Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja oppilaan tarvitsemasta muusta tuesta. Sivulta löydät tietoa erityisen tuen päätöksestä, oppilaan ja huoltajan kuulemisesta sekä erityisen tuen päätöksen tekemisestä ja tarkistamisesta.

Päätös erityisestä tuesta

Pääsääntöisesti erityisen tuen päätöstä edeltää oppilaan saama tehostettu tuki. Perusopetuslain (17 § 3 mom.) mukaan ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on hankittava oppilaan opettajilta selvitys oppilaan oppimisen etenemisestä. Lisäksi on hankittava oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehty selvitys oppilaan saamasta tehostetusta tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Näiden kahden selvityksen perusteella tehdään arvio erityisen tuen tarpeesta. Pedagogista selvitystä on tarvittaessa täydennettävä psykologisella tai lääketieteellisellä asiantuntijalausunnolla tai vastaavalla sosiaalisella selvityksellä. Opetushallitus on antanut pedagogisen selvityksen mallilomakkeet esi- ja perusopetusta varten. Erityisen tuen päätöstä tehtäessä oppilaalle tehdään yksi pedagoginen selvitys, jossa kuvataan kaikki opetussuunnitelman perusteissa määrätyt asiat. 

Laki sallii, että ensikertainen erityisen tuen päätös voidaan joissakin tapauksissa tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista. Laissa on erikseen määritelty tällaiset tilanteet. Näin voidaan menetellä, jos oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos erityisen tuen päätös tehdään esi- tai perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena taikka, jos aikaisempi arvio osoittautuu virheelliseksi. Edellä mainituissa tapauksissa päätös perustuu perusopetuslain 17 § 4 momenttiin ja oppilaasta tulee lain mukaan hankkia psykologinen tai lääketieteellinen arvio. Kun päätöstä tarkistetaan lakisääteisin määräajoin tai tuen tarpeen muuttuessa, tehdään oppilaasta aina pedagoginen selvitys ennen uutta päätöstä.

Erityisen tuen päätöksessä määrätään seuraavat asiat:

  • pääsääntöinen opetusryhmä
  • mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut
  • muut 31 §:ssä tarkoitetut palvelut, kuten oppilaan tarvitsemat apuvälineet tai tukijaksot Valteri-koulussa
  • mahdolliset yksilöllistettävät oppiaineet, niiden lisääminen tai vähentäminen
  • opetuksen järjestäminen poiketen 11 §:ssä määritellystä oppiainejaosta
  • oppilaan vapauttaminen oppiaineen opiskelusta
  • muut perusopetuslain 18 §:n perusteella päätettävät erityiset opetusjärjestelyt, kuten muut opetuksen sisältöjä tai järjestämistapaa koskevat järjestelyt
  • päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta
  • opiskelu toiminta-alueittain

Jos oppilaan tuen tarve muuttuu edellä mainituissa asioissa, tehdään uusi tarpeelliselta osin tarkennettu pedagoginen selvitys ja uusi erityisen tuen päätös.

Takaisin ylös

Mitä oppilaan ja huoltajan kuuleminen tarkoittaa ja miten kuuleminen järjestetään?

Ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja huoltajaa tai oppilaan laillista edustajaa. Oppilaan ja huoltajan kuuleminen edellyttää, että heille selvitetään etukäteen kuulemisen tarkoitus, esimerkiksi keskustelu erityisen tuen päätöksen tekemisestä tai tarkistamisesta. Kuulemisen tarkoituksena on antaa heille mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä tehtävästä ratkaisusta sekä selvittää mitä suunnitteilla oleva päätös käytännössä tarkoittaa. Asiat selitetään oppilaalle ja huoltajalle ymmärrettävästi, ja oppilaalle hänen ikäkautensa ja edellytystensä mukaisesti. Henkilökohtainen tapaaminen on suositeltavin tapa kuulemisen järjestämiseksi. Halutessaan huoltaja voi käyttää avustajaa tai valtuuttaa kuulemistilaisuuteen asiamiehensä. Kuultavat voivat myös esittää näkemyksensä määräaikaan mennessä kirjallisesti. Ennen kuulemistilaisuutta heillä tulee olla mahdollisuus perehtyä päätöksen perusteena oleviin asiakirjoihin ja tietoihin.

Selkeintä on, että kutsu kuulemiseen esitetään tavalla, joka on todennettavissa jälkeenpäin. Jos tiedoksianto tehdään esimerkiksi Wilma-järjestelmässä, tulee huoltajalta saada kuittaus tiedon saamisesta. Tiedoksiannon kuulemistilaisuudesta voi lähettää myös tavallisella kirjeellä. Kirjeen katsotaan tulleen perille kahdeksassa päivässä sen lähettämisestä, jollei muuta näytetä. Puhelimitse esitetty tiedoksianto ei ole todisteellinen. Jos huoltaja ei saavu kuulemistilaisuuteen, huoltajalle on tarpeen tarjota toinen mahdollisuus.

Erityisen tuen päätös voidaan tehdä siitä huolimatta, vaikka huoltaja ei tulisi kuulemistilaisuuteen tai haluaisi tulla kuulluksi. Opetuksen järjestäjän on koetettava löytää yhteisymmärrys oppilaan ja huoltajan kanssa, mutta myös oikeus ja velvollisuus tehdä päätös oppilaan edun mukaisesti, vaikka vastoin huoltajan tahtoa. Kuuleminen ei siis tarkoita, että kuultavilta olisi saava suostumus menettelyyn. Lähtökohtana on aina hyvän yhteistyön ja luottamuksen ilmapiirin rakentaminen.

Takaisin ylös

Miten erityisen tuen päätös tehdään?

Erityisen tuen aloittamisesta ja jatkamisesta tai lopettamisesta tehdään hallintolain mukainen kirjallinen päätös. Päätöksen tekijä määrätään opetuksen järjestäjän johtosäännössä. Tavallisesti erityisen tuen päätöksen tekijäksi on nimetty opetuksen järjestäjien johtosäännöissä virkamies, esimerkiksi sivistystoimenjohtaja tai rehtori.

Huoltaja saattaa kuulemisessa vastustaa erityisen tuen päätöstä. On tärkeää pyrkiä neuvottelemaan asiasta huoltajan kanssa, niin että päästäisiin yksimielisyyteen. Mikäli yksimielisyyttä päätöstä koskien ei synny, päätös tehdään kunnan hallintosäännön mukaisesti. 

Erityisen tuen päätöksessä päätetään useista oppilaan oikeusturvan tai resurssien käytön kannalta keskeisistä asioista. HOJKSista ei tehdä hallintopäätöstä, vaan se on luonteeltaan pedagoginen asiakirja.

Hallintolain päätöksen sisältöä koskevan 44 §:n 3 kohdan mukaan päätöksestä on käytävä ilmi päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu tai miten asia on muuten ratkaistu. Päätösvaltaisen viranomaisen tulisi näin ollen voida päättää kaikista erityisen tuen päätöksessä määrättävistä asioista, esimerkiksi avustajapalveluista. Mikäli avustajapalveluista päättää toinen viranomainen, päätös on tehtävä ennen erityisen tuen päätöstä, että sen sisältö voidaan kirjata erityisen tuen päätökseen.

Hallintolain 45 § 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Pedagogisesta selvityksestä on käytävä ilmi perustelut niihin asioihin, joista erityisen tuen päätöksessä päätetään.

Muutoksenhakua varten päätökseen on liitettävä valitusosoitus. Valitusosoituksessa on mainittava mille taholle valitus tulee toimittaa ja valitusviranomaisen yhteystiedot. Erityisen tuen järjestämistä koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla aluehallintovirastolta siten kuin hallintolaissa säädetään. Siltä osin kuin muutoksenhaku koskee tulkitsemis- ja avustajapalveluita sekä muita perusopetuslain 31 §:ssä tarkoitettuja palveluita, merkitään muutoksenhakuosoitteeksi hallinto-oikeus.

Päätöksestä on käytävä myös ilmi valitusaika ja mistä alkaen se lasketaan. Erityisen tuen päätöksen osalta noudatetaan 14 päivän valitusaikaa, joka lasketaan päätöksen tiedoksisaannista. Tiedoksisaannin päivää ei lasketa mukaan. Valitusosoituksessa on selostettava vaatimukset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta.

Päätöksessä on oltava sen henkilön nimi ja yhteystiedot keneltä voi kysyä lisätietoja päätökseen liittyen. Tämä henkilö ei aina välttämättä ole päätöksentekijä. Päätös on päivättävä ja allekirjoitettava. Jos huoltaja on vastustanut erityisen tuen päätöstä, päätös on syytä selvyyden vuoksi antaa tiedoksi asianosaiselle todisteellisesti, kuten saantitodistuskirjeenä.

Takaisin ylös

Miten erityisen tuen päätös tarkistetaan?

Perusopetuslain 17 § 2 momentin mukaan erityisen tuen antamiseksi opetuksen järjestäjän tulee tehdä kirjallinen päätös, jota tarkistetaan ainakin toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle siirtymistä. Tarkistamista varten pedagogisen selvityksen laatiminen aloitetaan hyvissä ajoin viimeistään toisen ja kuudennen vuosiluokan keväällä. Säädös on osittain tulkinnanvarainen. Olisi järkevää tulkita, että tarkistaminen toisen vuosiluokan jälkeen tarkoittaa sitä, että päätös tehdään mahdollisimman pian, kuitenkin ennen kuin koulutyö kolmannella luokalla alkaa.

Opetussuunnitelman perusteissa erityisen tuen päätöksen tarkistamisesta on lisäksi määrätty luvussa 7.4.2 seuraavasti:

"Päätös tulee tarkistaa myös aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisestä tuesta tehdään uusi päätös. Mikäli katsotaan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilaalle ryhdytään antamaan tehostettua tukea.”

Päätöstä tarkistettaessa oppilaasta tulee tehdä pedagoginen selvitys ja sen perusteella päätös erityisen tuen jatkamisesta tai lopettamisesta. Laadinnassa hyödynnetään aikaisempaa pedagogista selvitystä ja muita mahdollisia asiakirjoja. Päätös erityisen tuen antamisen lopettamisesta tehdään, jos pedagogisessa selvityksessä on todettu, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea. Päätös tulee tehdä ja perustella vastaavin menettelyin kuin päätös erityisen tuen aloittamisesta. Myös tähän päätökseen tulee liittää valitusosoite.

Tarkistamisen voi merkitä esimerkiksi ensimmäisellä luokalla olevan oppilaan päätökseen seuraavasti: ”Perusopetuslain 17 §:n 2 momentin mukaan tämä päätös on tarkistettava toisen vuosiluokan jälkeen tai aina tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista päätetään erityisen tuen päätöksessä”.

Niistä oppilaista, joiden erityisen tuen päätös on tehty perusopetuslain 17 § 4 momentin perusteella, tulee tehdä ensimmäinen pedagoginen selvitys silloin, kun päätös tarkistetaan. Tarkistamispykälä koskee myös vaikeimmin vammaisia. Erityisen tuen päätöksessä päätettävät asiat, kuten pääsääntöinen opetusryhmä, tulkitsemis- ja avustajapalvelut tai opetuksen poikkeava järjestäminen arvioidaan pedagogisessa selvityksessä. Näissä asioissa oppilaan tuen tarve tai tarvittavat järjestelyt ovat voineet muuttua. Joidenkin oppilaiden, kuten vaikeimmin vammaisten kohdalla, tarkistaminen tarkoittaa erityisesti edellä mainituista asioista päättämistä ajantasaisen tiedon pohjalta, ei useinkaan oppilaan statuksen muuttumista.

Takaisin ylös