Pidennetty ja varhennettu oppivelvollisuus

Lapsella on oikeus oppivelvollisuuden alkamiseen vuotta aiemmin eli pidennettyyn oppivelvollisuuteen, jos perusopetuslaissa tarkoitetulle perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa. Pidennetty oppivelvollisuus ei pidennä perusopetuksen kestoa tavanomaisesta yhdeksästä vuodesta. Myös pidennetyn oppivelvollisuuden päätöksen saaneella oppivelvollisuus päättyy, kun oppivelvollinen täyttää 18 vuotta tai hän on tätä ennen hyväksytysti suorittanut ylioppilastutkinnosta annetussa laissa (502/2019) tai ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa (531/2017) tarkoitetun tutkinnon. 

1.8.2026 alkaen oikeus varhennettuun oppivelvollisuuteen on lapsilla, joiden arvioidaan tarvitsevan enemmän aikaa esi- ja perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi oppimiskykyyn ja kokonaiskehitykseen vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen vuoksi.

Vamma voi tarkoittaa esimerkiksi näkö- tai kuulovammaisuutta, kehitysvammaisuutta, vaikeita kehityshäiriöitä tai laaja-alaisia oppimisen vaikeuksia. Mikäli lapsella on pitkäaikaissairaus, joka vaikuttaa lapsen kognitiivisiin taitoihin ja toimintakykyyn, voi se olla syy varhennettuun oppivelvollisuuteen. Sellainen pitkäaikaissairaus, joka ei vaikuta lapsen oppimiskykyyn, voidaan huomioida oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä, kuten avustajan työskentelyllä ryhmässä. Tällöin varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätökselle ei ole perusteita. Toimintakyvyn rajoite tarkoittaa päivittäiseen selviytymiseen, osallisuuteen ja hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä, jotka aiheuttavat lapselle osallisuuden esteitä tai laajoja avun ja tuen tarpeita.
 

Tämä ohjeistus on voimassa 31.7.2026 asti

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä 5-vuotiaana aloitettu ns. oppivelvollisuutta edeltävä esiopetus on samojen esiopetuksen normien alaista kuin ilman tätä päätöstä olevien oppilaiden vastaava 6-vuotiaana aloitettu esiopetus. Kunta päättää pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan lapsen esiopetuksen järjestämispaikasta. Esiopetus toteutetaan aina esiopetuksen opetussuunnitelman mukaisesti riippumatta siitä, missä sitä annetaan. Esiopetuksen aikana lapsi ei opiskele toiminta-alueittain, vaikka hänet olisi sijoitettu toiminta-alueittain opiskelevien perusopetuksen oppilaiden kanssa samaan ryhmään. Kunkin lapsen yksilölliset tavoitteet kuvataan HOJKSissa tai tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa, johon arviointi sisältyy. Lapsella on oikeus vähintään 700 tuntia lukuvuodessa kestävään esiopetukseen.

Perusopetuksessa pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Toiminta-alueittaisesta opetuksesta päätetään osana erityisen tuen päätöstä perusopetuslain 17 §:n mukaisesti (642/2010). Oppilaalla on aina oikeus opiskella ensisijaisesti oppiaineittain. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain, kun todetaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden ennen 31.7.2025 yksilöllistettyjä tai 1.8.2025 jälkeen rajattuja oppimääriä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevia koskevat samat säädökset kuin muitakin, esimerkiksi valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (1435/2001). Samoin heidän kohdallaan noudatetaan näihin säädöksiin perustuvia paikallisissa opetussuunnitelmissa tarkennettuja määräyksiä. Jos näistä poiketaan yksittäisen oppilaan kohdalla, esimerkiksi oppilas vapautetaan jonkin oppiaineen opiskelusta kokonaan, tulee tästä päättää perusopetuslain 18 §:n nojalla. 

Toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat saavat opetusta saman vuosiviikkotuntimäärän kuin samalla vuosiluokalla opiskelevat. Jos tästä tuntimäärästä poiketaan yksittäisen oppilaan kohdalla, päätetään siitäkin perusopetuslain 18 §:n nojalla. Korvaavaa opetusta tulee järjestää, jos oppilas vapautetaan kokonaan oppiaineen opiskelusta. Ellei poikkeaminen ole tilapäinen, esimerkiksi sairaudesta johtuen, tulee siitä aina tehdä päätös, jonka tarpeellisuus tarkistetaan perusopetuslain mukaisesti.

Perusopetusasetuksessa on säädetty pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaita koskevat ryhmäkoot. Niistä ei voi poiketa edes tilapäisesti. Jos esimerkiksi pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas integroidaan perusopetuksen ryhmään, 20 oppilaan enimmäisryhmäkokoa noudatetaan kaikilla oppitunneilla. Oppilaat lasketaan kulloisellakin tunnilla läsnä olevien oppilaiden mukaan. Näin ollen ryhmässä voi olla maksimimäärän ylittävä määrä oppilaita, jos joustavilla järjestelyillä pidetään huoli siitä, ettei enimmäismäärä ylity yhdelläkään oppitunnilla. Samanaikaisopetuksessa tilanteessa, jossa luokassa on kaksi opettajaa, lasketaan oppilaat kahden opettajan oppilaiksi, joten tällaisen ryhmän yhteiskoko voi olla säädettyä suurempi.

Asetus ei kategorisesti estä useamman pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan sijoittamista samaan opetusryhmään. Opetuksen järjestäjän on varmistuttava, että opetusryhmässä opetussuunnitelman tavoitteet ovat saavutettavissa. Näin ollen laki saattaa edellyttää, että ryhmäkoko on 20 oppilaan maksimiryhmäkokoa pienempi. Opetuksen järjestäjän on otettava opetusjärjestelyjä suunnitellessaan huomioon pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden vamman tai sairauden laatu, tukitoimet ja muut järjestelyt, sekä muiden ryhmään kuuluvien oppilaiden edellytykset.

Ryhmäkokosäännökset koskevat myös esiopetusta. Päiväkodissa järjestettävään esiopetukseen sovelletaan, mitä varhaiskasvatuslaissa ja asetuksessa säädetään päiväkodin ryhmäkoosta ja henkilöstömitoituksesta.

Erityisen tuen ja pidennetyn oppivelvollisuuden päätösten tulee aina perustua tapauskohtaiseen harkintaan. Päätöstä pidennetyn oppivelvollisuuden päättämisestä ei voi tehdä esimerkiksi sen vuoksi, että ryhmäkoko muuten ylittäisi säädetyn. Opetuksen järjestäjä ei voi kategorisesti päättää, että jonkin diagnoosin saaneiden oppilaiden, esimerkiksi lievästi kehitysvammaisten, opetus järjestetään aina yksilöidyssä koulussa, luokassa tai tietyssä esiopetusryhmässä, vaan päätös opetuspaikasta harkitaan yksilökohtaisesti erityisen tuen päätöksen yhteydessä. 

Hallintopäätös varhennetusta oppivelvollisuudesta tehdään ennen perusopetuksen alkamista. Varhennettu oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 6 vuotta. Päätöstä ei voi tehdä perusopetuksen alkamisen jälkeen.  

Päätökseen merkitään, että varhennettu oppivelvollisuus alkaa 1.8. sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää kuusi vuotta. Päätöstä ei kuitenkaan tehdä takautuvasti, jos päätös tehdään vasta sen jälkeen, kun lapsi on 6-vuotiaana jo aloittanut esiopetuksessa. Tällöin varhennettu oppivelvollisuus alkaa päätöspäivämäärästä.

Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen valmistelussa tulee tehdä yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen asiantuntijoiden kesken. Kun varhennetun oppivelvollisuuden tarvetta arvioidaan, lapsen vammaa, sairautta tai toimintakyvyn rajoitetta tarkastellaan eri näkökulmista, jotta saadaan kokonaiskuva lapsen tuen tarpeista ja oppimisen edellytyksistä. Yhteistyön kautta lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta perusopetukseen muodostaa lapsen edun mukaisen jatkumon.

Psykologisia tai lääketieteellisiä lausuntoja tai muita vastaavia selvityksiä voidaan hyödyntää päätöstä tehtäessä, mutta ne eivät ole edellytys päätöksen tekemiseksi. Päätöksenteon kannalta olennaista on, että mahdollisesta lausunnosta tai selvityksestä käy ilmi, miksi lapsi hyötyisi varhennetusta oppivelvollisuudesta. Päätöstä tehtäessä arvioidaan aina lapsen kokonaistilannetta, sekä yksilöllisiä tuen tarpeita että vahvuuksia. Hallintopäätös tulee perustella ja mahdollinen psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai muu vastaava selvitys liitetään päätökseen.

Päätöksen varhennetusta oppivelvollisuudesta tekee varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä, ja jos lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa tai esiopetuksessa, päätöksen tekee lapsen asuinkunta. Huoltaja voi tehdä aloitteen päätöksen tekemiseksi. Lasta ja huoltajia kuullaan hallintolain mukaisesti ennen päätöksen tekemistä Hallintopäätös tehdään oppivelvollisuuslain 2 § mukaisesti.

Kun lapselle tehdään päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta, tulee arvioida myös mitä lapsikohtaisia tukitoimia lapsen tuen tarpeeseen vastaamiseksi tulee esiopetuksessa järjestää. Perusopetuslain 20 f § mukainen tukea koskeva päätös tehdään lapsikohtaisen tuen tarpeen arvioinnin ja lapsikohtaisen tuen toteuttamista koskevan suunnitelman mukaisesti. Tukea koskevassa päätöksessä tulee päättää siitä, kohdentuuko lapsen tuen tarpeisiin vastaamiseksi säännöllinen erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä vai kokoaikainen erityisopettajan opetus pienryhmässä. Lisäksi lapselle voidaan samalla päättää muista lapsikohtaisista tukitoimista esiopetuksessa eli tulkitsemispalvelusta, lapsikohtaisesta avustajapalvelusta tai opetukseen osallistumisen kannalta tarpeellisista apuvälineistä. Tukea koskevassa päätöksessä ei päätetä kuitenkin sellaisista apuvälineistä, joiden kohdentamisesta lapselle terveydenhuolto päättää.

Jos varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneen lapsen osalta arvioidaan, että lapsen aloitusta perusopetuksessa tulisi myöhentää vuodella, tulee tästä myöhentämisestä tehdä erillinen päätös perusopetuslain 27 § mukaisesti. Tällainen päätös, että lapsi aloittaa perusopetuksen vasta sinä vuonna, kun hän täyttää 8 vuotta, voidaan tehdä vain perustellusta syystä ja tarkoin harkiten. Tällainen syy voi olla esimerkiksi se, että lapsi ei ole sairaudesta johtuen osallistunut lainkaan tai juuri lainkaan esiopetukseen, ja esiopetukseen osallistumisen katsotaan olevan lapsen edun mukaista.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetusta säätelevät seuraavat perusopetuslain (628/1998) säännökset. Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ja nuoret ovat oppivelvollisia. Oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna, jona lapsi täyttää seitsemän vuotta. Oppivelvollisuus päättyy, kun opiskelija täyttää 18 vuotta tai kun hän tätä ennen suorittaa toisen asteen tutkinnon (ylioppilastutkinto tai ammatillinen tutkinto) tai vastaavan ulkomaisen koulutuksen. 

Perusopetuslain 26 a §:n 1 momentin (1288/1999) mukaan lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esiopetusta. Perusopetuslain 26 § 1 momentin (477/2003) mukaan pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan tulee osallistua oppivelvollisuuden alkamisvuonna järjestettävään esiopetukseen. Esiopetus kestää yhden vuoden. Esiopetus voi 26 §:n 2 momentissa tarkoitetun pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää kaksi vuotta. (Pol 9 § 2 mom.) Perusopetusasetuksen (852/1998) 3 §:n 2 momentin mukaan esiopetusta annetaan vähintään 700 tuntia vuodessa.

Perusopetusasetuksen 2 §:n 3 momentin mukaista ryhmäkokosäännöstä sovelletaan esi- ja perusopetukseen 31.7.2026 saakka. Asetuksen mukaan piirissä oleville oppilaille annettavassa opetuksessa opetusryhmässä saa olla enintään kahdeksan oppilasta. Vaikeimmin kehitysvammaisista oppilaista muodostetussa opetusryhmässä saa olla kuitenkin enintään kuusi oppilasta. Jos tässä momentissa tarkoitetuille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä niiden 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, jotka saavat erityistä tukea, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos tässä momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden kuin tässä tai 2 momentissa tarkoitettujen oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta. 

1.8.2026 alkaen perusopetuslain 20 i §:n 1 momentissa tarkoitettujen perusopetuksen oppilaiden ryhmäkokoon sovelletaan perusopetuslain 20 g §:ä. Lainkohdan mukaan erityisluokanopettajan opetuksessa erityisluokassa saa olla enintään kahdeksan 20 i §:n 1 momentissa tarkoitettua oppilasta tai enintään kuusi 2 momentissa tarkoitettua oppilasta. Jos mainituille oppilaille annetaan opetusta samassa ryhmässä tai yhdessä erityisluokanopettajan opetuksessa erityisluokassa olevien oppilaiden kanssa, määräytyy opetusryhmän enimmäiskoko sen mukaisesti, minkälaista tukea saavia oppilaita ryhmässä on eniten. Jos 20 i §n 1 momentissa tarkoitetun oppilaan opetus annetaan yhdessä muiden oppilaiden kanssa, saa opetusryhmässä olla enintään 20 oppilasta.

Oppivelvollisuuslain (1214/2020) 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi ja jakaa osa-alueisiin siten kuin paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään.

Päivitetty 19.12.2025

• Tarkennettu pidennettyä oppivelvollisuutta koskevaa päätöksentekoa ja järjestämisen periaatteita lukuvuotta 2025-2026 koskien.
• Lisätty tietoa varhennetusta oppivelvollisuudesta sekä perusopetuksen järjestämisestä oppilaalle, jolla on oppimiskykyyn vaikuttava vamma, sairaus tai toimintakyvyn rajoite 1.8.2026 alkaen

Päivitetty 27.3.2024. 

• Suositeltu tekemään erillinen päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta.
• Tarkennettu, että pidennetyn oppivelvollisuuden päätös on luonteeltaan kertaluonteinen päätös eli päätöstä ei ole tarpeen tehdä uudelleen opetuksen järjestäjän vaihtuessa.
• Tarkennettu, että päätös voidaan kumota silloin, kun arvioidaan esimerkiksi pedagogiseen selvitykseen tai muuhun riittävään selvitykseen ja psykologiseen tai lääketieteelliseen lausuntoon perustuen, että pidennetylle oppivelvollisuudelle ei ole lapsen tuen tarpeen muutoksesta johtuen enää tarvetta.
• Korjattu, että pidennetyn oppivelvollisuuden päätös ei vaikuta opetettaviin oppiaineisiin, vaan opetuksen järjestämiseen
• Poistettu ohje, että muutoksenhakutaho olisi hallinto-oikeus, jos erityisen tuen päätöksessä päätetään perusopetuslain 31 §:ssä säädetyistä asioista, sillä tällöinkin oikaisuvaatimus tehdään aluehallintovirastoon.
• Täsmennetty ohjetta lakiviittauksen osalta siten, että oppivelvollisuuslain (1214/2020) 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan tarvittaessa järjestää siten, ettei yhteisenä aineena opeteta toista kotimaista kieltä eikä vierasta kieltä.
• Muokattu tekstiä kokonaisuutena selkeämmäksi.