Käytössä olevissa rakennuksissa riskejä arvioidaan kiinteistön pelastussuunnitelmassa sekä suoritettaessa lakisääteistä oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin monialaista tarkastamista. Luontevaa on myös arvioida rakennuksen ja pihan turvallisuutta ja tarvittavia korjaustoimenpiteitä tapahtuneita onnettomuuksia sekä läheltä piti -tilanteita analysoitaessa.
Poistumisreittejä ei saa sulkea eikä poistumista estää varastoimalla tavaraa edes väliaikaisesti. Kalusteiden oikea sijoittelu poistumisreittien suhteen on muistettava erityisesti muunneltavilla kalusteilla varustelluissa tiloissa. On huolehdittava, että kiinteistön pelastusteille ei pysäköidä tai muuten estetä kulkua niillä edes väliaikaisesti.
Hyväkin rakenteellisen turvallisuuden taso voidaan pilata hankkimalla irtaimistoa tai laitteita, jotka eivät täytä työ- ja paloturvallisuuden tai ergonomian vaatimuksia. Uuden rakennuksen kalustaminen ja varustaminen tehdään yleensä harkiten, mutta jälkikäteen tehdyillä sisustushankinnoilla saatetaan heikentää turvallisuutta.
Kalusteiden ja muiden sisusteiden palo- ja muihin turvallisuusominaisuuksiin voidaan helposti vaikuttaa hankintojen yhteydessä. Turvallisuusnäkökohdat kannattaakin ottaa huomioon hankintaohjetta laadittaessa ja hankkia vain turvallisia julkiseen rakennukseen tarkoitettuja tuotteita. Irtaimisto ja laitteet myös kuluvat ja vikaantuvat, ja siksi niiden kuntoa on jatkuvasti tarkkailtava.
Rakennuksen omistajan on sitouduttava säännölliseen huoltoon ja oikea-aikaisiin vuosi- ja ylläpitokorjauksiin. Eri rakennusosat ikääntyvät ja kuluvat eri tahtia, jolloin rakennus voi olla samanaikaisesti rakennustekniseltä kunnoltaan hyvä mutta teknisiltä järjestelmiltään vanhanaikainen.
Terveydenhuoltolaki (1326/2010) määrää, että kouluissa on tehtävä oppilaitosympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä yhteisön hyvinvoinnin edistäminen ja seuranta kolmen vuoden välein. Mutta koska kolmen vuoden sykli on monen turvallisuuteen vaikuttavan asian kannalta liian harva, riskienarvioinnista kannattaa tehdä säännöllisesti toistuva, esimerkiksi jokaisen lukuvuoden alussa turvallisuuskävelyn muodossa tehtävä toimenpide. Luontevaa on myös arvioida rakennuksen ja pihan turvallisuutta ja tarvittavia korjaustoimenpiteitä tapahtuneiden onnettomuuksia ja läheltä piti -tilanteita analysoitaessa. Tärkeää on ottaa myös lapset ja nuoret mukaan turvallisuuden kehittämiseen, jolloin saadaan hyödynnettyä heidän havaintonsa ja samalla sitoutettua heitä turvallisempaan arkeen.
Toimintaan liittyvien riskien ohella rakennuksen pelastussuunnitelmaan kannattaa kirjata myös rakenteiden riskit ja huolehtia, että niitä arvioidaan yhdessä toimintaan liittyvien riskien kanssa. Usein turvallisuuspuutteet liittyvät kiinteästi rakennuksen käyttötapoihin, joita muuttamalla turvallisuustasoa voi parantaa. Riskienarvioinnissa on syytä muistaa, että riskit poikkeavat toisistaan seurauksiltaan ja todennäköisyydeltään. Jos havaittu turvallisuusriski on pieni ja aiheuttaisi toteutuessaan vain vähäisiä seurauksia, sitä voidaan ehkä sietää. Todennäköisesti vaikeuksia aiheuttava ja seurauksiltaan vakava riski on syytä poistaa välittömästi.
Käytössä olevien rakennusten turvallisuuspuutteita selvitettäessä kannattaa käyttää apuna palotarkastajaa ja määräykset tuntevia rakennusalan asiantuntijoita ja kunnallisen terveystarkastajan asiantuntemusta. Paloturvallisuudesta löytyy ohjeita muun muassa sisäministeriön ylläpitämältä pelastustoimi.fi-sivustolta.