Lukuvuoteen 2022–2023 valmistautumisen lähtökohtana on se, että oppilaat ovat lähiopetuksessa ja poikkeuksellisesta tilanteesta palautuminen on paikallisesti suunniteltu. Koronaviruspandemian vaikutukset opetuksen järjestämiseen tai etäopetuksen määrään ovat olleet erilaisia eri puolilla Suomea, joten myös palautumiseen tarvittavat toimet voivat erota toisistaan.
Korona-aika on voinut vaikuttaa monin tavoin koulunkäyntiin ja opetukseen, ja koronaviruspandemiaan liittyneiden etäopetusjaksojen ja lähiopetuksen poikkeusjärjestelyiden vaikutukset voivatkin olla pitkäaikaisia. Erityisesti ne oppilaat, joilla on ennestään ollut vaikeuksia koulunkäynnissä, ovat kärsineet koronatilanteesta. Paikallisesti tai joidenkin oppilaiden näkökulmasta onkin voinut syntyä hyvinvointi-, yhteisöllisyys- oppimis- tai osaamisvajeita, joita on syytä selvittää ja korjata erilaisin keinoin. Poikkeuksellisesta tilanteesta ja sen vaikutuksista on edelleen tarpeen käydä keskusteluja ja jakaa kokemuksia. Koko kouluyhteisön kannalta on erityisen tärkeää vahvistaa yhteisöllisyyttä ja korjata siihen mahdollisesti syntynyttä yhteisöllisyysvajetta, koska esimerkiksi monia koulun juhlia, ryhmien yhteisiä retkiä tai muita yhteisiä tilaisuuksia ei ole voitu järjestää entiseen tapaan.
Opetushallitus suosittelee, että opetuksen järjestäjät jatkavat suunnittelemiaan palautumisen toimia, tarkentavat toimia tarvittaessa ja päättävät palautumissuunnittelun ajankohdasta. Paikallisen tilanteen mukaan arvioidaan, millaista suunnittelua koronatilanteesta toipuminen edellyttää ja miten pitkään koronatilanne on syytä ottaa huomioon. Paikallisesti voidaan päättää myös erillisen palautumissuunnitelman laatimisesta tai suunniteltujen toimien sisällyttämisestä lukuvuosisuunnitelmaan.
Poikkeuksellisena aikana keskeisintä on turvata mahdollisimman tavallinen ja hyvä kasvatuksen ja koulutuksen arki lapsille ja nuorille. Samalla on tarpeen huolehtia henkilöstön ja johdon hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Lasten ja nuorten arjessa koulun rutiineilla ja päivittäisellä toiminnalla on merkittävä suojaava vaikutus kriisien keskellä. Koulun ydintehtäviin ja rutiineihin keskittyminen voi olla kriisitilanteessa rauhoittavaa. Poikkeuksellisissa tilanteissa myös koulun toiminnan kehittäminen voi parhaimmillaan tukea paikallista koronasta palautumista. On tärkeää pohtia, miten kehittäminen voitaisiin nivoa tukemaan opetuksen arkea sekä oppilaiden ja henkilöstön hyvinvointia.
Palautumissuunnittelussa on tärkeää huomioida tarvittavia toimia erilaisten oppilaiden sekä henkilöstön ja huoltajien näkökulmasta.
- Oppilaat, esim.
- oppilaat, joilla on puutteita itsesäätelyssä tai heikot oppimiseen vaadittavat taidot
- oppilaat, joilla on oppimis- ja/tai hyvinvointivajetta
- pitkittyneestä poikkeuksellisesta ajasta erityisesti kuormittuneet oppilaat
- tehostetun ja erityisen tuen oppilaat
- maahanmuuttotaustaiset oppilaat
- syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat
- pitkään tai paljon poissa olleet oppilaat
- riskiryhmään kuuluvat tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen takia pitkään poissa olleet oppilaat
- kotiopetuksesta palaavat oppilaat
- Opettajat ja muu henkilöstö, esim.
- pitkittyneestä poikkeuksellisesta ajasta erityisesti kuormittuneet opettajat
- pitkään tai paljon poissa olleet
- riskiryhmään kuuluvat tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen vuoksi poissa olleet
- Huoltajat, esim.
- pitkittyneestä poikkeuksellisesta ajasta erityisesti kuormittuneet huoltajat
- maahanmuuttotaustaisten oppilaiden huoltajat ja monikielisten perheiden huoltajat.
Palautumissuunnittelun apuna voidaan käyttää esimerkiksi seuraavia kysymyksiä:
Tilanteen reflektio ja seuranta
- Miten koronatilannetta käsitellään ja kokemuksia koronasta jaetaan?
- Mitä erilaisia toimia tarvitaan alueellisesta, paikallisesta tai koulukohtaisesta tai eri ryhmien näkökulmasta?
- Miten kerätään tietoja poikkeuksellisen ajan vaikutuksista ja miten tietoa hyödynnetään?
- Miten tuetaan ja luodaan luottamusta tulevaan ja vahvistetaan tulevaisuususkoa?
- Miten ja mitä koronan aikana opittua voidaan hyödyntää jatkossa?
Oppiminen, osaaminen, ohjaus ja tuki
- Miten oppimista tuetaan tai mahdollisia oppimis- ja osaamisvajeita korjataan?
- Miten huomioidaan se, että oppilaat ovat poikkeuksellisissa olosuhteissa esimerkiksi aloittaneet koulun, uuden oppiaineen tai opiskelleet vuosiluokilla 7–9 päättötodistuksen kannalta tärkeitä oppiaineita, kuten kaikille yhteisiä taide- ja taitoaineita?
- Miten ohjauksessa huomioidaan ohjauksessa oppivelvollisuuden laajenemisen tuomat muutokset?
- Miten jatketaan koronan vuoksi mahdollisesti keskeytynyttä perusopetusta täydentävää opetusta, esimerkiksi oman äidinkielen opetusta?
- Miten varmistetaan vammaisten oppilaiden oikeuksien vaatimien palvelujen ja kohtuullisten mukautusten toteutuminen?
Poissaolot
- Miten selvitetään pitkään poissa olleiden oppilaiden tilanteet ja tuen tarpeet?
- Miten varmistetaan pitkään poissa olleiden, esimerkiksi maahanmuuttotaustaisten oppilaiden, opiskelun tukeminen?
- Miten kotiopetuksesta perusopetukseen palaavan oppilaan opetus järjestetään? (Katso lisätietoja kotiopetuksesta Kotiopetus-sivuilta.)
- Laaditaanko eri syistä pitkään poissa olleille oppilaille oppimissuunnitelmat
Hyvinvointi, osallisuus, yhteistyö ja johtaminen
- Miten tuetaan ja lisätään oppilaiden hyvinvointia, osallisuutta ja yhteisöön kuulumisen tunnetta?
- Miten vahvistetaan oppilaiden koulupäivän aikaista fyysistä aktiivisuutta ja riittävää hyvinvointia, jaksamista ja oppimista edistävää liikkumista?
- Miten osallistetaan ja kuullaan oppilaita, henkilöstöä ja huoltajia?
- Miten kehitetään aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä kerhotoimintaa korona-ajan oppien perusteella?
- Miten jatketaan ja uudistetaan kodin ja koulun yhteistyötä?
- Miten jatketaan keskeytyneitä hankkeita tai yhteistyötä eri tahojen kanssa, esimerkiksi kansainvälisiä yhteyksiä?
- Mitä on syytä huomioida johtamisen käytännöissä ja henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisessa?
- Millaista tukea tai koulutusta tarvitaan opettajien ja muun henkilöstön kriisinkestävyyden ja resilienssin vahvistamisessa?