Perhepäivähoito on varhaiskasvatuslain mukaisesti osa varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet velvoittavana asiakirjana ohjaa toiminnan toteutusta ja määrittelee muun muassa yhteisen arvoperustan, oppimiskäsityksen sekä toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet. Jotta perhepäivähoidossa saavutetaan sille asetetut tavoitteet ja voidaan puhua laadukkaasta pedagogisesta toiminnasta, on tärkeää, että vasuperusteiden ydinteemoja jäsennetään ja yhdessä avataan sitä, mikä tekee perhepäivähoidosta tavoitteellista varhaiskasvatusta. On tärkeää, että perhepäivähoidon ominaislaatu ja voimavarat tunnistetaan ja niitä hyödynnetään perhepäivähoidon kehittämisen lähtökohtana.
Kuvituskuva, lasten varpaita kuvassa
Kuva: Satu Haavisto

Kehittämisen ydinkysymykset

Perhepäivähoitajan työn keskiössä on pedagoginen toiminta, joka rakentuu laadukkaasta vuorovaikutuksesta, leikistä, kohtaamisesta ja yhteisestä osallisuudesta, perushoidon pedagogiikasta sekä monipuolisista oppimisen, tekemisen ja kokemisen mahdollisuuksista ja hetkiin tarttumisen hienoudesta.

Seuraavaksi tarkastellaan viiden kiteytyksen kautta sitä, mitkä asiat ovat perhepäivähoidon pedagogiikassa keskeisiä arvioinnin ja kehittämisen kohteita.

  1. Vuorovaikutuksen voima
  2. Leikin lumo
  3. Perushoidon pedagogiikka
  4. Arjen aarteet, hetkien helmet
  5. Ammatillinen identiteetti/ammatillisuus

Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota

Muuta evästeasetuksia

Katso video YouTubessa

Johdantoluennolla perehdytään perhepäivähoidon pedagogiikkaan

Perhepäivähoitajien näkökulmia kokopäiväpedagogiikkaan perhepäivähoidossa

Perhepäivähoidossa päivän eri tilanteet tarjoavat mahdollisuuksia tukea lasten kehitystä ja oppimista tavoitteellisesti. Videolla perhepäivähoitajat Riina Peura sekä Anna-Stiina Häkkinen kertovat näkemyksiään kokopäiväpedagogiikasta perhepäivähoidossa.

Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota

Muuta evästeasetuksia

Katso video YouTubessa

Videon teemana on kokopäiväpedagogiikka perhepäivähoidossa

 

Perhepäivähoidossa lapsiryhmä on pieni, mikä mahdollistaa lapsen yksilöllisen huomioimisen monin eri tavoin. Päivän suunnitelmissa voi joustaa lapsiryhmän kiinnostuksen kohteiden ja tilanteiden mukaan. Lasten kasvua, oppimista ja hyvinvointia edistää hoitajan kotiinsa luoma turvallinen, monipuolinen ja rauhallinen oppimisympäristö, jossa on aikaa jokaisen lapsen yksilölliselle kohtaamiselle.

Lapsia kannustetaan omien ajatusten jakamiseen, yrittämiseen ja sinnikkyyteen. Erehtyminen ja epäonnistuminen ovat myös osa elämää ja perhepäivähoidon arkea. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat ryhmää.

Hassuttelulle ja huumorille on aina tilaa perhepäivähoidon pienessä ja tutussa ryhmässä. Huumori ja nauru ovat elämää rikastavia asioita.

Pohdittavaksi

  • Mitä ajatuksia nousee lapsen kiinnostuksen kohteista lähtevästä toiminnan suunnittelusta?
  • Miten otan huomioon lasten mielenkiinnon kohteet ja hyödynnät niitä?
  • Miten huomioin jokaisen lapsen yksilönä joka päivänä?
  • Miten vahvistan oman lapsiryhmäni yhteenkuuluvuutta?
  • Miten vastaanotan lasten tunteet ja miten niitä käsittelette?
  • Jaa jokin mieleenpainuva kohtaaminen lapsen kanssa
Takaisin ylös

Leikille paljon aikaa ja sallivuutta. Yhteinen hassuttelu ja hoitajan heittäytyminen leikkiin luovat ympäristön, jossa kaikki uskaltavat opetella uusia asioita sekä rajoja turvallisessa ilmapiirissä. Leikin avulla opitaan toimimaan ryhmässä, käsittelemään tunteita ja kokemuksia. Leikit kehittävät mielikuvitusta, luovuutta ja itseilmaisua. Lapset osallistuvat leikkien suunnitteluun ja toteutukseen.

Oppiminen tapahtuu ilon ja leikin kautta. Tämä edellyttää hoitajalta herkkyyttä havainnoida ja kuunnella lasta. On tärkeää osata olla aidosti läsnä ja tarttua hetkeen, jolloin lapsi on innokas oppimaan ja halukas tutkimaan ympäröivää maailmaa yhdessä. Hoitajan tehtävänä on havainnoida lasten leikkiä, olla läsnä ja tarvittaessa rikastaa leikkiä eri tavoin.

Pohdittavaksi

  • Onko lasten leikin aika myös aikuisen leikin aikaa?
  • Missä olen itse lasten leikin aikana?
  • Miten voisin rikastuttaa lasten leikkiä?
  • Miten voisin edistää leikkien pitkäkestoisuutta?
  • Miten hassuttelu ja huumori näyttäytyvät ryhmäni arjessa?
Takaisin ylös

Erilaiset perushoidolliset tilanteet, ruokailut, riisumiset ja pukemiset, wc-toimet ja hygieniaan liittyvät asiat sekä lepohetki vievät päivästä suuren osan aikaa. Mitä pienempiä ryhmän lapset ovat, sitä suurempi rooli näillä hetkillä on lapsen päivässä. Perushoidon tilanteet tarjoavat hyvän mahdollisuuden lapsen aitoon osallisuuteen. Samalla syntyy tilaisuus vaikuttaa oman elämän pieniin ratkaisuihin ja valintoihin sekä itseä koskeviin asioihin. Päivittäin toistuvat yhteiset hetket ovat parhaimmillaan monipuolisen oppimisen ja kohtaamisen pysäkkejä, joiden sisältöä voidaan hyödyntää ryhmän toiminnan suunnittelussa ja myös sen arvioinnissa.

Pohdittavaksi

  • Miten perushoidon tilanteita voisi toteuttaa tavoitteellisesti?
  • Millaisia sääntöjä ja rutiineita perushoitotilanteisiin liittyy?
  • Mihin säännöt perustuvat?
Takaisin ylös

Pedagoginen toiminta syntyy lasten aidosta osallisuudesta, heidän innostuksensa ja vahvuuksiensa hyödyntämisestä toimintaa suunnitellessa. Sitä löytyy niin yhteisistä retkistä lähiluontoon kuin porukalla tehdystä siivouksesta. Nämä ovat hetkiä oivaltamiselle, oppimiselle ja vuorovaikutukselle. Kun hoitaja itse arvostaa omaa ammattitaitoaan ja mieltää työnsä laadukkaaksi varhaiskasvatukseksi, pedagoginen ajattelu tulee mukaan niin työn suunnitteluun kuin myös arjen tilanteisiin.

Pedagoginen toiminta perhepäivähoidossa näkyy ennen muuta arjen pienissä merkityksellisissä hetkissä, joita suunnitellaan yhdessä lasten kanssa lasten vahvuuksista ja mielenkiinnon kohteista käsin. Lapsi oppii parhaiten silloin, kun asiat kiinnostavat häntä ja ovat lähellä lapsen omaa kokemusmaailmaa.

Pohdittavaksi

  • Millainen on oma roolini arjen toimiin osallistumisessa, niiden rikastamisessa ja lasten kanssa yhdessä oppimisessa?
  • Kuinka luon aktiivisesti lapsille mahdollisuuksia tutkia, leikkiä, liikkua, taiteilla ja ilmaista ja oppia uutta monipuolisesti erilaisissa ympäristöissä?
  • Miten olen itse mukana toiminnassa – olenko valvoja vai aktiivinen osallistuja ja yhdessä tekijä?
Takaisin ylös

On tärkeää, että hoitaja tiedostaa oman toimintansa tavoitteellisuuden. Esimerkiksi omalle ryhmälle tehty toimintasuunnitelma/ryhmävasu yhdessä jokaisen lapsen oman vasun kanssa tukee tätä pedagogista ja ammatillista ajattelua ja tapaa toimia lasten kanssa.

Jokainen lapsi tuo perhepäivähoitoryhmään oman ainutlaatuisuutensa ja osaamisensa. Pienessä ryhmässä lapset oppivat toisiltaan ja myös aikuinen voi oppia lapsilta. On tärkeää, että hoitaja tunnistaa oman roolinsa vuorovaikutuksen mallina lapsille.

Pohdittavaksi

  • Miten miellän työni/ammatillisen identiteettini perhepäivähoitajana?
  • Miten suunnittelen ja arvioin ryhmäni toimintaa?
  • Miten hyödynnän lapsen vasuihin kirjattuja tavoitteita toiminnan suunnittelussa?
Pedagoginen suunnitelma
Tutustu alta Janakkalan perhepäivähoidon pedagogiseen suunnitelmaan.
Takaisin ylös

Yhteistyö huoltajien kanssa on tiivistä ja päivittäinen yhteydenpito on rikkaus. Luottamuksellinen yhteistyö on edellytys sille, että lapsi tulee huomioiduksi yksilöllisesti ja toiminta tukee lapsen kasvua ja kehitystä niin kotona kuin hoidossa. Huoltajien mielipiteitä kuunnellaan ja kunnioitetaan ja asioista keskustellaan rakentavasti. Myös lapsen kehitykseen ja hyvinvointiin liittyviä huolenaiheet otetaan puheeksi mahdollisimman varhaisessa vaiheessa huoltajia ja lasta kunnioittavalla tavalla. Ei keskitytä siihen, mikä on huonosti vaan siihen, mitä voidaan yhdessä tehdä lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi.

Pohdittavaksi

  • Kuinka edistän ammatillisesti vuorovaikutussuhdetta huoltajiin?
  • Olenko aktiivinen ja aloitteellinen vuorovaikutuksessa?
  • Miten otan puheeksi/ käsittelen haastavia asioita tai tilanteita huoltajien kanssa?
  • Miten saan huoltajat varmistuneeksi, että heidän lapsellaan on paras hoitopaikka juuri minun kodissani?
Takaisin ylös

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet sekä oppimisen alueet osana perhepäivähoidon toimintaa

Seuraavalla videolla pääsemme kylään Minna Paanasen perhepäiväkotiin ja saamme yhdessä kurkistaa, miltä lasten elämä Minnan hoidossa näyttäytyy. Samalla pohditaan, miten vasuperusteiden laaja-alaisen osaamisen sekä oppimisen alueiden tavoitteita voidaan monipuolisesti huomioida toiminnassa.

Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota

Muuta evästeasetuksia

Katso video YouTubessa

Videolla vieraillaan Minna Paanasen perhepäivähoitoryhmässä

Pohdittavaksi

  • Mitä eri oppimisen alueiden sisältöjä ja tavoitteita tunnistat tästä esimerkistä?
  • Miten huomioit laaja-alaisen osaamisen tavoitteita oman ryhmäsi arjessa?
  • Miten yhdistät oppimisen alueita oman ryhmäsi toimintaan?
  • Onko joku laaja-alaisen osaamisen tai oppimisen alueiden osa-alue, jota et tällä hetkellä huomioi lainkaan ryhmäsi toiminnassa?

Perhepäivähoidon toimintakulttuurin kehittäminen

Seuraavalla videolla perhepäivähoitaja Piia Liuha-Hyvönen avaa käytännön esimerkkien kautta, miten vasuperusteiden mukainen toimintakulttuuri näyttäytyy hänen ryhmässään. Pedagoginen johtaja Riitta Ranta puolestaan avaa, miten johtamisella voidaan vahvistaa oppivan yhteisön periaatteita

Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota

Muuta evästeasetuksia

Katso video YouTubessa

Videon teemana on perhepäivähoidon toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet
Liite

 

Takaisin ylös