Perusopetuksen opetussuunnitelman ydinasiat

Opetussuunnitelman perusteet antavat yhtenäisen pohjan paikallisille opetussuunnitelmille ja siten vahvistavat koulutuksen tasa-arvoa koko maassa. Kuntien ja koulujen omat opetussuunnitelmat ohjaavat opetusta ja koulutyötä tarkemmin ja ottavat huomioon paikalliset tarpeet ja näkökulmat.

Uudet perusopetuksen opetussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2016 alkaen kaikissa kouluissa vuosiluokilla 1–6. Perusopetuksen ylemmät vuosiluokat ottavat opetussuunnitelmat käyttöön porrastetusti: 7. vuosiluokat ottavat uudet opetussuunnitelmat käyttöön 1.8.2017, 8. vuosiluokat 2018 ja 9. vuosiluokat 2019.

Paikallista opetussuunnitelmaa voidaan tarpeen mukaan myös tarkentaa myöhemmin. Tarkoitus on, että opetussuunnitelma on elävä ja joustava opetuksen ja koulun toiminnan tuki.

Opetussuunnitelman perusteista suurin osa koostuu oppiaineiden tavoitteiden ja sisältöjen kuvauksesta, jotka kyteytyvät arvoperustan, oppimiskäsityksen ja toimintakulttuurin linjausten kuvaukseen. Opetussuunnitelman on tarkoitus mahdollistaa koulun toimintakulttuurin ja koulupedagogiikan uudistamisen, jolloin oppimisprosessista tulee laadukas ja oppimistuloksista paremmat.

kuvitus: perusopetuksen opetussuunnitelma

Tarpeelliset tiedot ja taidot sekä oppimisen ilo

Opetussuunnitelmien uudistuksella pyritään varmistamaan, että suomalaisten lasten ja nuorten osaaminen ja taidot pysyvät tulevaisuudessakin hyvällä tasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti tarkasteltuna. Lisäksi perusteissa määritellään pedagogisia linjauksia, joiden avulla koulut voivat kehittää toimintatapojaan niin, että oppilaiden mielenkiinto ja motivaatio oppimiseen lisääntyy.

Uudistuksen keskeisinä tavoitteina on vahvistaa oppilaan aktiivisuutta, lisätä opiskelun merkityksellisyyttä ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset jokaiselle oppilaalle. Lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissaan. Oppilas asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan tavoitteiden pohjalta. Oppilaan kokemukset, tunteet, kiinnostuksen kohteet ja vuorovaikutus toisten kanssa luovat pohjaa oppimiselle. Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata oppilaita elinikäisiksi oppijoiksi ottamalla huomioon oppilaiden yksilölliset tavat oppia.

Uudistuvat oppiaineet

Perusopetuksen opetussuunnitelma perustuu edelleen perusopetuslaissa määriteltyihin oppiaineisiin kaikkien vuosiluokkien osalta. Perusopetuksessa opiskeltavat oppiaineet ovat

äidinkieli ja kirjallisuus
toinen kotimainen kieli
vieraat kielet
matematiikka
ympäristöoppi
biologia
maantieto
fysiikka
kemia
terveystieto
uskonto
elämänkatsomustieto
historia
yhteiskuntaoppi
musiikki
kuvataide
käsityö
liikunta
kotitalous
oppilaanohjaus.

Lisäksi paikallisessa opetussuunnitelmassa voidaan valinnaisina aineina tarjota näiden aineiden lisäksi useasta aineesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia tai yhteisiä aineita syventäviä ja soveltavia opintoja. Valinnaisilla aineilla voidaan edistää oppiaineiden yhteistyötä esimerkiksi taide- ja taitoaineiden opinnoissa, tieto- ja viestintäteknologiassa, kuluttaja- ja talouskasvatuksessa, globaalikasvatuksessa tai draamaopinnoissa.

Oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä on uudistettu vastaamaan nyky-yhteiskunnan ja tulevaisuuden tieto- ja taitovaatimuksia. Muutoksia on tullut myös oppiaineiden ja valinnaisuuden aloitusajankohtiin. Esimerkiksi yhteiskuntaoppia ja toista kotimaista kieltä aletaan opettaa alemmilla luokilla kuin aikaisemmin ja kotitaloutta voidaan valita osana taide- ja taitoaineiden valinnaisuutta jo alemmilla vuosiluokilla. Oppilaiden mahdollisuuksia tieto- ja viestintäteknologian taitojen kehittämiseen on parannettu osana kaikkia oppiaineita ja valinnaisuutta. Hyvinvointi, arjenhallinta ja teknologia näkyvät opetuksessa ja opiskelussa entistä enemmän.

Oppiaineita opetetaan ja opiskellaan tuntijaon asettaman tuntimäärän ja opetussuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti jokaisella vuosiluokalla, ja myös arviointi tehdään oppiaineittain kunakin lukuvuotena.

Laaja-alainen osaaminen osana oppiaineita

Uudet opetussuunnitelmat korostavat oppiaineiden opetuksessa laaja-alaista osaamista, joka rakentuu eri näkökulmista. Opiskelu, työelämä sekä aktiivinen kansalaisuus edellyttävät eri tiedon- ja taidonalojen hallintaa ja myös niitä yhdistävää osaamista. Jokainen oppiaine edistää osaltaan laaja-alaisen osaamisen taitoja.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin kuuluvat ajattelun ja oppimisen taidot, vuorovaikutus- ja ilmaisutaidot sekä monilukutaito, jolla tarkoitetaan taitoa tuottaa ja tulkita erilaisia tekstejä. Laaja-alaiseen osaamiseen kuuluvat myös itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Lisäksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin sisältyvät kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu, tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäjyys sekä osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet on määritelty kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa, ja kunnat ja koulut ovat voineet paikallisesti täsmentää niitä omien painotustensa mukaan. Laaja-alainen osaaminen opetetaan, opiskellaan ja arvioidaan aina osana oppiaineita.

Valinnaisuutta aiempaa aikaisemmin

Valinnaiset aineet sijoittuvat entistä enemmän myös alemmille vuosiluokille. Lisäksi taide- ja taitoaineisiin kuuluu myös omia valinnaisia opintoja. Kunnat ja koulut päättävät taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista sekä valinnaisten aineiden sisällöistä ja sijoittelusta eri vuosiluokille. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa näiden oppiaineiden yhteistä eli pakollista oppimäärää ja myös arvioidaan osana niitä. Taide- ja taitoaineisiin kuuluvat musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous.

Valinnaiset aineet muodostavat omat, itsenäiset oppimääränsä opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Valinnaiset aineet myös arvioidaan erikseen joko numeroarvosanalla tai sanallisella arviolla riippuen niiden laajuudesta.

Koulujen toimintatapoja pyritään uudistamaan

Kansallisissa opetussuunnitelman perusteissa on määritelty linjaukset koulujen toimintakulttuurin kehittämiseksi. Tavoitteena on rakentaa toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Koulujen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet korostavat koulua oppivana yhteisönä, joka luo edellytykset yhdessä oppimiseen. Lisäksi koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa pyrkimys jokaisen oppilaan hyvinvoinnin ja turvallisen arjen varmistamiseen.

Koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat myös vuorovaikutteisuuden ja monipuolisen työskentelyn periaatteet. Tämä tarkoittaa, että koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti erilaisia työtapoja ja oppimisympäristöjä. Työtapojen tulee antaa tilaa kokeilemiseen, tutkimiseen, toiminnallisuuteen, liikkumiseen ja leikkiin. Keskeinen koulun toimintakulttuurin kehittämisen periaate on myös kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus. Eri kielten käyttö nähdään luontevana koulun arjessa ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa myös osallisuuden ja demokraattisen toiminnan edistämisen tavoite. Oppilaille annetaan mahdollisuuksia osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Osallisuudelle luodaan rakenteita ja tilaa koulun arjessa. Lisäksi toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteet. Tämä tarkoittaa, että kouluyhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista jokaiselle oppilaalle, ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Koulun toimintakulttuurin kehittämisessä otetaan huomioon myös kestävän elämäntavan välttämättömyys. Arjen valinnoillaan ja toimintatavoillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumista ympäristöön.

Oppimista myös luokkahuoneen ulkopuolella ja teknologian avulla

Uudistuksessa on haluttu kehittää etenkin peruskoulun oppimisympäristöjä ja työtapoja. Oppimisympäristön tulee olla turvallinen ja innostaa oppimaan. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityispiirteet. Luokkahuoneen lisäksi oppimisympäristöinä käytetään yhä enemmän myös koulun ulkopuolisia ympäristöjä: liikutaan luonnossa ja vieraillaan esimerkiksi museoissa tai yrityksissä.

Pelit ja muut virtuaaliset ympäristöt kuuluvat myös oppimisympäristöihin. Jokaisen oppiaineen opetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja siten, että oppilaat oppivat myös erilaisia taitoja niiden myötä. Teknologialla on yhä suurempi merkitys koulun arjessa, ja oppilaat voivat entistä paremmin osallistua omien oppimisympäristöjensä kehittämiseen ja valitsemiseen.

Perusopetuksessa käytetään monipuolisia työtapoja. Työtapojen valintaa ohjaavat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden tarpeet ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen valinnassa otetaan huomioon myös eri oppiaineiden ominaispiirteet ja laaja-alaisen osaamisen edistäminen. Myös tieto- ja viestintäteknologian käyttö työtapana edistää oppilaiden mahdollisuuksia kehittää työskentelyään ja oppia tulevaisuudessa tarvittavia taitoja.

Joka vuosi vähintään yksi oppiaineiden yhteinen kokonaisuus

Jokaisessa koulussa on lukuvuosittain ainakin yksi selkeä teema, projekti tai jakso, jossa yhdistellään eri oppiaineiden sisältöjä ja käsitellään valittua aihetta useiden oppiaineiden näkökulmista. Näitä jaksoja kutsutaan monialaisiksi oppimiskokonaisuuksiksi. Monialaiset oppimiskokonaisuudet muodostetaan oppiaineiden tavoitteista tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi siten, että ne edistävät asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet suunnitellaan ja toteutetaan kunnan ja koulun päättämällä tavalla. Niiden aiheet, ajallinen kesto ja toteuttamismuodot voivat vaihdella paikallisten tarpeiden ja kiinnostusten kohteiden mukaan. Oppilaat osallistuvat monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun koulussaan.

Työskentely monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa arvioidaan osana oppiaineita. Monialaisista oppimiskokonaisuuksista ei anneta erillisiä arvioita todistuksissa

Oppilaan arviointiin monipuolisuutta

Uusi opetussuunnitelma korostaa arviointimenetelmien monipuolisuuden lisäksi myös arviointia, joka ohjaa ja edistää oppimista. Oppilaan opintojen edistymisestä on annettava riittävän usein tietoa oppilaalle ja huoltajille. Palautetta annetaan muullakin tavoin kuin todistusten avulla.

Jokaisen lukuvuoden päätteeksi oppilaat saavat edelleen lukuvuositodistuksen, jossa on oppiaineittain annettu arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut lukuvuoden tavoitteet. Kunta päättää, ovatko vuosiluokilla 1–7 lukuvuositodistusten arviot sanallisia vai annetaanko oppilaille numeroarvosanat. Numeroarvosanat tulee kuitenkin antaa viimeistään kahdeksannen luokan lukuvuositodistuksessa jokaisesta oppiaineesta tai kun kaikille yhteisen oppiaineen opetus päättyy 7 vuosiluokalla.

Arvioinnin yhdenvertaisuuden varmistamiseksi kansallisiin opetussuunnitelman perusteisiin on laadittu jokaiseen oppiaineeseen 6. vuosiluokan ja 9. vuosiluokan päätteeksi kansalliset arvioinnin kriteerit arvosanalle 8. Nämä arvioinnin kriteerit kuvaavat, millaista osaamista arvosana 8 edellyttää kussakin oppiaineessa. Jokainen opettaja käyttää näitä kriteereitä antaessaan oppilaillensa arviota 6. luokan lukuvuositodistukseen sekä perusopetuksen päättötodistukseen. Opetussuunnitelman tukimateriaaliin edu.fi-verkkosivustolle on laadittu päättöarvioinnin avuksi myös arvosanan 8 kriteerien alittavan ja ylittävän osaamisen kuvaukset.

Päättöarviointi ajoittuu oppiaineesta ja paikallisesta opetussuunnitelmasta riippuen vuosiluokille 7, 8 tai 9. Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnin tuloksena annettava arvosana kuvaa oppilaan suoriutumista suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Perusopetuksessa päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-, jakso- tai lukuvuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamiseen ja työskentelyyn.

Oman koulun opetussuunnitelmaan tutustuminen tärkeintä

Kuntien ja koulujen opetussuunnitelmissa on asetettu linjaukset tulevien vuosien oppimiselle ja koulutyölle. Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta jokaisena koulupäivänä. Jokaisen huoltajan on tärkeää tutustua lapsensa koulun opetussuunnitelmaan. Sen myötä huoltaja voi paremmin tukea lapsensa oppimista ja koulunkäyntiä, ja osallistua myös koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko koulun hyvinvointia ja turvallisuutta. Toimiva yhteistyö on avain onnistuneen koulupolun rakentamiseen jokaiselle oppilaalle.