Romanien opetuksessa erityisenä tavoitteena on vahvistaa oppilaiden identiteetin kehitystä sekä tietoisuutta omasta historiasta ja kulttuurista. Opetuksessa otetaan huomioon Suomen romanien asema etnisenä ja kulttuurisena vähemmistönä. Opetus vahvistaa romanien kieli- ja kulttuuriperinnön säilymistä yhteistyössä kotien kanssa. Romanikielistä yhteisöä hyödynnetään opetuksessa.

Tutustu romaniväestön koulutuukseen liittyviin kysymyksiin tällä sivulla. Olemme koonneet tähän linkkejä esimerkiksi romanikielen opiskelua tukeviin materiaaleihin.

Hyväksy analytiikkaevästeet katsellaksesi upotettua YouTube-videota

Muuta evästeasetuksia

Katso video YouTubessa

Videolla esitellään Opetushallituksen tuottamia romanikielen oppimateriaaleja, jotka ovat tilattavissa Opetushallituksen verkkokaupasta.

Varhaiskasvatuspalvelut ovat tulleet yhä enenevässä määrin osaksi romaniperheiden arkea. Esimerkiksi romaniväestön kohentunut työllistyminen sekä aikuiskoulutukseen osallistuminen ovat lisänneet tarvetta palveluiden käytölle. Ohjattuun varhaiskasvatukseen osallistumisella on havaittu olevan hyötyä lapsen kehitykselle. Kieli- ja kulttuuritietoisessa varhaiskasvatuksessa kielet, kulttuurit ja katsomukset nivoutuvat osaksi varhaiskasvatuksen kokonaisuutta. Kulttuurien positiivinen esilletuonti ja arvostus ovat lisänneet romanien luottamusta varhaiskasvatuspalveluiden käyttöön.

Takaisin ylös

Lapsen on osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna, sillä esiopetus on Suomessa velvoittavaa. Esiopetukseen osallistuminen tukee perusopetusta sekä yleisemmin lapsen sosiaalista sopeutumista. Opetuksesta vastaavan henkilökunnan on kuitenkin hyvä keskustella ennen opetuksen alkamista siitä, kuinka romanivanhemmat haluavat romanikulttuuria huomioitavan lapsensa osalta. Esimerkiksi suomen kielen ja hienomotoriikan kehittymisessä romanilapsi saattaa tarvita tukea. Myös mahdollisimman varhaisesta romanikielen opetuksen aloittamisesta on hyötyä lapsen kielitaidolle.

Takaisin ylös

Romanioppilaat saattavat tarvita kannustusta ja rohkaisua luodakseen vahvan minäkuvan nimenomaan oppijana. Tässä työssä romanitaustaiset koulunkäyntiavustajat ovat monesti osoittautuneet hyväksi avuksi koulunkäynnin ja identiteetin tukemisessa. Yleisen koulumyönteisyyden lisääminen sekä kodin ja koulun välinen sujuva yhteistyö ovat ensiarvoisen tärkeitä romanioppilaille.

Tutustu julkaisuun, romanioppilaiden perusopetuksen tilanteesta ja opetuksen resursseista on tehtyyn selvitykseen.

Jatko-opinnoista kannattaa tiedottaa romaniperheitä riittävän ajoissa. Myös oppilaita olisi jo varhaisessa vaiheessa hyvä kannustaa jatko-opintoihin osana luonnollista opintojen jatkumoa oppivelvollisuuden suorittamisen jälkeen. Mahdollisimman henkilökohtainen opinto-ohjaus on usein romanioppilaille tarpeellista. Myös monet romanivanhemmat tarvitsevat lisää tietoa esimerkiksi yhteishausta, opiskelijan tukimahdollisuuksista ja jatko-opiskelupaikoista.

Takaisin ylös

Peruskoulun päättötodistuksen saaneista romaninuorista noin puolet hakeutuu ammatillisiin opintoihin, mutta lukio on monille vielä tuntematon mahdollisuus (Katsaus aikuisten romanien koulutustaustoihin, 62). Niin ammatillisen koulutuksen kuin lukiokoulutuksenkin sisällöistä olisi tärkeää kertoa romaniperheille. Romaninuoren rohkaiseminen ja opiskelun arvostaminen ovat parasta tukea, jota koti ja koulu voivat antaa.

Takaisin ylös

Romanien koulutuspolku on suuntautunut vahvasti ammatillisiin opintoihin. Toisen asteen koulutuksen antama hakukelpoisuus sekä kokemus opiskelusta ovat madaltaneet kynnystä jatkaa opintoja myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Nykyisin romanikieltä ja -kulttuuria voi opiskella Helsingin yliopistossa.

Takaisin ylös

Aikuiskoulutusta on saatavilla kaikkien koulutusasteiden opintoihin. Joillakin romaniväestöön kuuluvilla aikuisilla saattaa olla koulutuksellisia erityistarpeita, kuten perusopetuksen loppuunsaattaminen tai ammatillisen koulutuksen hankkiminen.

Takaisin ylös

Romanikieli ja kirjallisuus on yksi äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen oppimääristä, jonka erityisenä tehtävänä on tukea Suomessa puhutun romanikielen säilymistä elävänä ja vahvistaa sen asemaa muiden kielten rinnalla. Oppimäärää voivat opiskella oppilaat, joiden äidinkieli tai jokin perheen kielistä on romanikieli. Romanikielen opettajien vähäinen määrä vaikuttaa käytännössä romanikielen opetuksen järjestämiseen. Vaihtoehtona voi olla esimerkiksi seutuyhteistyö, jossa yksi romanikielen opettaja kiertää opettamassa useammassa kunnassa. Myös romaniperheiden omia kontakteja kannattaa hyödyntää.

Romanikielen opetuksen järjestämiseen esi- ja perusopetuksessa sekä lukiokoulutuksessa on mahdollista saada valtionavustusta.

Takaisin ylös

Opetushallituksen tehtävänä on romaniväestön koulutuksen kehittäminen sekä romanikielen ja -kulttuurin edistäminen. 

Toimenpiteitä ovat muun muassa:

  • romanien koulutusta koskevat raportit ja selvitykset
  • koulujen ja oppilaitosten sekä viranomaisten tuki romanien koulutukseen liittyvissä kysymyksissä
  • romanikielen elvytykseen liittyvät Opetushallituksen toimenpiteet, esimerkiksi etäyhteyksiä hyödyntävän opetuksen kehittäminen
  • Latšo Diives -lehti, informaatioaineistot ja muut julkaisut
  • kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö romanien koulutuksen alueella.

Myönnämme lisäksi romanikielen opetuksen järjestämiseen valtionavustuksia vuosittain ja tuotamme romanikielen oppimateriaalia.

Takaisin ylös

Liitteet
Takaisin ylös

Opetushallituksen tuottamaa oppimateriaalia uusimmasta vanhimpaan. 

  • Blomerus, Satu – Korpela, Helena – Roth Seija & Matilainen, Irmeli 2019: Kulje kanssamme, Suomen romanien historiaa lapsille
  • Roth, Seija & Lindström, Tenho 2018: Lokko lamjaha, Tšeeribosko liin 2 (Kevein askelin, Tehtäväkirja 2)
  • Roth, Seija & Lindström, Tenho 2017: Lokko lamjaha, Tšeeribosko liin 1 (Kevein askelin, Tehtäväkirja 1)
  • Blomérus, Helena – Blomerus, Satu – Korpela, Helena & Matilainen, Irmeli 2017: Rassako reevos (Yökettu)
  • Roth, Seija 2015: Lokko lamjaha (Kevein askelin)
  • Koivisto, Viljo 2013: Fintiko romanengo dživiba (Suomen romanien elämää)
  • Vuolasranta, Miranda 2013: Romani tšimbako drom
  • Koivisto, Viljo 2011: Finitiko – romano laavesko liin (Suomi–romani -sanakirja)
  • Koivisto, Viljo 2011: Romano – finitiko laavesko liin (Romani-suomi -sanakirja)
  • Lindgren, Henry & Huttu, Henna 2011: Köpi & Topi ta lustiga tšeeribi kentenge (Köpi & Topi ja mukavia tehtäviä lapsille)
  • Koivisto, Viljo 2005: Romani–finitiko–angliko laavesko liin (Romani–suomi–englanti -sanakirja)
  • Vuolasranta, Miranda – Hagert, Armas – Majaniemi, Päivi & Huttu, Henna 2002: Romani tšimbako buttiako liin
  • Romales 1997: Bahaven ta džamben (Soita ja laula) -dvd
  • Hedman, Henry 1996: Sar me sikjavaa romanes (Romanikielen kielioppiopas)

Romanikulttuurin oppitunnit verkossa

Tutustu Katri Perhon suunnittelemiin romaniaiheisiin oppitunteihin verkkosivuillamme. Tunnit on suunniteltu hyödynnettäväksi peruskoulun 9. luokalla sekä lukiossa useissa eri oppiaineissa, kuten historiassa, yhteiskuntaopissa sekä äidinkielessä ja kirjallisuudessa.

Siirry Romanikulttuurin oppitunteihin

Latšo Diives

Latšo Diives on Opetushallituksen tiedotuslehti romaniväestölle, joka antaa ajankohtaista tietoa koulutuksesta erityisesti romaniväestölle. Ilmainen lehti ilmestyy kerran vuodessa.

Edelliset Latšo Diives -lehdet
Takaisin ylös

Opetushallitus julkaisi syksyllä 2022 Suomen romanikielen elvytysohjelman, jonka tavoitteena on elvyttää, tukea ja vahvistaa romanikieltä. Elvytysohjelma sisältää 11 laajempaa toimenpide-ehdotusta kielen vahvistamiseksi. Suomen romanikieli on uhanalainen, koska kieltä osaavat kuuluvat vanhempiin ikäluokkiin. Romanikielen elvytysohjelmalla halutaan turvata romanikielen siirtyminen sukupolvelta toiselle myös tulevaisuudessa. 

Takaisin ylös

Latšo Diives - lehti 2025

Liite
Latso Diives 1-2025 (pdf, 9.68 MB)

Lehteen on päässyt väärä romanikielinen artikkeli, linkeistä pääsette lukemaan alkuperäiset artikkelit. 
Opetushallitus pahoittelee virhettä. 

Takaisin ylös