Perusopetuksen opetussuunnitelman ydinasiat

Opetussuunnitelmien uudistamisella ja täsmentämisellä pyritään varmistamaan, että suomalaisten lasten ja nuorten osaaminen ja taidot pysyvät tulevaisuudessakin hyvällä tasolla sekä kansallisesti että kansainvälisesti tarkasteltuna. Lisäksi perusteissa määritellään toimintakulttuurin kehittämistä ja pedagogisia linjauksia, joiden avulla koulut voivat kehittää toimintatapojaan niin, että oppilaiden mielenkiinto ja motivaatio oppimiseen lisääntyy.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ja niihin tehtyjen täsmennysten tavoitteina on ollut vahvistaa oppilaan aktiivisuutta, lisätä opiskelun merkityksellisyyttä ja mahdollistaa onnistumisen kokemukset jokaiselle oppilaalle. Lapsia ja nuoria ohjataan ottamaan vastuuta opiskelustaan ja jokaista oppilasta tuetaan opinnoissaan. Oppilas asettaa tavoitteita, ratkaisee ongelmia ja arvioi oppimistaan tavoitteiden pohjalta. Oppilaan kokemukset, tunteet, kiinnostuksen kohteet ja vuorovaikutus toisten kanssa luovat pohjaa oppimiselle. Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata oppilaita jatkuvan oppimisen polulle ottamalla huomioon oppilaiden yksilölliset tavat oppia.

Opiskelu, työelämä ja aktiivinen kansalaisuus edellyttävät eri tiedon- ja taidonalojen hallintaa sekä niitä yhdistävää osaamista. Jokainen oppiaine edistää osaltaan laaja-alaisen osaamisen taitoja.

Laaja-alaisen osaamisen osa-alueet ovat

• ajattelu ja oppimaan oppiminen
• kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu
• itsestä huolehtiminen ja arjen taidot
• monilukutaito
• tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen
• työelämätaidot ja yrittäjyys
• osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet on määritelty opetussuunnitelman perusteissa. Kunnat ja koulut ovat voineet paikallisesti täsmentää niitä omien painotustensa mukaan.

Laaja-alainen osaaminen opetetaan, opiskellaan ja arvioidaan aina osana oppiaineita.

Opetussuunnitelman perusteissa on määritelty linjaukset koulujen toimintakulttuurin kehittämiseksi. Tavoitteena on rakentaa toimintakulttuuria, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Koulujen toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet korostavat koulua oppivana yhteisönä, joka luo edellytykset yhdessä oppimiseen. Lisäksi koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa pyrkimys jokaisen oppilaan hyvinvoinnin ja turvallisen arjen varmistamiseen.

Koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat myös vuorovaikutteisuuden ja monipuolisen työskentelyn periaatteet. Tämä tarkoittaa, että koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti erilaisia työtapoja ja oppimisympäristöjä. Työtapojen tulee antaa tilaa kokeilemiseen, tutkimiseen, toiminnallisuuteen, liikkumiseen ja leikkiin. Keskeinen koulun toimintakulttuurin kehittämisen periaate on myös kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus. Kielitietoisuus tarkoittaa kielen merkityksen ymmärtämistä oppimisessa. Kieli ei ole pelkästään oppimisen väline, vaan sillä tuotetaan tietoa ja luodaan merkityksiä. Eri kielten käyttö nähdään luontevana koulun arjessa ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Koulun toimintakulttuurin kehittämistä ohjaa myös osallisuuden ja demokraattisen toiminnan edistämisen tavoite. Oppilaille annetaan mahdollisuuksia osallistua koulun toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Osallisuudelle luodaan rakenteita ja tilaa koulun arjessa. Lisäksi toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon periaatteet. Tämä tarkoittaa, että kouluyhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista jokaiselle oppilaalle, ja yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista. Koulun toimintakulttuurin kehittämisessä otetaan huomioon myös kestävän elämäntavan välttämättömyys. Arjen valinnoillaan ja toimintatavoillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumista ympäristöön.

Jokaisessa koulussa on lukuvuosittain ainakin yksi selkeä teema, projekti tai jakso, jossa yhdistellään eri oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä sekä käsitellään valittua aihetta useiden oppiaineiden näkökulmista. Näitä jaksoja kutsutaan monialaisiksi oppimiskokonaisuuksiksi. Monialaiset oppimiskokonaisuudet muodostetaan oppiaineiden tavoitteista tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi siten, että ne edistävät asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet suunnitellaan ja toteutetaan paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyllä tavalla. Niiden aiheet, ajallinen kesto ja toteuttamismuodot voivat vaihdella paikallisten tarpeiden ja kiinnostusten kohteiden mukaan. Oppilaat osallistuvat monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnitteluun koulussaan.

Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa opiskellut oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä annetut näytöt otetaan huomioon kunkin oppiaineen arvosanaa muodostettaessa. Työskentely monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa arvioidaan osana oppiaineita. Monialaisista oppimiskokonaisuuksista ei anneta erillisiä sanallisia arvioita tai arvosanaoja.

Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään perusopetuslaissa sekä valtioneuvoston asetuksessa (Perusopetuslaki 2 § ja valtioneuvoston asetus (422/2012) 2 - 4 §).  Valtioneuvoston asetuksessa säädetään muun muassa, että Opetuksen tavoitteena on oppilaan laajan yleissivistyksen muodostuminen, maailmankuvan avartuminen ja syveneminen. Tämä edellyttää ihmisten tarpeiden ja tunteiden, kulttuurin, taiteiden ja kirjallisuuden, ympäristön ja luonnon, historian ja yhteiskunnan perusteiden, uskontojen ja elämänkatsomusten sekä talouden ja teknologian tuntemusta. Opetuksen on tarjottava esteettisiä kokemuksia ja elämyksiä kulttuurien ja taiteiden eri aloilta (Valtioneuvoston asetus 422/2012 3 § 1 mom.). Opetuksessa vahvistetaan oppilaiden ajattelun, oppimaan oppimisen, vuorovaikutuksen ja yhteistyön taitoja sekä motivaatiota. Opetuksen tulee edistää oppilaiden terveyttä, hyvinvointia, turvallisuutta ja arjenhallintaa sekä kehittää niihin liittyviä valmiuksia. (Valtioneuvoston asetus 422/2012 3 § 2 mom.)

Perusopetuslain ja valtioneuvoston asetuksen perusteella opetuksen tavoitteita ja keskeisiä sisältöalueita on Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2014) määritelty oppiaineittain (Laki Opetushallituksesta 2 §). Tavoitteet ja keskeiset sisältöalueet on määritelty vuosiluokkakokonaisuuksittain 1-2, 3-6, 7-9. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) mukaisesti opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa paikallisessa opetussuunnitelmassa, mitkä ovat kunkin oppiaineen tavoitteet ja keskeiset sisällöt kullakin vuosiluokalla. 

Perusopetusasetuksen 10 §:n mukaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle tulee antaa todistus, johon merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin arvio siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Perusopetuksen koko oppimäärän hyväksytysti suorittaneelle oppilaalle annetaan päättötodistus (perusopetusasetus 12 §). Sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet, arvioidaan summatiivisesti. Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet.

Lukuvuositodistuksen ja päättötodistuksen summatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi tehdään suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja niiden pohjalta paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain kohdennettuihin oppiaineiden tavoitteisiin. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivinen kokonaisarviointi oppilaan suoriutumisesta koko lukuvuoden aikana oppilaan koko lukuvuoden suoriutumisesta. Päättöarvioinnissa annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan osaamisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin perusopetuksen päättyessä. (Perusopetuksen arviointiluku 10.2.2020, OPH-281-2020)

Koska lukuvuosiarvioinnin tulee perustua tavoitteisiin, tavoitteiden kohdentaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa jokaiselle vuosiluokalle on välttämätöntä, jotta opettaja voi suorittaa yhdenmukaisen ja tasapuolisen arvioinnin. Perusopetuksen järjestäjän tulee kohdentamisen avulla tarkentaa opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt kullekin vuosiluokalle. Oppiaineen ko. lukuvuoden tavoitteiden tulee muodostaa oppimista ja osaamista tukeva jatkumo, jossa tavoitteiden tai niihin liittyvien sisältöjen vaativuus kasvaa oppiaineen opintojen edetessä. 

Oppiaineen tavoitteiden ja keskeisten sisältöjen kuvaaminen paikallisessa opetussuunnitelmassa

Kun tavoitteet ja sisällöt kohdennetaan jokaiselle vuosiluokalle, voidaan oppiaineisiin suhtautua eri tavalla ja tarkentaa tavoitteet ja sisällöt kahdella eri tavalla:

1.    Kaikki tavoitteet kohdennetaan jokaiselle vuosiluokalle, ja keskeiset sisällöt määritellään sen pohjalta kaikkien tavoitteiden mukaisesti. Tällöin oppilaan tiedot ja taidot kumuloituvat tavoitteiden keskeisten sisältöjen määrittelyn myötä. Näin kaikkiin vuosiluokkakokonaisuudelle kohdennettuihin tavoitteisiin pyritään joiltakin osin kunkin vuosiluokan opetuksessa. Lukuvuositodistuksessa oppilaan osaamista arvioidaan kaikkien oppiaineen tavoitteiden perusteella.

2.    Eri tavoitteet ja keskeiset sisällöt kohdentuvat eri vuosiluokilla. Tällöin tavoitteita ja sisältöjä määritellään jokaiselle vuosiluokalle erikseen. Lukuvuositodistuksessa oppilaan osaamista arvioidaan ko. vuosiluokalle oppiaineille kohdennettujen tavoitteiden perusteella.

Riippumatta siitä, millä tavalla tavoitteita kohdennetaan kullekin vuosiluokalle, tulee muistaa, että summatiivisessa arvioinnissa kaikki tavoitteet ovat yhtä tärkeitä. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamista ei arvioida oppiaineista erillisinä. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteereiden mukaisesti, tulevat myös laaja-alaisen osaamisen tavoitealueet arvioiduiksi.

Opetushallitus tarkentaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden arviointiosuutta valmistelemalla arvioinnin kriteerit kaikkiin oppiaineisiin arvosanoille 5, 7 ja 9 kuudennen vuosiluokan päätteeksi annettavan lukuvuosiarviointia, sekä päättöarviointia varten. Myös aikaisempia arvosanan 8 kriteereitä täsmennetään. Päättöarvioinnin kriteerit julkaistiin 31.12.2020 ja otettiin käyttöön 1.8.2021. Perusopetuksen arvioinnin uudistamistyössä on laadittu myös opetuksen tavoitteista johdetut oppilaan oppimisen tavoitteet vuosiluokkakokonaisuudelle 7-9. Opetushallitus valmistelee vuoden 2022 aikana vastaavat oppimisen tavoitteet vuosiluokkakokonaisuudelle 3-6. Näitä opetuksen tavoitteista johdettuihin oppilaan oppimisen tavoitteisiin perustuen ei paikallisesti laadita vuosiluokkakohtaisia oppimisen tavoitteita. Opetushallitus ei ole tehnyt muutoksia vuosiluokkakokonaisuuksien 3-6 ja 7-9 paikallisesti päätettäviin asioihin (14.3, 15.3).