vuosiviikkotuntia olevasta valinnaisaineesta. Päättötodistuksen liitteistä ei tule kuitenkaan mainintaa päättötodistukseen.

Seuraavassa esitellään kotitalousopetukseen soveltuvia arviointimenetelmiä, jotka olisi hyvä suunnitella lukuvuoden opetus-, oppimis- ja työsuunnitelman yhteydessä. Tällöin tulee käytettyä riittävän monipuolisia arviointimenetelmiä, joilla saadaan totuudenmukaista ja monipuolista näyttöä oppilaan edistymisestä ja työskentelystä. Kotitalouteen liittyy tärkeitä yksittäisiä teoreettisia tietoja ja ns. faktatietoja, joiden pohjalle rakentuu jatkossa tietämystä ja jotka mahdollistavat tiedon hankinnan ja käsittelyn. Perinteinen kirjallinen  teoriakoe on kuitenkin jätetty erillisenä menetelmänä pois, koska kirjalliset tehtävät olisi hyvä liittää harjoitustöihin, näyttökokeeseen, aineistokokeeseen tai toimintarataan. Teoriakokeen ja kirjallisten kokeiden tehtävien laadinnassa kolmentasoisten kysymysten käyttö tuo monipuolista näyttöä oppilaan osaamisesta.

 

Arvosanan kriteerit:

 

6–7
tiedän

8
taidan

9–10
perustelen

Käytännön toimintataidot

 

 

 

 

Tiedonhallintataidot

 

 

 

 

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

 

 

 

 

Työskentely

 

 

 

 

Käyttäytyminen

 

 

 

 

 

Tiedän-tason kysymyksiä: mitä?, mikä?, kuka?
Taidan-tason kysymyksiä: miten? miksi?  (soveltaminen ja perustelut)
Ymmärrän-tason kysymyksiä: miksi? (perustelut kestävän kehityksen näkökulmasta).

 

Havainnointi
Havainnoimalla saatua tietoa on kerättävä ja käytettävä systemaattisesti. On tärkeää selkeyttää arvioinnin kohteet ja suunnitella lukuvuoden alkaessa, miten havainnoinnin käytännössä toteuttaa. Havainnoinnin avulla arvioidaan mm. yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, joita arvioitaessa on huomioitava esimerkiksi, että oppilaan keskustelutaidot voivat olla puutteellisia tai oppilas ei halua tai hänen on vaikea päästä mukaan ryhmään tai toimintaprosessiin.

Harjoitustyöt
Harjoitustyöt ovat osa kotitalousopetuksen toimintatapaa. Harjoitustöissä arvioinnin kohteena voi olla itse oppimisprosessi tai/ja tuloksena syntyvä produkti. Opettaja voi arvioida harjoitustyötä havainnoimalla, tai/ja harjoitustyöhön voidaan liittää oppimispäiväkirja, oppilaan itsearviointia ja arviointikeskusteluja.

Oppimispäiväkirja
Oppimispäiväkirja voi olla täysin vapaasti kirjoitettavissa tai oppilaalle voidaan antaa kysymyksiä tai tehtäviä. Perusopetuksessa on tärkeää oppia käyttämään oppimispäiväkirjaa, jolloin opettajan antama palaute on tärkeä. Opettaja voi kirjoittaa oppilaan oppimispäiväkirjaan oppitunnin aikana välittömiä palautteita oppilaan edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Oppimispäiväkirja voi toimia myös itsearvioinnin ja arviointikeskustelujen pohjana. Oppimispäiväkirjoja on käytetty yleensä opetuskerran lopuksi, jolloin kysymykseen ”Mitä opin?” vastauksena on ”En mitään”, koska oppilaalla voi olla vaikeuksia hahmottaa varsinaiset opittavat asiat. Opetuskerran aluksi opettajan tulisikin esitellä opittavat asiat niin selkeästi, että oppilaalla on mahdollisuus kirjata ne oppimispäiväkirjaansa ja oppimisen arviointi helpottuu.
Tässä eräs malli kokeillusta oppimispäiväkirjasta.

Päivämäärä

Opittavat asiat

Mitä tein?
Mitä opin?

Fiilis ja
perustelu

Itsearviointi

Opettajan antama arviointi

 

 

 

 

 

 

 

  

 

 

 

 

 

Aineistokoe
Aineistokokeessa oppilaalla on käytettävissä aineistoa, yleensä oppimateriaalia, internet tai tuotepakkauksia, joita on tarkoitus käyttää vastausten laadinnassa. Tehtävät laaditaan sellaisiksi, että vastaukseksi ei riitä aineiston toistaminen, vaan oppilas joutuu etsimään, yhdistelemään, arvioimaan ja vertailemaan tietoa. Aineistokokeen tehtävät ovat yleensä muotoa ”miten” ja ”miksi”. Aineistokokeeseen voi yhdistää käytännön kokeen (näyttökokeen), jolloin aineistoa sovelletaan varsinaisessa toiminnassa ja toimintaan liittyvien perustelujen esittämisessä.

Näyttökoe
Näyttökokeessa pyritään mahdollisimman aitoon todellisen elämän tilanteeseen, jonka hallinta edellyttää erilaisia taitoja. Erillinen kirjallinen ja käytännöllinen osuus tuo oppilaan osaamista monipuolisesti esille. Kirjallinen osuus voi olla suunnitelman laatiminen tehtävästä työstä ja itsearviointi tai reflektointi prosessista ja tuloksesta. Kirjallinen osuus voi olla myös aineistokokeen tyyppinen.

Toimintarata
Toimintaradan varrella on asemia, joissa oppilaat suorittavat joko kirjallisen tehtävän tai käytännöllisen tehtävän. Asemalla pysähtymiseen on varattu tietty aika, jonka jälkeen siirrytään seuraavalle asemalle. Asemalta toiselle siirtyminen, uusi tehtävä ja siihen käytettävä rajattu aika pitävät mielenkiinnon yllä myös heikosti keskittyvien oppilaiden kohdalla. Esimerkiksi vaatehuollon toimintaradan varrella voi olla seuraavanlaisia asemia: pyykin lajitteluasema, pesuaineen valinta-asema, pyykinpesukoneen käyttöasema, pyykin kuivausasema.

Takaisin ylös

Oppilaan itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan oppimisprosessia sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan, mikä edellyttää säännöllistä palautteen antamista oppilaalle tämän työskentelystä ja toiminnastaan. Oppilasta tulee ohjata ja kannustaa arvioimaan monipuolisesti osaamistaan ja oppimistaan.

Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, jossa tärkeää on opettajan antama jatkuva palaute. Arviointikeskusteluihin on syytä varata aikaa ainakin kerran lukukaudessa, lukukauden puolenvälin tienoilla, jolloin on mahdollista kannustaa, motivoida ja ohjata oppilasta. Lukuvuoden lopussa kahden kesken todettu arvosana ei ole arviointikeskustelua, vaan keskeistä on yhdessä käyty dialogi. Arvosanan määräytymisperusteet, opettajan havainnot ja muiden arviointimenetelmien avulla saatu näyttö sekä erityisesti oppimispäiväkirja mahdollistavat arviointikeskustelut, jossa oppilaan itsearviointi ja reflektointi voivat muodostua keskeiseksi.

 

Alkuperäinen teksti: Marja Myllykangas, tekstin päivitys Marjaana Manninen | Kuvat: Elvi Turtiainen ja Tuukka Järventausta

Takaisin ylös

 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) kotitalouden tavoitteita ei ole määritelty vuosiluokille 3–6. Kotitalouden oppiainetta voidaan kuitenkin opettaa osana taide- ja taitoaineiden valinnaisia tunteja ja numeroarviointi aloitetaan viimeistään vuosiluokan 4 lukuvuosiarvioinnin yhteydessä. Kotitalouden opetuksen ja oppimisen tavoitteet sekä arvioinnin kriteerit arvosanoille 5, 7, 8 ja 9 on määritelty tukimateriaaliksi opetuksen järjestämistä varten ottaen huomioon ikäkaudet ja edellytykset vuosiluokilla 3–6. Kotitalouden opetuksen ja oppimisen tavoitteissa on sovellettu opetussuunnitelman perusteissa (2014) vuosiluokille 7–9 määriteltyjä kotitalouden opetuksen tavoitteita sekä laaja-alaisen osaamisen kuvauksia vuosiluokilla 3–6. Kotitalousopetuksen keskeiset sisällöt löytyvät vuosiluokkien 7-9 opetussuunnitelmamääräyksen yhteydestä.

Kotitalousopetuksen tavoitteet vuosiluokkaistetaan valitsemalla ko. vuosiluokalle tarkoituksenmukaiset opetuksen ja oppimisen tavoitteet sekä sisällöt. Tavoitteet tarkennetaan sekä keskeiset sisältöalueet ja opetuksen toteutus määritellään paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain.

Arvioinnin kuvauksista käytetään ainoastaan niitä, joiden opetuksen ja oppimisen tavoitteisiin keskitytään ko. vuosiluokilla. Opetuksen ja oppimisen tavoitteet sovitetaan käytettävissä olevaan vuosiviikkotuntien määrään. Arvosanan muodostamisessa otetaan huomioon opetettavalle vuosiluokalle määritellyt ja tarkennetut kotitalouden oppimäärän opetuksen ja oppimisen tavoitteet sekä niihin liittyvät arvioinnin kriteerit/kuvaukset. Lukuvuosiarvosana on paikallisesti päätetyn kotitalouden oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien/kuvausten perusteella muodostettu kokonaisarviointi. 

Takaisin ylös