Tämä toimintaohje koskee perusopetukseen osallistumista sekä poissaolojen ennalta ehkäisyä, seuraamista ja niihin puuttumista. Toimintaohjetta noudatetaan lähiopetuksessa ja etäyhteyksiä hyödyntävässä opetuksessa.
Kuvituskuva, tytöt leikkivät sisällä

Tekstiä on päivitetty 21.8.2020 (tarkennus karanteenisuosituksesta, ks. Poissaolo ja tartuntatautilaki)

Perusopetuksessa oppilas on oppivelvollinen ja hänen tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä myönnetty vapautusta. Oppilaan poissaolo koulusta voi perustua perusopetuslakiin tai tartuntatautilakiin. Sairaus on erityinen syy olla poissa koulusta. Kouluun ei saa myöskään tulla, jos on sairastumiseen viittaavia oireita. 

Opetuksen järjestäjä seuraa oppilaiden osallistumista opetukseen. Jokaisella koululla tulee olla toimintamalli poissaolojen seuraamisesta, niistä ilmoittamisesta ja niihin puuttumisesta (Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014). Opettaja on vastuussa oppilaistaan ja on yhteydessä heihin ja koteihin myös silloin, kun opetusta joudutaan järjestämään poikkeuksellisissa olosuhteissa. Koulun ja oppilashuollon palvelujen henkilöstön tulee olla aktiivisia kotien kanssa tapahtuvassa vuorovaikutuksessa. 

Poissaolo ja perusopetuslaki

Oppilailla on perustuslaissa turvattu yhdenvertainen oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Perusopetuslain perusteella esi- ja perusopetuksessa sekä muussa perusopetuslain mukaisessa opetuksessa oppilaan tulee osallistua opetukseen, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (perusopetuslaki 25–26 a §, 35 §). 

  • Poissaoloon tulee aina hakea lupa, ja hakemus tulee perustella

  • Koulu harkitsee, onko luvan myöntämiselle perusteita. Opetuksen järjestäjä ja koulu voivat tehdä yleisiä linjauksia poissaololupien myöntämisestä ottaen kuitenkin huomioon oppilaiden oikeus saada perusopetusta.

  • Sairauden tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi lupa voidaan myöntää myös jälkikäteen

  • Oppilaita tulee kohdella yhdenvertaisesti, heidän etunsa ja yksilölliset tilanteensa huomioiden 

  • Poissaoloihin liittyvissä menettelyissä hyvä yhteistyö ja pyrkimys yhteisen näkemyksen löytymiseen kotien kanssa on erityisen tärkeää. Luvattomasta poissaolosta tulee ilmoittaa huoltajalle. Poissaoloihin liittyvistä käytänteistä ja niiden perusteista tiedotetaan huoltajille.

Pandemiatilanteessa huomioon otetaan lisäksi seuraavat

  • Sairaus tai oppilaan tai hänen perheenjäsenensä kuuluminen tartuntavaaran näkökulmasta riskiryhmään on hyväksyttävä peruste poissaoloon. 

  • Riskiryhmään kuuluminen perustuu hoitavan lääkärin arvioon oppilaan tilanteesta. Lääkäri voi arvioida myös poissaolon tarpeellisuutta.

  • Opetuksen järjestäjä voi poissaolon perusteiden arvioimiseksi tarvittaessa edellyttää huoltajaa toimittamaan riittävän selvityksen, kuten lääkärintodistuksen lapsen kuulumisesta riskiryhmään. 

  • Koulu ei voi edellyttää, että sille luovutetaan tietoja lapsen perheenjäsenen terveydentilasta.

Poissaolo ja tartuntatautilaki

Tartuntatautilain perusteella laissa tarkoitettu lääkäri voi tehdä päätöksen tautiin sairastuneen tai sairastuneeksi perustellusti epäillyn henkilön oppilaitoksesta poissaolosta yhtäjaksoisesti yhteensä enintään kahden kuukauden ajaksi. Lääkäri voi myös määrätä eristykseen tai karanteeniin henkilön, joka on sairastunut tai jonka perustellusti epäillään sairastuneen yleisvaaralliseen tartuntatautiin tai perustellusti yleisvaaralliseksi epäiltyyn tartuntatautiin.

Tartuntatautilain 58 §:n mukaan kunnan tartuntatautien torjunnasta vastaava toimielin voi päättää toimialueellaan oppilaitosten ja päiväkotien tilojen sulkemisesta. Aluehallintovirasto voi tehdä alueellaan vastaavat päätökset silloin, kun ne ovat tarpeen usean kunnan alueella.

Lain mukaan karanteeni ja eristäminen on toteutettava siten, että henkilön oikeuksia ei tarpeettomasti rajoiteta (tartuntatautilaki 57, 60, 63, 68 §). Oppilaiden yhdenvertainen oikeus opetukseen tulee siten turvata näissäkin tilanteissa mahdollisimman täysimääräisesti. Tarvittaessa oppilaalle voidaan tehdä perusopetuslain 18 §:n mukainen päätös erityisistä opetusjärjestelyistä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee ulkomailta palaavalle perusopetuksen oppilaalle 14 vuorokauden omaehtoista karanteenia, jos saavutaan maista, joiden kohdalla matkustusrajoitukset jatkuvat. Myös omaehtoisen karanteenin ajaksi oppilaalle voidaan tehdä perusopetuslain 18 §:n mukainen päätös erityisistä opetusjärjestelyistä.

Lue lisää matkustamisesta ja omaehtoisesta karanteenista THL:n verkkosivuilta.

Erityiset opetusjärjestelyt

Tilapäisen vapautuksen (poissaolon) myöntämisen sijasta oppilaalle voidaan tehdä päätös erityistä opetusjärjestelyistä, jos se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä (perusopetuslain 18 § 1 mom. 3 kohta). Tällöin oppilaan opetus voidaan järjestää perusopetuslainsäädännöstä osittain poiketen, esimerkiksi etäopetuksena. Tällainen järjestely voi tulla kysymykseen esimerkiksi riskiryhmiin kuuluvien, kotiin jäävien oppilaiden osalta. Päätöksenteossa voidaan hyödyntää lääkärin arviota.

Yhdenvertaisuuslaki (1325/2014) velvoittaa opetuksen järjestäjiä ja kouluja muun ohella arvioimaan yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Yhdenvertaisuusvaltuutettu on suositellut lausunnossaan (13.5.2020, VVTDno-2020-393), että mahdollisuus erityisiin opetusjärjestelyihin tarjottaisiin yhtäläisesti myös lapsille, jotka ovat perustellusti poissa opetuksesta perheenjäsenensä terveydentilan vuoksi, jos erityisiä opetusjärjestelyitä tehdään lapsille, jotka kuuluvat riskiryhmiin. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus suosittelevat, että näin toimittaisiin väliaikaisesti akuutin koronavirusepidemian ajan.

Päätös erityisistä opetusjärjestelyistä voidaan tehdä myös erityisen tuen päätöksen saaneille oppilaille. Tällöin päätöksessä määritellään, miltä osin siinä poiketaan oppilaan erityisen tuen päätöksestä määräajaksi. Perusopetuslain 18 §:ssä säädettyjä erityisiä opetusjärjestelyjä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta. 

Opiskeluhuollon palveluilta tukea

Viime kevätlukukauden poikkeusolot lisäsivät oppilashuollon tarvetta. Opetuksen järjestäjän tulee syyskulukauden käynnistyessä seurata ja arvioida tehtyjen poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen vaikutuksia erityisesti heikoimmassa asemassa oleviin oppilaisiin. 

Etäopetuksen aikana on voinut esimerkiksi syntyä tilanne, jossa oppilas ei ole osallistunut opetukseen tai oppilaaseen tai hänen huoltajaansa ei ole saatu yhteyttä. Luvattomien poissaolojen yhteydessä poissaolon juurisyiden tunnistaminen ja poissaoloihin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on ensisijaista. Tarvittavat tukitoimet ja oppilashuollon palvelujen asiantuntemus otetaan käyttöön tilanteissa, joissa oppilaalla on syystä tai toisesta runsaasti poissaoloja.

Koulun työntekijän on viipymättä oltava yhteydessä oppilashuollon psykologi- tai kuraattoripalveluihin, jos hän arvioi oppilaan tarvitsevan kyseisiä palveluita. Jos yhteydenottoa ei ole mahdollista tehdä yhdessä oppilaan tai huoltajan kanssa, on yhteydenotosta annettava heille tieto. Samalla psykologille tai kuraattorille luovutetaan tuen tarpeen arvioinnissa tarvittavat tiedot salassapidon estämättä. Yhteydenotto voi perustua niin oppilaan oppimisen kuin psyykkisten tai sosiaalisten ongelmien aiheuttamaan tarpeeseen. Oppilaita ohjataan tarvittaessa myös kouluterveydenhuollon palveluihin normaalikäytäntöjen mukaisesti.

Jos koulun keinot eivät riitä

Aina koulun omat toimenpiteet ja oppilashuollon palvelujen tuki eivät ole riittäviä. Tällöin tarvitaan yhteistyötä kunnan sosiaali- ja terveystoimen tai nuorisotoimen kanssa.  Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun myös silloin, kun opetusta joudutaan järjestämään poikkeuksellisissa olosuhteissa. 

Sosiaalitoimessa arvioidaan lapsen/nuoren/perheen tuen tarve.  Tilanteen mukaan arviointi on joko sosiaalihuoltolain mukainen palvelutarpeen arviointi tai lastensuojelun tarpeen selvitys. Lastensuojelua voi aina konsultoida lasta tai nuorta koskevissa ongelmatilanteissa ja kysyä heiltä neuvoa toimintatavasta. Tilanteissa, joissa huoli on akuutti tai suuri, tehdään ilmoitus lastensuojeluun riippumatta esimerkiksi opetuksen järjestämistavasta.

Kunnan nuorisotyöhön kannattaa olla yhteydessä matalalla kynnyksellä. Yhteistyössä kunnan nuorisotyön kanssa voidaan esimerkiksi etsiä keinoja nuoren koulunkäynnin tukemiseksi tai nuoren tavoittamiseksi.