Ammatillinen perustutkinto on suoritettu silloin, kun opiskelija on suorittanut kaikki tutkinnon muodostumiseksi vaadittavat osat hyväksytysti. On kuitenkin tilanteita, joissa todetaan, ettei opiskelija tukitoimistakaan huolimatta pystyisi suoriutumaan perusteiden mukaisista ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista tai ettei hän saavuttaisi tyydyttävän tason osaamista, jota arvosanan yksi (1) saamiseksi edellytetään. Joissakin tilanteissa ammatillisen koulutuksen laki mahdollistaa sen, että ammatillista perustutkintoa suorittavan opiskelijan kohdalla voidaan poiketa osaamistavoitteista tai ammattitaitovaatimuksista tai että opiskelijan osaamisen arviointi toteutetaan yksilöllisesti laaditun, mukautetun, arvioinnin perusteella.
Ammatillisten perustutkintojen ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen on mahdollista silloin, kun tutkinnon perusteiden mukaiset ammattitaitovaatimukset tai osaamistavoitteet ovat kohtuuttomat
- opiskelijan olosuhteiden tai opiskeluhistorian perusteella
- opiskelijan vammaan tai terveydentilaan liittyvistä syistä.
Osaan ammatillisia perustutkintoja on määrätty rajoituksia poikkeamiseen tai mukauttamiseen.
Ammatillisen perustutkinnon ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista poikkeaminen tarkoittaa sitä, että opiskelijalta ei edellytetä kaikkea tutkinnon perusteissa määrättyä ammattitaitoa tai osaamista. Poikkeamisesta huolimatta tavoitteena on, että opiskelija suorittaisi tutkinnon. Ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poiketaankin vain siltä osin, kuin se on opiskelijan henkilökohtaiset tavoitteet ja valmiudet huomioon ottaen välttämätöntä.
Poikkeaminen voi kohdistua tutkinnon osassa yhteen tai useampaan ammattitaitovaatimukseen tai osaamistavoitteeseen. Niistä ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista ei voi poiketa, joissa tutkinnon perusteet erityisesti kieltävät poikkeamisen.
Joskus poikkeamisen tarve on laaja ja se kohdistuu yhteisen tutkinnon osan osa-alueessa kaikkiin pakollisiin osaamistavoitteisiin. Näissä tapauksissa opiskelijan opintoihin sisällytetään tutkinnon osassa olevien muiden osa-alueiden valinnaisia opintoja poikkeamista vastaava laajuus. Yhteisten tutkinnon osien osa-alueen kaikista pakollisista osaamistavoitteista poikkeaminen ja korvaaminen muilla tutkinnon osan valinnaisilla osaamistavoitteilla ei vaaranna opiskelijan mahdollisuutta saada tutkintoa suoritetuksi ja tutkintotodistusta.
Vain niiden ammatillista perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden osaamisen arviointia voidaan mukauttaa, jotka ovat saaneet erityisen tuen päätöksen. Mukauttaminen on mahdollista, jos opiskelija ei tukitoimista huolimatta saavuta ammattitaitovaatimuksissa tai osaamistavoitteissa sellaista tyydyttävän tason osaamista, jota edellytetään arvosanan yksi (1) saavuttamiseksi.
Mukauttaminen tehdään yksilöllisesti ja vain niiltä osin, kuin se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.
Osaamisen arvioinnin mukauttaminen tarkoittaa, että erityistä tukea saavalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtaiset, mukautetut arviointikriteerit. Mukauttaminen voi kohdistua yhden tai useamman tutkinnon osan arviointikriteereihin. Mukautetut kriteerit tehdään vain niihin ammattitaitovaatimuksiin tai osaamistavoitteisiin, kuin se on opiskelijan valmiuksien ja tavoitteiden kannalta välttämätöntä.
Mukauttamista ei voi tehdä tutkinnon osissa, joiden tutkinnon perusteissa on erikseen määrätty, että mukauttamista ei voi tehdä. Geneerisen arviointikriteeristön käyttöönotto ei muuta arvioinnin mukauttamisen periaatteita.
Yksilöllisesti laadittujen arviointikriteerien lähtökohtana on tutkinnon perusteissa oleva arviointikriteeristö ja sen kuvaama osaamisen tyydyttävä taso 1. Keskeistä on ennakoida, miltä osin opiskelija ei ehkä saavuta minimitasoa joissakin tutkinnon ammattitaitovaatimuksissa tai osaamistavoitteissa. Arviointikriteerit laaditaan vain tälle osaamiselle. Mukautettuun arviointiin kriteerit laaditaan viisiportaisesti siten, että mukautetun arvioinnin tasolla viisi (5) osaaminen on tutkinnon perusteissa kuvattua tyydyttävän 1-tason osaamista vaatimattomampaa.
Mukautetun arvioinnin kriteerejä laadittaessa on hyvä ottaa huomioon esimerkiksi se, millaista osaamista opiskelija tarvitsee työelämässä ja miten työturvallisuus varmistetaan.
Tavoiteltavaa on, että koulutuksen järjestäjä päättää ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista poikkeamisesta tai osaamien arvioinnin mukauttamisesta ennen kuin opiskelija aloittaa opinnot tutkinnon osassa tai osa-alueessa. Joskus tarve poikkeamiseen tai arvioinnin mukauttamiseen huomataan vasta, kun opiskelu on jo alkanut. Silloinkin päätös olisi tehtävä viivyttelemättä. Arviointitilanteessa ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeaminen tai osaamisen arvioinnin mukauttaminen eivät ole mahdollisia.
Koulutuksen järjestäjän osaamisen arvioinnin toteuttamissuunnitelmassa on linjattu menettelytavat ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista poikkeamisesta ja osaamisen arvioinnin mukauttamisesta. Suunnitelmassa kuvataan prosessi ja vastuulliset henkilöt.
Päätöksen valmistelevat koulutuksen järjestäjän nimeämät opettajat pedagogisin perustein. Valmistellessaan päätöstä he kuulevat opiskelijaa ja hänen huoltajaansa tai laillista edustajaa. Kuulemiset tulee kirjata niin, että ne löytyvät opintohallintojärjestelmästä. Koulutuksen järjestäjä päättää poiketaanko tai mukautetaanko arviointia. Mikäli opiskelija tai huoltaja on päätökseen tyytymätön, hän voi valittaa päätöksestä aluehallintovirastoon.
Koulutuksen järjestäjä kirjaa tiedot erityisestä tuesta, osaamisen arvioinnin mukauttamisesta sekä ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista poikkeamisen opiskelijan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan.
Ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista poikkeaminen sekä osaamisen arvioinnin mukauttaminen voivat vaikuttaa siihen, onko opiskelijalle mahdollista antaa todistusta suoritetusta tutkinnon osasta tai tutkinnosta.
Jos poikkeamisen tai osaamisen arvioinnin mukauttamisen vuoksi opiskelija ei saavuta tutkinnon osien keskeisiä osaamistavoitteita tai ammattitaitovaatimuksia, koulutuksen järjestäjä ei voi antaa opiskelijalle todistusta tutkinnosta tai tutkinnon osan suorittamisesta. Koulutuksen järjestäjän nimeämät arvioijat arvioivat, onko opiskelija saavuttanut tutkinnon osassa edellytetyn keskeisen osaamisen.
Opiskelijalla on pääsääntöisesti mahdollisuus hakeutua jatko-opintoihin todistuksella, jossa on mukautettuja arvosanoja tai merkintöjä ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista poikkeamista. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot päättävät itse opiskelijavalinnassa käyttämistään tavoista ja opiskelijaksi ottamisen kriteereistään. Hakijan tulee tarkastaa hakuja koskevat tiedot aina kyseisen oppilaitoksen internet-sivuilta.
Vaikka opiskelijalle on tehty suunnitelma mukautetusta arvioinnista, hän voi silti tavoitella ammattitaitoa ja osaamista, joka vastaa tutkinnon perusteiden tyydyttävää tasoa yksi (1). Tähän opiskelijaa myös kannustetaan esim. ohjaus- ja tukitoimilla. Osaamisen arvioinnin mukauttamista käytetään vain silloin, kun se on opiskelijan kannalta välttämätöntä.
Jos opiskelijan saavuttama osaaminen on mahdollista arvioida tutkinnon perusteiden arviointikriteereitä käyttäen, päätös mukauttamisesta puretaan.
Koulutuksen järjestäjän tehtävänä on antaa opiskelijalle asianmukaiset todistukset. Ammattitaitovaatimuksista ja osaamistavoitteista poikkeamisesta ja osaamisen arvioinnin mukauttamisesta tulee aina viitetieto ammatillisen perustutkinnon tutkintotodistukseen.
Jos opiskelija ei ole saavuttanut keskeisiä tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksia tai osaamistavoitteita poikkeamisen tai osaamisen arvioinnin mukauttamisen vuoksi, koulutuksen järjestäjä ei voi antaa opiskelijalle tutkintotodistusta tai todistusta suoritetuista opinnoista. Näissä tilanteissa koulutuksen järjestäjä antaa todistuksen opiskelijan osaamisesta.
Opiskelijan aiemmin suorittamia tutkinnon osia ja yhteisten tutkinnon osien osia-alueita voidaan tunnustaa suoritettavaan tutkintoon, vaikka ne olisi arvioitu mukautetusti tai ammattitaitovaatimuksista tai osaamistavoitteista olisi aiemmin poikettu. Todistukseen arvosanan yhteyteen tulevat merkinnät ja viittaustekstit tehdään Opetushallituksen todistusohjeen mukaisesti.
Aiempia, mahdollisia todistukseen merkittyjä sanallisia arviointeja ei siirretä uuteen todistukseen.