Pelastussuunnitelman laatimisen tavoitteena on ennaltaehkäisevästi poistaa vaaroja ja suunnitella hätä- ja onnettomuustilanteiden toimenpiteitä. Sivulta löydät lisätietoja pelastussuunnitelman laatimisesta.

Pelastussuunnitelman laatiminen perustuu pelastuslakiin (379/2011) ja valtioneuvoston asetukseen pelastustoimesta (407/2011). Pelastussuunnitelma tulee laatia rakennukseen tai muuhun kohteeseen, joka on poistumisturvallisuuden tai pelastustoiminnan kannalta tavanomaista vaativampi tai jossa henkilö- tai paloturvallisuudelle, ympäristölle tai kulttuuriomaisuudelle aiheutuvan vaaran taikka mahdollisen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen arvioidaan olevan vakavat. Pelastussuunnitelman laatimisesta vastaa rakennuksen tai alueen haltija.

Pelastussuunnitelman laatimisen tavoitteena on ennaltaehkäisevästi poistaa vaaroja ja suunnitella hätä- ja onnettomuustilanteiden toimenpiteitä. Se sisältää selvityksen koulun omatoimisesta varautumisesta. Pelastussuunnitelman ajantasaisuudesta huolehtii koulun rehtori tai se, jolle tehtävä on erikseen annettu, esimerkiksi turvallisuusvastaava. Pelastusviranomainen ohjaa ja valvoo pelastustoimijohtoisten tilanteiden tai uhkien varalta tehtyjä suunnitelman osaa. Pelastusviranomainen myös vastaa kokonaisjärjestelyn koordinoinnista. Poliisi ohjaa ja valvoo ”poliisijohtoisten” tilanteiden tai uhkien varalta tehtyä suunnitelman osaa. Yhteistyötahoja suunnittelussa ovat: pelastus-, poliisi-, terveydenhuolto- ja työsuojeluviranomaiset, opetustoimi sekä kouluissa ja oppilaitoksissa opetushenkilöstö.

Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus

  • vaarojen ja riskien tunnistamisesta ja ehkäisemisestä
  • rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen turvallisuusjärjestelyistä
  • käyttäjille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi
  • mahdollisista muista omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä.

Pelastussuunnitelma on muutakin kuin kirjallinen asiakirja. Suunnitelmassa pitää olla selkeät koulukohtaiset toimintaohjeet, joiden tulee olla saatavissa ja otettavissa nopeasti käyttöön. Näin ensitoimet voidaan hoitaa viivytyksettä ja tehokkaasti ennen vastaavan viranomaisen saapumista paikalle. Sisällön havainnollistaminen visuaalisesti helpottaa käyttöä.

Pelastussuunnitelma tulee laatia yhdessä henkilöstön kanssa. Pelastustoimi neuvoo suunnitelman laatimisessa. Uhka- ja vaaratilanteiden osalta suunnitelma laaditaan myös yhteistyössä poliisin kanssa.

Pelastussuunnitelman sisältämät periaatteet ja toimintaohjeet on tehtävä henkilöstölle, oppilaille sekä koulun tilojen muille käyttäjille tutuiksi. Suunnitelman sisältö on kerrattava säännöllisin väliajoin ja päivitettävä tarpeen mukaan. Erilaisten pelastusharjoitusten täytyy olla säännöllisiä, jotta toiminta onnistuisi tositilanteessa mahdollisimman hyvin ja vahingot olisivat mahdollisimman vähäiset. Käytännön harjoitukset ovat paras keino kehittää toimintakykyä. Niiden avulla on myös luontevaa päivittää toimintaohjeita.

Takaisin ylös

Riskianalyysi – riskien tunnistaminen ja ennaltaehkäisy

Vaarojen tunnistaminen tulee tehdä mahdollisimman yksinkertaisella tavalla. Tunnistamiseen voi käyttää esimerkiksi neljän sarakkeen taulukko. Sarakkeisiin merkitään tilan käyttötarkoitus, vaarat, niiden vaikutukset ja ennalta ehkäisevät toimet.

Vaarojen tunnistamisen taulukointi (esimerkki)
Tila Vaara Vaikutus Ennalta ehkäisevät toimet
Keittiö                                                                                                                                      
Porraskäytävä                    
       

 

Turvakävely

Oppilaitoksessa voidaan tehdä säännöllisin väliajoin ns. turvakävely pienryhmissä ja yksittäin. Turvakävelyssä opitaan tunnistamaan vaaroja ja tuntemaan turvatekniikkaa. Tunnistetut vaarat kirjataan ylös ja merkitään pelastussuunnitelman riskianalyysitaulukkoon. Kaikki muutkin turvallisuuteen liittyvät havainnot on hyvä kirjata esimerkiksi edellä kuvattuun taulukkoon.

Läheltä piti -tilanteet

Hyvään turvallisuuskulttuuriin pyrkivä oppilaitos ottaa käyttöön läheltä piti -tilanteiden kirjaamisen ja opettaa sen henkilöstölleen. Läheltä piti -kirjaus pitää tehdä mahdollisimman kannustavaksi ja helpoksi, jotta kynnys sen tekemiseen olisi matala. Läheltä piti -tilanteet kirjataan riskianalyysiin, ja niitä käydään läpi henkilöstön koulutuksessa. Niiden avulla opitaan parhaiten poistamaan vaaratekijöitä oppilaitoksen kiinteistöstä ja ympäristöstä.

Takaisin ylös

Toimintaohjeet onnettomuustilanteisiin

Pelastussuunnitelmien toimintaohjeet ovat pääsääntöisesti yleistoimintaohjeita. Yleistoimintaohjeita on välttämätöntä muokata sopimaan yksityiskohtaisemmin kiinteistöön tai yksittäiseen tilaisuuteen tai tapahtumaan.

Pelastussuunnitelmassa on viranomaisten – pelastustoimen ja poliisin – ohjaamia toimintaohjeita. Toimintaohjeet tulee laatia yhteistyössä. Kaikille koulun eri henkilöryhmille laaditaan omat toimintaohjeet. Koulun ja oppilaitosten henkilöryhmät ovat

  • turvajohto
  • muu henkilökunta
  • oppilaat
  • muut (iltakäyttö ja vanhemmat).

Jokaisen henkilöryhmän pitää saada tieto toimintaohjeistaan sekä myös koulutusta niiden noudattamiseen. Toimintaohjeistuksessa on aina muistettava julkisuusperiaate – kenelle se kulloinkin on todella tarkoitettu –, jotta sitä ei voida käyttää hyväksi rikolliseen toimintaa.

Toimintaohjeissa ilmoitetaan kiinteistön ja tilan tarkka osoite ja opastetaan, miten kiinteistöstä suljetaan ilmastointi.

Takaisin ylös

 ”Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa” pätee pelastussuunnitelmaankin. Kuvat on hyvä laatia mahdollisimman yksinkertaisiksi ja pelkistetyiksi. Kiinteistön tai alueen asema- ja pohjakuvista kannattaa muokata pelkistetty versio. Kuvissa kannattaa käyttää värejä luettavuuden ja ymmärrettävyyden vuoksi. Kuvissa esitetään symbolein kulkureitit, kokoontumispaikat, suojautumispaikat, ensiapuvälineet, alkusammutusvälineet, turvakytkimet ja talotekniikan turvajärjestelyt.

Valmiita kuvia on hyvä sijoittaa kiinteistön keskeisille paikoille kiinteistön käyttäjien avuksi. Tarkemmat kuvat pitää säilyttää lukitussa kaapissa, josta ne ovat helposti saatavissa uhka- ja vaaratilanteita varten.

Asemapiirros voidaan sijoittaa oppilaitoksen ilmoitustaululle ja muille keskeisille paikoille, jotta siitä on apua, kun on päästävä pois nopeasti.

Poistumiskartta sijoitetaan luokkiin ja muihin kokoontumistiloihin näkyvälle paikalle, esimerkiksi oveen tai sen välittömään läheisyyteen. Poistumiskarttaan on merkitty kulkureitit, joita kannattaa käyttää turvalliseen poistumiseen kokoontumispaikalle. Karttaan merkitään myös turvavälineet, kuten sammuttimet, painonapit ja ensiapuvälineet. On myös kiinnitettävä huomioon katsojan kannalta havainnolliseen pohjapiirrosten suuntaukseen, jotta hätätilanteessa osataan poistua oikeaan suuntaan. Poistumiskarttaan kannattaa kirjoittaa hätäilmoituksen tekemisen kannalta olennaiset ohjeet, hätänumero (112), kiinteistön osoitetieto sekä huonetilan nimi ja numero. Poistumiskarttamalli toimii myös jälkikäteen tehtävän tilatarkastuksen apuvälineenä.

Kiinteistön infotaulu sijoitetaan kiinteistön pääsisäänkäynnin edustalle näkyvää paikkaan. Infotaulusta saadaan tietoa oppilaitoksen keskeisistä tiloista, ja sen mukaan voidaan suunnistaa haluttuun paikkaan. Infotaulu palvelee niin pelastajia kuin vieraitakin.

Pelastuslaitos laatii jokaiseen kiinteistöön kohdekortin, jossa ovat kiinteistön yleistiedot, yhteyshenkilöt, karttaosio, asemapiirros ja kerroskuvat. Kuviin merkitään pelastajille (palomiehille, poliisille) operatiivisen johtamisen kannalta tärkeitä asioita, esim. putkilukon eli avainsäilön sijainti, yleisavaimen säilytyspaikka, vaaralliset aineet, palo-osastoinnit, tilojen käyttötavat, ovien numerointi, mittakaava, ilmansuunnat, hyökkäystiet jne.

Kohdekortit ovat nykyisin viranomaisilla sähköisessä muodossa. Kohdekortit saattavat olla myös kiinteistön turvakaapissa, josta viranomaiset voivat tarvittaessa ottaa ne nopeasti käyttöön.

Takaisin ylös

Kiinteistön käyttäjille on järjestettävä koulutusta pelastussuunnitelmaan kirjatuista toimintatavoista. Pelastussuunnitelmaan liittyviä harjoituksia tulee järjestää säännöllisin väliajoin. Harjoitusten kautta opitaan parhaiten kehittämään pelastussuunnitelman toimivuutta käytännössä.

Harjoituksia tulee olla oppilaitoksissa säännöllisin väliajoin. Harjoituksiin kannattaa kutsua myös välillä viranomaisia ja jonkin toisen koulun henkilöstöä ns. ”kumppanuuskoulutarkkailijoiksi”. Näin harjoituksista saadaan palautetta, jolla toimintaa voidaan kehittää parempaan suuntaan.

Pelastussuunnitelmassa on seuraavia teemoja, joista on hyvä järjestää koulutusta ja harjoituksia.

Vaara- ja uhkatilanteet

Paikallinen poliisi laatii yhdessä koulun johdon kanssa toimintaohjeet vaara- ja uhkatilanteita varten. Nämä ohjeet on tarkoitettu jaettavaksi ainoastaan koulun turvallisuusjohdolle. Ohjeet on laadittu koulujen turvallisuusjohdon sekä poliisin avuksi. Ohje auttaa uhkauksiin liittyvien suunnitelmien, toimintamallien ja tilannearvioiden tekemisessä. Ohjeiden kopiointi tai luovuttaminen kolmannelle osapuolelle on kielletty ilman sen poliisilaitoksen lupaa, jolta ohje on saatu. Poliisi huolehtii henkilöstön kouluttamisesta.

Ensiapu

Kouluissa ja oppilaitoksissa tulee olla ensiapukoulutuksen saaneita henkilöitä. Ensiapukoulutuksen tulee kattaa ainakin tapaturmatilanteet ja hätäensiaputaidot.

Alkusammutus

Alkusammutuskoulutuksen tulee pitää sisällään alkupalojen sammutuksen sammutuspeitteellä, käsisammuttimella ja pikapalopostilla sekä koulutuksen oikean sammuttimen valitsemiseen eri palotilanteissa.

Turvainfo

Turvainfossa kerrotaan lyhyesti oppilaitoksen turvallisuuteen liittyvät asiat. Info voi olla kirjallinen tai suullinen. Turvainfo suositellaan pidettäväksi jokaisen lukukauden alussa sekä erilaisten suurten tilaisuuksien yhteydessä.

Suullisessa turvainfossa on hyvä käydä läpi seuraavat asiat:

  • kiinteistön osoite
  • kokoontumispaikat nopeaa poistumista varten
  • pelastustiet
  • lyhyt toimintaohje poistumisesta ja rakennuksen sisälle suojautumisesta.

Kirjallinen turvainfo on pelastussuunnitelmasta tehty tiivistelmä, jossa hätätilanteen toimintaohjeet esitellään pelkistetyin värikuvin ja lyhyin tekstein.

Turvakävely

Turvakävelyssä tutustutaan oppilaitoksen toimintaohjeisiin, tunnistettuihin riskeihin, kulkureitteihin, turvavälineisiin ja kokoontumispaikkaan. Kouluttaja kertoo ja kyselee koulutettavilta käytäntöön liittyvistä turvatoimista.

Koulutettavat tutustuvat rakennuksen turvallisuuskulttuuriin ja oppivat tunnistamaan riskejä ja toimimaan oikein erilaisissa hätätilanteissa. Kävelyssä voidaan myös mitata askeleitten määrää askelmittarilla.

Poistumisharjoitus

Poistumisharjoitus käydään läpi neljässä vaiheessa.

  1. Ensin käydään läpi tiedollinen osuus. Oppilaiden ja henkilökunnan pitää saada perustiedot esimerkiksi tulipalon leviämisvauhdista ja savukaasujen vaarallisuudesta.
  2. Toisessa vaiheessa opetellaan poistumaan ryhmittäin ja tehdään turvakävely.
  3. Kolmannessa vaiheessa harjoitellaan tilannetta, jossa kaikkien oppilaitoksessa olevien on poistuttava yhtä aikaa.
  4. Kaikista edellä mainituista vaiheista on ilmoitettu etukäteen. Neljäs vaihe on ”shokkiharjoitus”, joka tehdään yllätyksenä. Poistumistilanteessa opitaan toimimaan oikein, kun sitä harjoitellaan todenkaltaisessa tilanteessa.

Suojautumisharjoitus

Uhka- ja vaaratilanteissa joudutaan joskus suojautumaan mahdollisesti oppilaitoksen sisätiloihin. Harjoituksissa on hyvä testata äänievakuointi- eli turvakuulutuslaitteistoa ja lyhyiden toimintaohjeistusten antamista. On myös syytä tarkastaa, että kaikki toimivat annettujen ohjeiden mukaan. Ulkopuolisia tarkkailijoita ja kuulutusjärjestelmiä kannattaa käyttää. Harjoitusta koskevan palautteen keräämistä ja läpikäyntiä ei pidä unohtaa.

Takaisin ylös