Tämä toimintaohje koskee perusopetukseen osallistumista sekä poissaolojen ennalta ehkäisyä, seuraamista ja niihin puuttumista. Toimintaohjetta noudatetaan lähiopetuksessa ja etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa.
Kuvituskuva, tytöt leikkivät sisällä

Perusopetuksessa oppilas on oppivelvollinen ja hänen tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. Oppilaan poissaolo koulusta voi perustua perusopetuslakiin tai tartuntatautilakiin. Kouluun ei saa tulla sairaana.

Opetuksen järjestäjä seuraa oppilaiden osallistumista opetukseen. Jokaisella koululla tulee olla toimintamalli poissaolojen seuraamisesta, niistä ilmoittamisesta ja niihin puuttumisesta (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014). Opettaja on vastuussa oppilaistaan ja on yhteydessä heihin ja koteihin myös silloin, kun opetusta joudutaan järjestämään poikkeuksellisissa olosuhteissa. Koulun ja oppilashuollon palvelujen henkilöstön tulee olla aktiivisia kotien kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. 

Poissaolo ja perusopetuslaki

Oppilailla on perustuslaissa turvattu yhdenvertainen oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuslain perusteella esi- ja perusopetuksessa sekä muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (perusopetuslaki 25–26 a §, 35 §). 

  • Poissaoloon tulee aina hakea lupa ja hakemus tulee perustella
  • Koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä siten, että oppilaiden oikeus saada perusopetusta otetaan huomioon.
  • Sairauden tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi lupa voidaan myöntää myös jälkikäteen.
  • Oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti huomioiden heidän etunsa ja yksilölliset tilanteensa. 
  • Poissaoloihin liittyvissä menettelyissä hyvä yhteistyö ja pyrkimys yhteisen näkemyksen löytymiseen kotien kanssa on erityisen tärkeää. Luvattomasta poissaolosta tulee ilmoittaa huoltajalle. Poissaoloihin liittyvistä käytänteistä ja niiden perusteista tiedotetaan huoltajille.

Pandemiatilanteessa huomioon otetaan lisäksi seuraavat:

  • Sairaus sekä oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. 
  • Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon oppilaan tilanteesta. Lääkäri voi arvioida myös poissaolon tarpeellisuutta.
  • Tarvittaessa opetuksen järjestäjä voi poissaolon perusteiden arvioimiseksi edellyttää huoltajaa toimittamaan riittävän selvityksen, kuten lääkärintodistuksen, lapsen kuulumisesta riskiryhmään. 
  • Koulu ei voi edellyttää, että sille luovutetaan tietoja lapsen perheenjäsenen terveydentilasta.

Poissaolo ja tartuntatautilaki

Tartuntatautilain perusteella laissa tarkoitettu lääkäri voi tehdä päätöksen tautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön oppilaitoksesta poissaolosta yhtäjaksoisesti yhteensä enintään kahden kuukauden ajaksi. Lääkäri voi myös määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin tai perustellusti yleisvaaralliseksi epäiltyyn tartuntatautiin.

Tartuntatautilain 58 §:n mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien tilojen sulkemisesta. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Lain mukaan karanteeni ja eristäminen on toteutettava siten, että henkilön oikeuksia ei tarpeettomasti rajoiteta (tartuntatautilaki 57, 60, 63, 68 §). Oppilaiden yhdenvertainen oikeus opetukseen tulee siten turvata näissäkin tilanteissa mahdollisimman täysimääräisesti. Tarvittaessa oppilaalle voidaan tehdä perusopetuslain 18 §:n mukainen päätös erityisistä opetusjärjestelyistä.

Erityiset opetusjärjestelyt

Tilapäisen vapautuksen (poissaolon) myöntämisen sijasta oppilaalle voidaan tehdä päätös erityistä opetusjärjestelyistä, jos se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä (perusopetuslain 18 § 1 mom. 3 kohta). Tällöin oppilaan opetus voidaan järjestää perusopetuslainsäädännöstä osittain poiketen, esimerkiksi etäopetuksena. Järjestely voi tulla kysymykseen esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden kohdalla. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa opetuksen järjestäjiä ja kouluja muun ohella arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun suositus on, että mikäli erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään riskiryhmiin kuuluville lapsille, mahdollisuus niihin tarjotaan yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi (13.5.2020, VVTDno-2020-393). Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Päätös erityisistä opetusjärjestelyistä voidaan tehdä määräajaksi myös erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille. Tällöin päätöksessä erityisistä opetusjärjestelyistä määritellään, miltä osin ja millä ajanjaksolla niissä poiketaan oppilaan erityisen tuen päätöksestä. Perusopetuslain 18 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta. 

Opiskeluhuollon palveluilta tukea

Päättyneen kevätlukukauden poikkeusolot ovat kasvattaneet oppilashuollon tarvetta. Opetuksen järjestäjän tulee myös syyskulukaudella seurata ja arvioida kevään poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutuksia erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin oppilaisiin. 

Etäopetuksen aikana on voinut esimerkiksi syntyä tilanne, jossa oppilas ei ole osallistunut opetukseen tai oppilaaseen tai hänen huoltajaansa ei ole saatu yhteyttä. Luvattomien poissaolojen yhteydessä poissaolon juurisyiden tunnistaminen ja poissaoloihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on ensisijaista. Tarvittavat tukitoimet ja oppilashuollon palvelujen asiantuntemus otetaan käyttöön tilanteissa, joissa oppilaalla on syystä tai toisesta runsaasti poissaoloja.

Koulun työntekijän on viipymättä oltava yhteydessä oppilashuollon psykologi- tai kuraattoripalveluihin, jos hän arvioi oppilaan niitä tarvitsevan. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä oppilaan tai huoltajan kanssa, on siitä annettava heille tieto. Samalla psykologille tai kuraattorille luovutetaan tuen tarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot salassapidon estämättä. Yhteydenotto voi perustua niin oppilaan oppimisen kuin psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien aiheuttamaan tarpeeseen. Oppilaita ohjataan tarvittaessa myös kouluterveydenhuollon palveluihin normaalikäytäntöjen mukaisesti.

Jos koulun keinot eivät riitä

Aina koulun omat toimenpiteet ja oppilashuollon palvelujen tuki eivät ole riittäviä. Tällöin tarvitaan yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen tai nuorisotoimen kanssa.  Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun myös silloin, kun opetusta joudutaan järjestämään poikkeuksellisissa olosuhteissa. 

Sosiaalitoimessa arvioidaan lapsen/nuoren/perheen tuen tarve.  Tilanteen mukaan arviointi on joko sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi tai lastensuojelun tarpeen selvitys. Lastensuojelua voi aina konsultoida lasta tai nuorta koskevissa ongelmatilanteissa ja kysyä heiltä neuvoa toimintatavasta. Tilanteissa, joissa huoli on akuutti tai suuri, tehdään ilmoitus lastensuojeluun riippumatta esimerkiksi opetuksen järjestämistavasta.

Kunnan nuorisotyöhön kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Yhteistyössä kunnan nuorisotyön kanssa voidaan esimerkiksi etsiä keinoja nuoren koulunkäynnin tukemiseksi tai nuoren tavoittamiseksi.