Peruskoulun oppilaan opiskelu ulkomailla

Kunta on Suomessa velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta. Lapsen muuttaessa ulkomaille oikeus käydä suomalaista peruskoulua katkeaa ulkomailla oleskelun ajaksi.

Ennen muuttoa ulkomaille huoltajan on syytä olla yhteydessä koulun rehtoriin hyvissä ajoin, jotta opiskeluun liittyvät asiat voidaan käydä yhdessä läpi. Mikäli kotimaahan palaamisen ajankohta on tiedossa, voidaan myös paluun jälkeistä opiskelua koskevia järjestelyjä käsitellä ja sopia niistä yhdessä. Ulkomaille muuttaessa koulun tulee antaa oppilaalle erotodistus, jos oppilas eroaa koulusta kokonaan. Ero voi olla myös määräaikainen edellyttäen että myös opetuksen järjestäjä sen hyväksyy. Jos oppilas eroaa koulusta kokonaan, tulee hänen Suomeen palattuaan hakea uudestaan perusopetuksen oppilaaksi.

Joissain kouluissa oppilaan on mahdollista saada englanninkielinen käännös todistuksesta mukaan lähtiessään opiskelemaan ulkomaille. Opetuksen järjestäjällä ei kuitenkaan ole velvollisuutta erikielisten todistusten laatimiseen, vaan huoltajien on itse huolehdittava todistuksen käännättämisestä, mikäli ulkomainen koulu edellyttää virallisia käännöksiä suomalaisista todistuksista.

Ulkomailla toimii kuusi suomalaista peruskoulua, joilla on valtioneuvoston myöntämä perusopetuksen järjestämislupa. Nämä koulut noudattavat suomalaista opetussuunnitelmaa. Ulkomailla toimii myös joitain niin sanottuja kotikouluja, joilla ei ole valtioneuvoston myöntämää perusopetuksen järjestämislupaa. Näillä kouluilla ei ole esimerkiksi oikeuttaa antaa perusopetuksen todistuksia vastaavia todistuksia.

Paikkakunnalla tai maassa, johon perhe muuttaa saattaa myös toimia Suomi-koulu. Suomi-koulut ovat kielikouluja, joissa annetaan ulkosuomalaislapsille täydentävää opetusta suomen kielessä sekä tutustutetaan heidät suomalaiseen kulttuuriin.

Ulkomailla toimivissa suomalaisissa peruskouluissa annetaan suomenkielistä perusopetusta tilapäisesti ulkomailla asuville oppivelvollisille Suomen kansalaisille. Niissä opiskellaan suomalaisen opetussuunnitelman mukaisesti. Kouluilla on valtioneuvoston myöntämä perusopetuksen järjestämislupa. Kouluissa on lukukausimaksut. Koulut saavat myös valtionosuuden opetuksen järjestämiseen.

Suomen ja Ruotsin välillä solmitun valtionsopimuksen mukaan suomalaisella oppilaalla on myös mahdollisuus käydä Ruotsin valtion ylläpitämää ulkomaankoulua. Sopimuksen mukaan Suomen valtio maksaa suomalaisista oppilaista ruotsalaisessa ulkomaankoulussa valtionapua.

Ulkomailla tomivia suomalaisia peruskouluja on kuusi: kaksi Venäjällä, kaksi Virossa, yksi Espanjassa ja yksi Belgiassa. Espanjassa toimivan suomalaisen peruskoulun yhteydessä toimii myös lukio.

Kun perhe suunnittelee muuttoa tai oleskelua ulkomailla, on hyvä olla tietoinen siitä, että ulkomailla toimivien suomalaisten peruskoulujen mahdollisuudet ottaa oppilaita saattavat olla rajallisia.

Ulkomailla toimii myös joitain niin sanottuja kotikouluja, joilla ei ole valtioneuvoston myöntämää perusopetuksen järjestämislupaa. Näillä kotikouluilla ei ole esimerkiksi oikeutta antaa perusopetuksen todistuksia vastaavia todistuksia.

Jos perheen on tarkoitus asua ulkomailla vain vähän aikaa tai koulun käyminen ei jostain syystä ole mahdollista, kotona tapahtuva opiskelu tarjoaa mahdollisesti etäopinnoin täydennettynä vaihtoehdon koulun käymiseen. Koska monissa maissa on koulupakko, huoltajien on selvitettävä, onko lapsen mahdollista opiskella pelkästään kotona kyseisessä maassa.

Etäopiskelu on usein tarpeen koulua käyvillekin, sillä ulkomaisessa koulussa oppilas ei voi yleensä opiskella omaa äidinkieltä eikä toista kotimaista kieltä. Varsinkin äidinkielen ylläpitäminen ja kehittäminen on erittäin tärkeää.

Lapsi voi myös opiskella etäyhteyksiä hyödyntäen Kansanvalistusseuran ylläpitämän suomenkielisessä etäkoulussa Kulkurissa tai ruotsinkielisessä Nomad-koulussa. Etäkoulu Kulkurissa voi opiskella suomalaisen peruskoulun yhteisiä oppimääriä. Etäkoulu Nomadissa voi opiskella ruotsin kieltä ja kirjallisuutta sekä toista kotimaista kieltä suomea.

Äidinkielen ja kirjallisuuden sekä toisen kotimaisen kielen lisäksi Kulkurissa voi myös opiskella sellaisia suomalaisen peruskoulun oppimääriä, joita oppilas ei voi opiskella paikallisessa tai kansainvälisessä koulussa tai joissa ulkomaisen koulun oppimäärä poikkeaa huomattavasti suomalaisesta. Näin helpotetaan lapsen palaamista suomalaiseen kouluun.

Kun perhe on aikeissa palata takaisin kotimaahan, on syytä olla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa yhteydessä tulevan asuinkunnan koulutoimeen tai sen koulun rehtoriin, johon lapsi on palaamassa.

Oppilaan opiskelu ulkomailla saattaa vaikuttaa siihen, ettei valinta kohdistukaan lähikouluun. Kunnan opetusviranomaisilta saa tietoa kouluista, joissa on tarjolla kaksikielistä tai vieraskielistä opetusta, sekä tietoa vähän opiskeltujen A-kielten opiskelumahdollisuuksista, ulkomailla saavutetun kielitaidon ylläpitoon tähtäävästä opetuksesta ja painotetusta opetuksesta.

Paluuoppilas sijoittuu yleensä ikäänsä vastaavalle luokalle. Oppilaan ulkomailla hankkimien tietojen ja taitojen taso selvitetään koulussa oppilaan ja huoltajien kanssa käytävien keskustelujen sekä tarvittaessa kokeiden ja muiden näyttöjen avulla. Huoltajilla on hyvä olla mukana oppilaan ulkomailla saamat todistukset ja muu opiskelua koskeva aineisto. Ulkomaisten oppilaitosten todistusten arvosanoja ei voi suoraan vertailla suomalaisten todistusten arvosanojen kanssa, sillä ulkomaisten oppilaitosten opetuksen tavoitteet, sisällöt ja laajuus sekä arviointikäytänteet poikkeavat vastaavista suomalaisista.

Paluuoppilaalla saattaa toisissa oppiaineissa olla tiedoissa puutteita ja toisissa taas muita oppilaita enemmän tietoja. Myös ohjauksen ja tuen tarve opinnoissa vaihtelee. Paluuoppilaan tarvitsemat tukitoimenpiteet ja opetuksen erityisjärjestelyt suunnitellaan yksilöllisesti, ja oppilaalle voidaan tarvittaessa laatia oppimissuunnitelma. Huoltajien on hyvä keskustella opettajan kanssa lapsen opiskelusta ulkomailla, kielitaidosta ja mahdollisista sopeutumishaasteista.

Erityiset opetusjärjestelyt

Perusopetusasetuksen 11 §:n mukaan oppilas voi vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan edetä opinnoissa oman opinto-ohjelman mukaan. Paluuoppilaan opintojen järjestämiseen tämä menettely tuo joustoa.

Joustoa oppilaan opiskelun järjestämiseen tuo myös erityisiä opetusjärjestelyitä koskeva perusopetuslain 18 §, jonka mukaan oppilaan opiskelu voidaan tietyissä tilanteissa järjestää osittain toisin kuin perusopetuslaissa tai sen nojalla on säädetty. Yksi peruste toisille järjestelyille on se, että oppilaalla katsotaan olevan ennestään joltain osin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot. Oppilas voidaan esimerkiksi siirtää vuosiluokan yli, jos hänen todetaan jo hallitsevan vuosiluokan oppimäärän kaikissa oppiaineissa. Erityinen järjestely voi koskea myös yksittäistä oppiainetta. Jos ulkomailta palaava oppilas hallitsee esimerkiksi opetussuunnitelmaan kuuluvan vieraan kielen oppimäärän, voidaan tämä selvittää erilaisten suullisten ja kirjallisten näyttöjen avulla. Hän voi käyttää näin vapautuvan opiskeluajan esimerkiksi sellaisen aineen opiskeluun, jossa hänen tietonsa ja taitonsa tarvitsevat vahvistamista.

Perusopetuslain 18 §:n mukaan oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin myös silloin, kun perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta. Paluuoppilaan kohdalla oppilaan opiskelun järjestäminen toisin voi tulla kysymykseen esimerkiksi silloin, kun hän palaa Suomeen perusopetuksen loppuvaiheessa ja hänen opintoihinsa ulkomailla ei ole kuulunut jotakin suomalaisen peruskoulun oppiainetta. Vapauttaminen jonkin oppiaineen opiskelusta ei merkitse jatko-opintokelpoisuuden poistumista, mutta se voi joillain aloilla tai joissain tapauksissa rajata oppilaan mahdollisuuksia jatko-opintoihin. Oppilaan jatko-opintojen kannalta onkin tärkeää, että tätä päätöstä harkitaan huolella.

Ulkomailla hankitun kielitaidon ylläpitäminen

Opetuksen järjestäjät voivat tietyin ehdoin saada ylimääräistä valtionavustusta opetukseen, joka järjestetään suomenkielisten oppilaiden ulkomailla hankkiman kielitaidon ylläpitämiseksi. Tällaista perusopetusta täydentävää opetusta järjestetään useimmiten kaksi tuntia viikossa. Opetus tapahtuu pääsääntöisesti samassa ryhmässä kuin vieraskielisten oppilaiden oman äidinkielen opetus.

Päättöarviointi

Paluuoppilaiden päättöarvioinnissa noudatetaan samoja periaatteita kuin muidenkin oppilaiden arvioinnissa.

Yhteishaku ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen

Ammatilliseen peruskoulutukseen ja lukiokoulutukseen haetaan ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteishaussa. Lisätietoja koulutustarjonnasta, valintaperusteista ja hakuohjeista löytyy Opintopolusta.

Ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on mahdollista hakea ulkomaisella tutkintotodistuksella harkintaan perustuvassa valinnassa. Yhteishaun hakemuksen täyttämisen lisäksi harkintaan perustuvassa valinnassa hakijan tulee toimittaa hakulomakkeella pyydetyt todistukset suoraan hakemiinsa oppilaitoksiin. Koulutuksen järjestäjä käsittelee harkintaan perustuvan valinnan hakemukset ottaen huomioon hakijan esittämät perustelut, koulutustarpeen ja edellytykset suoriutua opinnoista ja tekee asiasta päätöksen.