Lukiossa opiskelijan oppimista arvioidaan koko opintojen ajan. Opiskelija saa palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista lukio-opinnoissa ja niiden päättymisen jälkeen.

Kuvituskuva, opiskelijat kirjoittavat luokassa keskittyneesti
Kuva: Satu Haavisto

Lukiossa arvioidaan opiskelijan edistymistä opinnoissaan. Arvioinnin tarkoituksena on ensisijaisesti edistää lukiolaisen oppimista. Lähtökohta kaikkeen arviointiin on, että opiskelija ymmärtää

  • mitä hänen on tarkoitus oppia
  • miten ja millaisin kriteerein oppimista arvioidaan.

Arviointi kannustaa lukiolaista asettamaan omia tavoitteita ja valitsemaan työskentelytapoja, jotka parhaiten auttavat häntä saavuttamaan tavoitteensa.

Arviointi on lukiossa jatkuvaa, mikä tarkoittaa, että opettajat arvioivat ja antavat palautetta opiskelijalle kurssien aikana ja koko lukion ajan. Näin opiskelija saa ajantasaista tietoa opintojensa edistymisestä ja oppimistuloksista sekä opintojen aikana että valmistuttuaan. Arviointi antaa myös huoltajille ja mahdollisille tuleville työnantajille ja korkeakouluille tietoa opiskelijan oppimistuloksista ja oppimisesta.

Lukiossa arviointi tapahtuu opettajan ja opiskelijan välisenä palautekeskusteluna, opiskelijan itsearviointina, kurssilaisten vertaisarviointina sekä kurssin tai lukion lopullisena loppuarviointina. Loppuarviointi annetaan lukiossa joko arvosanana (välillä 4–10) tai suoritusmerkintänä (S = suoritettu, H = hyväksytty).

Opintojen etenemisen seuranta

Lukion opetushenkilökunta seuraa opiskelijan opintojen etenemistä. Etenemisen seuraamisen menettelyistä, kuten mahdollisista etenemisesteistä, lukiot päättävät opetussuunnitelmassaan. Opintojen etenemisen määrittelyllä ei voida kuitenkaan tiukentaa oppiaineen oppimäärän suoritusvaatimusta, joka on määritetty lukion opetussuunnitelman perusteissa.

Takaisin ylös

Opiskelija saa lukion kurssien suorittamisesta numeroarvosanan, joka perustuu kurssin ja oppiaineen tavoitteiden saavuttamiseen. Opettajan on kerrottava opiskelijoille kurssin alussa näistä tavoitteista samoin kuin arvioinnin perusteista ja käytänteistä.

Opinto-ohjauksesta, teemaopinnoista ja valtakunnallisista soveltavista kursseista opiskelija saa suoritusmerkinnän. Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään, annetaanko paikallisesta syventävästä tai soveltavasta kurssista arvosana vai suoritusmerkintä.

Annettavan kurssiarvosanan on perustuttava monipuoliseen näyttöön. Arvosana kuvastaa, miten opiskelija on saavuttanut oppiaineen ja kurssin tavoitteet. Monipuoliseen näyttöön kuuluu erilaisten tuotosten tekeminen ja esimerkiksi kurssikokeen suorittaminen, mutta näiden lisäksi opettaja havainnoi opiskelijan työskentelyä arvioinnissaan. Varsinaisen arvosanan lisäksi opiskelija voi saada tietoa omasta oppimisestaan opettajan kanssa käytävässä palautekeskustelussa, kirjallisella palautteella sekä itse- ja vertaisarvioinnilla. Näin opiskelija tiedostaa yksityiskohtaisemmin myös arvosanan perusteet ja omat kehittämiskohteensa.

Jos opiskelija suorittaa jonkin kurssin tai osan siitä itsenäisesti, arvioinnissa noudatetaan edellä esiteltyjä arviointiperiaatteita. Lukio päättää itsenäisen suorittamisen käytänteistä ja periaatteista.

Opiskelijalle tulee pyynnöstä antaa mahdollisuus hylätyn tai hyväksytyn kurssiarvosanan korottamiseen. Lukio määrittää opetussuunnitelmassaan tarkemmin, miten uusiminen käytännössä toteutetaan.

Arviointi ei kohdistu koskaan opiskelijan arvoihin, asenteisiin tai henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, vaan arvioitavana on ainoastaan opiskelijan tiedot ja taidot.

Suullisen kielitaidon arviointi

Lukion toisen kotimaisen ja vieraiden kielten tiettyihin oppimääriin liittyy suullisen kielitaidon kurssi, jonka suorittamiseen kuuluu Opetushallituksen tuottama suullisen kielitaidon koe. Kurssiin kuuluvien suullisten esitysten toteuttaminen edellyttää jatkuvaa seurantaa, samoin kuin kurssiarvosanan antaminen. Arviointi perustuu suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Kurssista annetaan numeroarvosana. 

Opetushallituksen tuottama suullisen kielitaidon koepankki sisältää koetehtävät, kokeiden arviointiohjeet sekä yleiset ohjeet kokeiden järjestämisestä.

Takaisin ylös

Opiskelija laatii lukion alussa henkilökohtaisen opetussuunnitelman ja tarkentaa sitä lukion aikana. Opetussuunnitelman laatiminen ja seuraaminen ohjaavat opiskelijaa valitsemaan kursseja, jotka vastaavat parhaiten hänen oppimistavoitteitaan.

Oppiaineen arviointi perustuu opiskelijan opiskelemien oppiaineen kurssien suorituksiin. Arvosana on opiskelijan opiskelemien pakollisten ja valtakunnallisten syventävien kurssien keskiarvosana.

Opiskelijalla saa olla joissakin oppiaineiden oppimäärissä tietty määrä hylättyjä kurssiarvosanoja. Näitä hylättyjä arvosanoja saa olla oppiaineen oppimäärän sisältämien kurssien määrästä riippuen seuraava lukumäärä:

  • jos oppimäärään sisältyy 1–2 kurssia, hylättyjä arvosanoja ei saa olla yhtään
  • jos oppimäärään sisältyy 3–5 kurssia, hylättyjä arvosanoja saa olla korkeintaan 1
  • jos oppimäärään sisältyy 6–8 kurssia, hylättyjä arvosanoja saa olla korkeintaan 2
  • jos opppimäärään sisältyy 9 kurssia tai enemmän, hylättyjä arvosanoja saa olla korkeintaan 3.

Jos opiskelija ei ole saanut hyväksytysti suoritettua jotakin oppiainetta tai hän haluaa korottaa hyväksyttyä arvosanaansa oppiaineessa, hänelle on järjestettävä mahdollisuus korottaa arvosanaansa erillisessä kuulustelussa.

Takaisin ylös

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät hyväksytysti, valtakunnallisten syventävien kurssien määrä on vähintään 10 ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Teemaopintojen kursseista sekä paikallisista syventävistä, valtakunnallisista soveltavista ja paikallisista soveltavista kursseista voidaan lukea mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit.

Opiskelijan on mahdollista saada lukiossa seuraavanlaisia todistuksia:

  1. Opiskelija saa lukion päättötodistuksen, kun hän on suorittanut lukion koko oppimäärän. Todistus suullisen kielitaidon kokeen suorittamisesta on päättötodistuksen liitteenä.
  2. Opiskelija saa todistuksen oppimäärän suorittamisesta, kun hän on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän.
  3. Opiskelija saa todistuksen lukiosta eroamisesta (erotodistus), jos hän eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista.
Takaisin ylös

Jos opiskelija on hankkinut muualla osaamista, se voidaan lukea hyväksi lukion oppimäärään. Hyväksilukemisella pyritään siihen, etteivät opiskelijan lukioaikaiset opinnot mene päällekäin muualla hankitun osaamisen tai muualla opiskeltujen sisältöjen kanssa. Osaamisen tunnustamisen ansiosta myös opiskeluaika lyhenee.

Opiskelijan on esitettävä selvitys muualla hankitusta osaamisesta. Lukio voi pyytää opiskelijaa täydentämään näyttöä osaamisesta, jotta se on suhteessa lukion tavoitteisiin. Myös opintojen laajuuteen kiinnitetään huomiota. Lukion opetussuunnitelman perusteissa on tarkemmin linjattu, millaisina suoritusmerkintöinä muualla hankittu osaaminen näkyy lukion todistuksessa.

Takaisin ylös