Arviointi antaa tietoa opiskelijan osaamisesta ja sen tasosta sekä kehittää itsearviointia. Arvioinnilla varmistetaan, että opiskelijan osaaminen vastaa tutkinnon tai koulutuksen perusteissa määrättyä osaamista. Arviointi tehdään tutkinnon tai koulutuksen osittain ja perustutkinnon yhteisissä tutkinnon osissa osa-alueittain.

Ammatillisessa koulutuksessa osaaminen arviointi tehdään työelämälähtöisesti sekä osaamis- ja kriteeriperusteisesti. Opiskelija hankkii koulutuksessa puuttuvaa osaamista ja osaamisen karttumista seurataan koulutuksen aikana. Aiemmin hankittu ja suoritettavan tutkinnon kannalta olennainen osaaminen tunnistetaan ja mahdollisuuksien mukaan tunnustetaan koulutuksen alussa. Oppisopimuskoulutuksessa henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma laaditaan ennen koulutuksen alkamista.  

Osaamista arvioidaan arviointiasteikolla, joka on

  • ammatillisen perustutkinnon ammatillisissa tutkinnon osissa 1 – 5 
  • ammatillisen perustutkinnon yhteisten tutkinnon osien osa-alueissa 1 – 5 ja yhteisissä tutkinnon osissa 'hyväksytty' 
  • ammattitutkinnon ja erikoisammattitutkinnon tutkinnon osissa 'hyväksytty'
  • valmentavissa koulutuksissa 'hyväksytty' tai sanallinen kuvaus osaamisesta.

Oppimisympäristöstä riippumatta opiskelijalle annetaan opetusta ja ohjausta sekä kirjallista tai suullista palautetta osaamisen kehittymisestä. Opetuksen ja ohjauksen tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa tutkinnon tai koulutuksen perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset ja osaamistavoitteet. Joskus osaamista arvioitaessa kuitenkin todetaan, ettei opiskelija ole saavuttanut riittävää osaamista, ja osaamisen arviointi on tällöin hylätty. Opiskelijalla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan uudelleen ja hän voi myös korottaa saamaansa hyväksyttyä arvosanaa. Opiskelija voi pyytää kirjallisesti arvioinnin tarkistamista 14 päivän kuluessa.

Ensisijainen tapa osoittaa osaaminen on näyttö. Näytöt suunnitellaan yksilöllisesti tutkinnon osittain ja niiden suunnittelusta vastaa koulutuksen järjestäjä. Suunnittelu tehdään yhdessä opiskelijan ja näyttöpaikan kanssa. Näytössä opiskelija tekee käytännön työtehtäviä aidoissa työtilanteissa ja työprosesseissa työpaikalla.

Työpaikan tulee mahdollistaa tutkinnon osassa määrätyn osaamisen osoittaminen. Perustellusta syystä näyttö voidaan järjestää myös muualla. Perustellut syyt voivat liittyä esimerkiksi potilas- ja liikenneturvallisuuden vaarantumiseen tai erityistilanteisiin, joissa osaamisen osoittaminen normaaleissa työtehtävissä ei ole mahdollista.  

Näytön lisäksi osaamista voidaan osoittaa muillakin tavoilla:

  • Perustutkinnossa yhteisten tutkinnon osien edellyttämää osaamista voidaan tarvittaessa osoittaa myös muilla tavoin kuin näytöillä.    
  • Valmentavan koulutuksen osien osaaminen osoitetaan muulla tavoin kuin näytössä.

Näytössä osoitettua osaamista voidaan täydentää yksilöllisesti muilla tavoin. Täydentäminen voi olla tarpeen esimerkiksi tilanteissa, joissa näyttöympäristö ei mahdollista aivan kaikkea tutkinnon perusteissa edellytettyä ammattitaidon tai osaamisen arviointia. Tutkinnon osan edellyttämää osaamisen osoittamista voidaan täydentää muilla tavoin, jos se on tutkinnon perusteissa mahdollistettu.

Milloin osaamista osoitetaan?

Opiskelijalla on oikeus saada kirjallista tai suullista palautetta osaamisensa kehittymisestä koulutuksen aikana. Palautteen antajina voivat olla esimerkiksi opetuksesta vastaavat opettajat, muut opiskelijan opetukseen, ohjaukseen ja tukeen osallistuvat sekä työpaikkaohjaajat. Kun opiskelija on saavuttanut perusteissa edellytetyn osaamisen, osaamisen osoittaminen ja arviointi järjestetään mahdollisimman pian.   

Takaisin ylös

Opiskelijan osaamista arvioivalla arvioijalla tulee myös itsellään olla ammattitaito ja osaaminen arvioitavaan tutkinnon osaan tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueeseen. Lisäksi arvioijan tulee olla perehtynyt arviointiin ja arvioimansa tutkinnon perusteisiin. Koulutuksen järjestäjä vastaa arvioijien perehdyttämisestä osaamisen arviointiin ja tutkinnon perusteisiin. Arvioija ei saa tehdä arviointia esteellisenä. Arvioijan esteellisyyttä arvioidaan hallintolain 27–29 pykäliä soveltaen. 

Koulutuksen järjestäjä nimeää arvioijat ja huolehtii, että arvioijina toimivat työelämän edustajat on perehdytetty tehtävään. Koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat toteuttavat arvioinnin ja päättävät siitä. Arviointipäätös ja siihen liittyvää arviointiaineistoa on säilytettävä vähintään 6 kk arvosanan antamisesta.

Nimettyjen arvioijien määrä vaihtelee seuraavasti:

  • Ammatillisissa tutkinnon osissa arvioijina ovat yksi opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja, kuten kouluttaja tai muu opetushenkilöstöön kuuluva sekä yksi työelämän edustaja tai erityisestä syystä opettaja tai muu koulutuksen järjestäjän edustaja. Jos opiskelijan näyttö viivästyisi kohtuuttomasti työelämäarvioijan puuttuessa, erityisestä syystä arvioinnin voi toteuttaa ja arvioinnista päättää kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa.
  • Yhteisissä tutkinnon osissa ja niiden osa-alueissa sekä valmentavan koulutuksen osissa arvioijana on yksi opettaja tai erityisestä syystä muu koulutuksen järjestäjän edustaja, kuten kouluttaja tai muu opetushenkilöstöön kuuluva. 
  • Tutkinnon osissa, joihin tunnustetaan aiemmin hankittua osaamista ja osaamisen vastaavuus tai ajantasaisuus arvioidaan dokumenttien perusteella arvioijina ovat kaksi opettajaa tai muuta koulutuksen järjestäjän edustajaa.
Takaisin ylös

Opiskelijan hankkiman osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella vältetään tarpeeton päällekkäinen koulutus ja osaamisen arviointi. Kun tiedetään, mitä opiskelija jo osaa, koulutusta voidaan suunnata tarkoituksenmukaisesti puuttuvan osaamisen hankkimiseen. Osaamisen tunnustaminen nopeuttaa myös tutkinnon suorittamista. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen on koulutuksen järjestäjän tehtävä.

Osaamisen tunnistaminen tarkoittaa opiskelijan aiemmin hankkiman osaamisen selvittämistä ja tunnistamista. Se tehdään opiskelijan toimittamien asiakirjojen (tutkintotodistukset, työtodistukset tai muut todistukset) ja muiden selvitysten (osaamiskartoitukset, haastattelut tai muut menetelmät) perusteella. Kaikki opiskelijan aiemmin hankkima osaaminen pyritään tunnistamaan.

Osaamisen tunnustaminen edellyttää, että opiskelijan osaaminen vastaa suoritettavan tutkinnon perusteissa määriteltyjen tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteita.

Osaamisen tunnustamisen periaatteena on, että

  • osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan tutkintokoulutuksen alussa 
  • osaamisen tunnustaminen tehdään aina suoritettavaan tutkintoon, sen muodostumisen ja tutkinnon osien laajuuksien mukaisesti
  • aiemmin hankitun osaamisen vastaavuutta tai ajantasaisuutta arvioivat koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat ammatillisissa tutkinnon osissa tai arvioija yhteisten tutkinnon osien osa-alueissa
  • tunnustaminen tehdään opiskelijan esittämän toimivaltaisen viranomaisen antaman todistuksen perusteella. Todistuksesta tulee selvitä osaamisen arviointi. 
  • koulutuksen järjestäjä on velvollinen tekemään osaamisen tunnustamisen opiskelijan henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa kirjattuihin tutkinnon osiin, joihin opiskelijalla on jo hankittua osaamista
  • opiskelijalla on oikeus korottaa tunnustamalla saamaansa arvosanaa. Uusi arviointi tehdään voimassa olevien tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimusten tai osaamistavoitteiden mukaan käyttäen arviointikriteereitä 
  • tunnustaminen voi kattaa koko tutkinnon osan tai pelkästään osan tutkinnon osasta, jolloin puuttuvaa osaamista hankitaan ja osaamisen arviointia täydennetään.

Osaamisen tunnustamista koskevat samat säädökset kuin osaamisen arviointiakin. Tunnustetusta tutkinnon osasta tai yhteisten tutkinnon osien osa-alueesta tehdään myös aina dokumentoitu tunnustamispäätös, joka arkistoidaan ja säilytetään.   

Lue alta määräys osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen mitoituksen periaatteista ja arvosanojen muuntamisesta ammatillisessa koulutuksessa OPH-501-2018.

Liitteet
Takaisin ylös

Opetushallitus määrää ammatillisen ja valmentavan koulutuksen todistuksiin ja niiden liitteisiin merkittävistä tiedoista. Koulutuksen järjestäjä vastaa todistusten laadinnasta, niiden oikeellisuudesta ja ulkoasusta. Koulutuksen järjestäjä arkistoi ja säilyttää todistusten kopiot ja niiden liitteet pysyvästi arkistolain mukaisesti.

Opetushallituksen määräys koskee todistuksia, jotka annetaan

  • tutkintokoulutuksesta
  • tutkintojen ja koulutuksen kehittämiseksi järjestetyistä kokeiluista
  • Euroopan talousalueen ulkopuolella järjestettävästä tutkintokoulutuksesta
  • valmentavasta koulutuksesta 
  • muusta ammatillisesta koulutuksesta.

Ammatillisessa koulutuksessa annetaan 

  • todistus tutkinnon suorittamisesta
  • todistus suoritetuista tutkinnon osista ja
  • todistus tutkintokoulutukseen osallistumisesta.

Valmentavassa koulutuksessa annetaan

  • todistus valmentavan koulutuksen suorittamisesta
  • todistus suoritetuista koulutuksen osista ja
  • todistus valmentavaan koulutukseen osallistumisesta.
Liitteet
Takaisin ylös

Keskiarvon laskeminen ammatillisissa perustutkinnoissa

Kaikkiin 1.1.2018 alkaen annettaviin ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistuksiin ja todistuksiin suoritetuista tutkinnon osista merkitään ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien osa-alueiden osaamispisteillä painotettu keskiarvo. Ammatillisen perustutkinnon laajuus on 180 osaamispistettä. Tutkintotodistukseen merkittävä, osaamispistein painotettu keskiarvo lasketaan 180 osaamispisteen mukaisena. Keskiarvo, joka merkitään todistukseen suoritetuista tutkinnon osista, lasketaan suoritettujen ammatillisten tutkinnon osien ja yhteisten tutkinnon osien mukaisena. Keskiarvo merkitään todistuksiin kahden desimaalin tarkkuudella.

Mikäli todistukseen sisältyy mukautettuja arvosanoja, niin todistukseen merkitään keskiarvon kohdalle lisätieto: Osaamispistein painotettuun keskiarvoon sisältyy mukautettuja arvosanoja. Mikäli suoritettujen tutkinnon osien laajuus ylittää 180 osaamispistettä (esimerkiksi 175 osp + 15 osp), niin tarvittava osaamispisteiden vähennys (10 osp) tehdään siitä pakollisesta tai valinnaisesta tutkinnon osasta tai yhteisen tutkinnon osan osa-alueesta, jonka arvosana on matalin.

Mikäli todistukseen sisältyy tutkinnon osa, joka on arvioitu hyväksytty -arvosanalla, niin tämän tutkinnon osan laajuus vähennetään tutkinnon laajuudesta (180 osp) ennen osaamispistein painotetun keskiarvon laskemista.

Esimerkki 1

Opiskelija valitsee suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valinnaiseksi tutkinnon osaksi ammattitutkinnon osan kohtaan tutkinnon osa toisesta ammatillisesta perustutkinnosta, ammattitutkinnosta tai erikoisammattitutkinnosta (5-15 osp). Opiskelija ja koulutuksen järjestäjä sopivat henkilökohtaistamisessa, että tämän ammattitutkinnon tutkinnon osan laajuus on 10 osp suoritettavassa tutkinnossa (laskennallinen laajuus). Tässä tilanteessa osaamispistein painotettu keskiarvo lasketaan 170 ospin mukaan. Todistukseen merkitään ammattitutkinnon tutkinnon osan laajuus tutkinnon perusteiden mukaisena (todellinen laajuus). Todistuksen lisätietoja -kohtaan lisätään viitetieto: Tutkinnon osan laskennallinen laajuus suoritettavassa tutkinnossa on 10 osp.

Esimerkki 2     

Opiskelija suorittaa siirtymäajalla olevaa ammatillista perustutkintoa, jonka tutkinnon perusteet on hyväksytty vuonna 2017 tai aiemmin. Opiskelija valitsee suoritettavan ammatillisen perustutkinnon valinnaiseksi tutkinnon osaksi: vapaasti valittavat tutkinnon osat (10 osp). Opiskelija suorittaa yhden vapaasti valittavan tutkinnon osan, jonka laajuus on 10 osp. Koulutuksen järjestäjän päätöksellä tämä tutkinnon osa arvioidaan hyväksytty/hylätty -asteikolla. Tässä tilanteessa osaamispistein painotettu keskiarvo lasketaan 170 ospin mukaan.

 

Mikäli jälkeenpäin huomataan, että annetuissa todistuksissa on kirjoitus- tai laskuvirheitä, niin tässä tilanteessa toimitaan hallintolain (434/2003, 51 § 1 mom) mukaisesti. Viranomaisen on korjattava päätöksessään oleva ilmeinen kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu niihin verrattava selvä virhe. Koulutuksen järjestäjä antaa uuden todistuksen aiemmin annetun tilalle. Uuteen todistuksen Lisätietoja-kohtaan voidaan merkitä lause: Tämä x-alan perustutkinnon (osaamisala ja/tai tutkintonimike) tutkintotodistus korvaa aiemmin (pp.kk.vvvv) annetun tutkintotodistuksen. Koulutuksen järjestäjän on arkistoitava ja säilytettävä kopiot todistuksista pysyvästi arkistolain (831/1994) mukaisesti.

Takaisin ylös

Koulutuksen järjestäjä suunnittelee, miten osaamisen arviointia toteutetaan tutkinto- tai koulutuskohtaisesti. Arvioinnin suunnittelu ja arvioinnin toteuttamisen seuranta ovat koulutuksen järjestäjälle normaalia laadunhallintatyötä. Osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelman laadintaan opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat antaneet ohjeen, jossa määritellään vähimmäisvaatimukset suunnitelman tietosisällölle.

Liitteet
Takaisin ylös

Liitteet
Takaisin ylös